Keväällä kun Käki tuli paikkakunnalle ja rupesi kukkumaan, niin vanhat ihmiset kukuttivat käkiä, siinä toivossa että käki kukkuessaan ilmoittaa kuinka pitkä hänen elämänsä vieläon. Sanomalla
2
kuku-kuku käkikulta
3
kuinka kauvan minä elän,
4
yksvuosi vai yheksän,
5
kaksvuotta vai kaheksan,
6
vai enkö täytä tätäkään.
Käkikun kukkui niin kuuntelia luki montakertaa käki kukkui. Joskus kun käki heitti kukkumisen puoleksi kesken, sanoi vaan kuk. niin setiesi sitä, ettei kukuttaja eläenään sitäkään vuotta. Käen kukuttaminen taisiolla yleinen ympäri suomen, koska minä kuulin muuallakin käen kukuttamista haastettavan. Kuulusko se paremmin keskisuomeen Muurlan pitäjä. Siellä Rannan kartanossa, jonka omisti Halkilahti niminen, kotivävyksi tullut mies. Siina oli Fape niminen mies. Noin kaksikymmentä viis- tai kaksikymmentä kuus vuotta takaperi. (muistaakseni seoli syntyään tanskalainen) Sillä oli hyvin heikkokuntonen hevonen, mitä se ajoi (maitoa meijeriin) Ihmiset sanoivat ettei sinun hevosesi tulevana keväänä enään käkiä kukuta. Fape sanoi Josseise niin käkenää nii näkeese sit jokumuu pikkulintu.
Tässä meijän naapurissa oli vanha mummo, ensi syksynä olisi täyttänyt Yhdeksänkymmentä viisi vuotta (95) se vielä viime eli niinkun tänä keväänä kukutti käkiä. sanoi käen heittänee kukkumisen valtaan kunhän sitä kukutti. Jos taijasta olisi mitä uskomista niin Mummo Maileena Huomo viimeyönä kuoli siis 27/6. 1967. Siltä minä hyvin paljon tietoja vanhalta ajalta sain. Olihanse minua suunnilleen neljätoista vuotta vanhempi, eihänse oikeen minulle Äidiksi olisi sattunut, josei paljon muutenkaan.
The similar poems were computed automatically using an optimized weighted
alignment algorithm
(Janicki, 2022)
on sequences of verses.