Metadata

COL: Mikkonen Ida
ID: 42927
LOC_AREA: f
LOC_PAR: Puumala.
SGN: b) 326.
TMP: 1910.

Runo vuodelta 1891

    2  Nyt mä runolle rupean
    3  laittamalla laulun pienen
    4  värssyn vähäisen kyhäilen
    5  Ruokolahden rannikoilta
    6  kuin on kurja kohtalomme
    7  elämämme estehennä
    8  viina on tuhon tekijä
    9  ilkeyten istuttaja
    10  miehen puolihin pahasti
    11  vaimon puolihin vähempi
    12  tarttuvaisena tapana
    13  säilytellyt sääntöjänsä
    14  häitä ei viinatta pitetä
    15  avioliittoa alkohoolilta aleta
    16  hautajaiset on havaittu myös
    17  vietetyksi viinan kanssa
    18  vaan nyt on asiat toisin
    19  tulollensa tuntumassa
    20  kun pastori parahin
    21  seurakunnan sielunpaimen
    22  selvitellyt selkiästi
    23  mikä on vahinko meillä
    24  viina kullan viljelystä
    25  myrkkyjuomasta jalosta
    26  vaan ei ole aikoja kulunut
    27  vuotta monta vierähtänyt
    28  kuin oli pappikin pahasti
    29  viinan kanssa villitetty
    30  että juopui julkisesti
    31  seurakuntansa seassa
    32  josta oli puollustusta
    33  saman paheen käyttäjille
    34  mut nyt minä lauluni
    35  lopetan sekä värssyni väsytän
    36  kun en ole luotu lukkariksi
    37  enkä pantuna papiksi
    38  vaan on virka kyntömiehen
    39  kuljen maita mullastaen
    40  auran kurjessa kävelen.