j48467
Pohjois-Pohjanmaa — Pyhäjärvi Ol.
Oulasmaa, Siiri
1958
Eemeli ja Alhonki |
||||
2 | Sotapoika soria | |||
3 | ja neito ihana | |||
4 | he istui illan tultua | |||
5 | lähtehen reunalla. | |||
6 | Huokaus silloin kohosi | |||
7 | sotilaan rinnasta. | |||
8 | Hän morsiantaan kaulasi | |||
9 | ja sanan kuiskaili. | |||
10 | 000 | |||
11 | Mun täytyy sotaan lähteä | |||
12 | oi rakas kultani | |||
13 | sinusta poijes erota | |||
14 | Kenties ijäksi. | |||
15 | Jää hyvästi siis armaani | |||
16 | nyt tällä kerralla | |||
17 | mä taasen tulen luoksesi | |||
18 | Kun palaan sodasta. | |||
19 | 000 | |||
20 | Sä rikkahan voit valita | |||
21 | sun kosiaksesi | |||
22 | jos aikas tulee pitkäksi | |||
23 | ja minut köyhäksi. | |||
24 | Vaikka minä olenkin | |||
25 | vain köyhä soturi | |||
26 | niin rakkautta sykkia?? | |||
27 | on minunkin rintani. | |||
28 | 000 | |||
29 | Turhia sinä juttelet | |||
30 | oi armas Alhonki | |||
31 | mä pysyn uskollisena | |||
32 | sinulle ijäti. | |||
33 | Ja tässä vannon valani | |||
34 | lähtehen reunalla | |||
35 | et oma emuelisi | |||
36 | mä olen ijäti | |||
37 | ijäti olen mä. | |||
38 | 000 | |||
39 | Kyyneleet silloin valahti | |||
40 | sotilaan poskille | |||
41 | siis mä en pelkää sinua | |||
42 | jos vaikka pettäisit. | |||
43 | Tämän lausui sotilas | |||
44 | ja vielä suuteli | |||
45 | ja sanoi sinä olet vaan | |||
46 | mun rakas Emuli | |||
47 | 000 | |||
48 | Nyt lähtee rauha rinnassaan | |||
49 | sotahan ratsastain | |||
50 | ja vannoo vielä valallaan | |||
51 | sodasta tultuaan | |||
52 | yöt päivät muistelevansa | |||
53 | ilolla riemulla | |||
54 | jos kuolemasta varjelee | |||
55 | mua herra Jumala. | |||
56 | 000 | |||
57 | Kultansa muisto vahvisti | |||
58 | sotilaan voimia | |||
59 | hän soti urhoollisesti | |||
60 | ja kaatui jalona. | |||
61 | Ja liki vuoden perästä | |||
62 | hän jäikin kentälle | |||
63 | ijäksi muistelemahan | |||
64 | Emuli-neitiään. | |||
65 | 000 | |||
66 | Nyt rikas herra parooni | |||
67 | pohatta arvoltaan | |||
68 | hän Emulia riiaamaan | |||
69 | itsensä taivutti. | |||
70 | Kielellä sujuvaisellaan | |||
71 | Kullal ja hopeal | |||
72 | Emulin heikon sydämen | |||
73 | hän saikin taipumaan. | |||
74 | 000 | |||
75 | Niin suuren arvon useinkin | |||
76 | Kauneus kohottaa | |||
77 | ja rikkautta onnea | |||
78 | monelle toivottaa. | |||
79 | Vaan väärät valat pettuudet | |||
80 | onnensa kadottaa | |||
81 | niin kuin sen tapauksissa | |||
82 | useinkin kuulla saa. | |||
83 | 000 | |||
84 | Kun pappi oli vihkinyt | |||
85 | Emulin parooniin | |||
86 | niin kaikki vieraat siinä nyt | |||
87 | onnea toivotti. | |||
88 | Vaan eipä kukaan arvannut | |||
89 | tuota onnellisuutta | |||
90 | joka oli myöhenmmin | |||
91 | nyt heitä vaaniva. | |||
92 | 000 | |||
93 | Häät tuli sitten Emulin | |||
94 | ja rikkaan paronin paroonin | |||
95 | mit yhteisesti iloittiin | |||
96 | syötiin ja juotihin. | |||
97 | Lamput ja ruunut valaisi | |||
98 | hääsalin kauniiksi. | |||
99 | musiikkipillit puhalsi | |||
100 | hääväki tanssasi. | |||
101 | 000 | |||
102 | Viiniä kultasarvissa | |||
103 | pöydässä juotihin. | |||
104 | Herkkuja mitä parhaita | |||
105 | yhä vaan tuolihin. | |||
106 | Kello kun kaksitoista löi | |||
107 | niin kaikki hämmästyi | |||
108 | Kuin pulska nuori soturi | |||
109 | salihin ilmestyi. | |||
110 | 000 | |||
111 | Hän vähän aikaa väkeä | |||
112 | tuimasti katseli | |||
113 | ja katseen loi isäntään | |||
114 | mi häntä läheni | |||
115 | ja käski vieraan päästänsä | |||
116 | pois heittää lakkinsa | |||
117 | ja ravituiden seurahan | |||
118 | myös hänenkin tulemaan. | |||
119 | 000 | |||
120 | Hän heitti lakin päästänsä | |||
121 | van ei voi ihnettä | |||
122 | hänellä kallo kuollehen | |||
123 | oli jo päässänsä. | |||
124 | Ja heti tunsi Emuli | |||
125 | Alhonkin omakseen | |||
126 | ja tunnotonna lattiaan | |||
127 | hän kaatui paikallaan. | |||
128 | 000 | |||
129 | Hän tarttui heti Emuliin | |||
130 | ja vei sen mukanaan | |||
131 | ja vähän aikaa sittemmin | |||
132 | muistutti valastaan | |||
133 | jonka hän oli pettänyt | |||
134 | vaik oli vannonut | |||
135 | ja sydämensä ijäti | |||
136 | hänelle luvannut. | |||
137 | 000 | |||
138 | Matoja vuoti kallosta | |||
139 | ulos ja sisällen | |||
140 | mi kauhistuksen hirmuisen | |||
141 | tuotti hääväellen. | |||
142 | Häähuone melkein pimeni | |||
143 | Kaikkien silmissä | |||
144 | Kun näkyä ol nähtynä | |||
145 | ihan jo ilmissä. | |||
146 | 000 | |||
147 | Maan alle sitten joutuivat | |||
148 | haamu ja Emuli | |||
149 | mit itkien ja parkuen | |||
150 | hääväki kaatuili. | |||
151 | Ja kohta kuoli parooni | |||
152 | surusta linnahan, | |||
153 | Kun haamu Emuelin vei | |||
154 | elossa tuonelaan. | |||
155 | 000 | |||
156 | Nyt jäi siis tyhjä suuri linnansa | |||
157 | tyhjäksi seisomaan | |||
158 | mis Emuli joi hengen kansa | |||
159 | petosmaljojaan. | |||
160 | Hän neljä kera kertaa vuodessa | |||
161 | nähtihin linnassa | |||
162 |
pahojen kansa koulaavan1 skoolaavan
|
|||
163 | pääkallot maljoinaan. | |||
164 | 000 | |||
165 | Valituslaulut kuultihin | |||
166 | ain öisin linnassa | |||
167 | Emulin henki valitti | |||
168 | petosta sulhonsa | |||
169 | jolle hän oli petturi | |||
170 | vaik oli vannonut | |||
171 | ja sydämensä ijäti | |||
172 | hänelle luvannut. | |||
173 | 000 | |||
174 | Älkää te neidot armahat | |||
175 | pettäkää poikia | |||
176 | ja turhanpäiten vannokaa | |||
177 | valoja turhia. | |||
178 | Samoin te poijat katsokaa | |||
179 | mi kelpaa ijäksi. | |||
180 | Ei ole nimee pahempaa | |||
181 | Kuin nimi petturi. | |||
1
skoolaavan |