|
|
1 |
Onneton minä olin ollessani
|
|
|
|
2 |
Onneton tähän kylään tullessani
|
|
|
|
3 |
Onnettomaks on minuakin luultu
|
|
|
|
4 |
Eikä ole yhtään ilopäivää suotu.
|
|
|
|
5 |
Eikä ole turvaa siellä eikä täällä
|
|
|
|
6 |
Enenepäin kuin linnulla lentonsa päällä
|
|
|
|
7 |
Maailma paljon minuakin vaivaa
|
|
|
|
8 |
Ja minun eteheni kuoppaa kaivaa.
|
|
|
|
9 |
Ystäväni on minun ynsiäks lullut
|
|
|
|
10 |
Kui hän on paljon maailmassa juttua kuullut.
|
|
|
|
11 |
Kuules, kuules kultaseni
|
|
|
|
12 |
Sana vielä yks.
|
|
|
|
13 |
Kuinka minä olen tullunna jo näin jo hyljätyks
|
|
|
|
14 |
Kukas sinun eksytti rakkauden tieltä
|
|
|
|
15 |
Muistatkos muinoin kuin marjassa käytiin
|
|
|
|
16 |
Ahosilla istuttiin ja leikkiä lyötiin.
|
|
|
|
17 |
Päivä se paisto ja pienet kukat loisti
|
|
|
|
18 |
Kukkaset ne ketosilla ilojamme toisti
|
|
|
|
19 |
Ja linnut ne laulo metsien päällä
|
|
|
|
20 |
Meistä ne laulaa siellä ja täällä
|
|
|
|
21 |
Eikä ole aijat niinkuin oli ennen
|
|
|
|
22 |
Entiset on aijat olleet ja menneet
|
|
|
|
23 |
Ei nyt enää, ei nyt enää
|
|
|
|
24 |
Oma kulta hoia
|
|
|
|
25 |
Kuolemaan on heittännä kuin pienen
|
|
|
|
26 |
linnun poijan
|
|
|
|
27 |
Toivoni raukes meni juuri tyhjään
|
|
|
|
28 |
Eipä ole minulla ilopäivää yhtään
|
|
|
|
29 |
Empä minä itselläni näin luullut käyvän
|
|
|
|
30 |
Ikäväni kestää kuolemapäivään
|
|
|
|
31 |
Olemma kun kyyhkynen vierahalla maalla.
|
|
|
|
32 |
Lentävä lintunen taivahan alla.
|
|
|
|
33 |
Olemma kun oksalla varpunen pieni,
|
|
|
|
34 |
Enkä tiedä kunne otan matkan ja tieni
|
|
|
|
35 |
Olemma kun kyyhkynen vierahalla maalla
|
|
|
|
36 |
Lentävä lintunen taivahan alla.
|
|
|
| |
|