| |
Ramian piian laulu
|
|
|
|
2 |
Tuolla Pemmen rannalla, Pampereessa,
|
|
|
|
3 |
Sipain kylässä kauniissa,
|
|
|
|
4 |
onneton oli asia,
|
|
|
|
5 |
kun yhdellä köyhällä miehellä
|
|
|
|
6 |
oli paljon lapsia,
|
|
|
|
7 |
joita kerjuulla, työllä ja hiellä
|
|
|
|
8 |
pyysi elättää ja hoitaa,
|
|
|
|
9 |
mutta vanhin tytär eron otti
|
|
|
|
10 |
isästä ja äidistä.
|
|
|
|
11 |
Kulki pois kans muita palvelemaan.
|
|
|
|
12 |
000
|
|
|
|
13 |
Ei suvusta, sielusta. Jumalasta
|
|
|
|
14 |
ei huolinut hän mistään,
|
|
|
|
15 |
vaan kenokaulassa kamalassa
|
|
|
|
16 |
pyysi itsensä ramiana pitää.
|
|
|
|
17 |
Pois peräti hylkäsi Jeesuksen,
|
|
|
|
18 |
mutta kustannukseen, koreuteen
|
|
|
|
19 |
hän kaiken palkkansa pani.
|
|
|
|
20 |
"Piikanen", sanoi isäntä hälle,
|
|
|
|
21 |
"miksi vielä ylpeillä tahdot?
|
|
|
|
22 |
Muista sukusi alhaisuutta,
|
|
|
|
23 |
miksi koreaksi tulla tahdot?
|
|
|
|
24 |
Jos palkastas sulia liiaksi jää,
|
|
|
|
25 |
niin muista isää ja äitiä,
|
|
|
|
26 |
jotka köyhinä kerjäilevät."
|
|
|
|
27 |
000
|
|
|
|
28 |
Piikanen vastasi isännälle:
|
|
|
|
29 |
"Tämä palkka ei ole suuri.
|
|
|
|
30 |
En tahdo sitä jaeskella,
|
|
|
|
31 |
sillä koreana käydä juuri
|
|
|
|
32 |
minä tahdon muiden tavalla
|
|
|
|
33 |
kengillä ja koreilla vaatteilla.
|
|
|
|
34 |
Isäni kuinka tahansa käyköön".
|
|
|
|
35 |
000
|
|
|
|
36 |
Kaksi leipää emännältä
|
|
|
|
37 |
sai viedäkseen äidillensä,
|
|
|
|
38 |
jolla lahjoja totta tarpeeksi oli.
|
|
|
|
39 |
Näitä leipiä hän suutuksissa
|
|
|
|
40 |
ja täynnä kiukkua kantoi,
|
|
|
|
41 |
kiroili äitiänsä hirmuisesti
|
|
|
|
42 |
ja rouvaa, kuin ne antoi.
|
|
|
|
43 |
Tultuaan tielle lokaiselle,
|
|
|
|
44 |
kuule, mitä kurja tekee siellä
|
|
|
|
45 |
säästääkseen kauniita kenkiä.
|
|
|
|
46 |
000
|
|
|
|
47 |
Ei kiveä, kantoa löytäny,
|
|
|
|
48 |
jonka päälle käydä mahtoi,
|
|
|
|
49 |
eikä kierrellä viitsiny,
|
|
|
|
50 |
koska kenkiä varjella tahtoi,
|
|
|
|
51 |
vaan laski leivät jalkainsa alle,
|
|
|
|
52 |
astu päälle tuhmalla tavalla.
|
|
|
|
53 |
Vaan siinä saavutti hänet kosto.
|
|
|
|
54 |
000
|
|
|
|
55 |
Hän jaloista tarttui tantereeseen,
|
|
|
|
56 |
eikä voinut niitä ylös nostaa,
|
|
|
|
57 |
vaikka itkukiukussa kiroilee,
|
|
|
|
58 |
ei pääse paikasta tuosta,
|
|
|
|
59 |
vaan niin kuin kivi kiintiässä maassa
|
|
|
|
60 |
niin hänen jalkaansa ahtaassa
|
|
|
|
61 |
maan pihdissä pingoitetaan.
|
|
|
|
62 |
Ratki raskaan rangaistuksen
|
|
|
|
63 |
siinä havaitsee piika parka.
|
|
|
|
64 |
Vaikka paljon huutaa, kumminkin
|
|
|
|
65 |
kaikki apu kauas karkaa.
|
|
|
|
66 |
Tässä kirkkoväki käyskelee
|
|
|
|
67 |
ja kurjaa mustoa katselee,
|
|
|
|
68 |
josta papille sitten puhuu.
|
|
|
|
69 |
000
|
|
|
|
70 |
Päästyään pappi kirkosta
|
|
|
|
71 |
ihmettä ja oppia näkee,
|
|
|
|
72 |
tässä piika pyytää nostettavan -
|
|
|
|
73 |
ei kaikki kirkkoväki
|
|
|
|
74 |
hänen jalkojansa nostaa jaksanu,
|
|
|
|
75 |
vaikka mitä oisi maksanu,
|
|
|
|
76 |
sillä synti paljon painaa.
|
|
|
|
77 |
000
|
|
|
|
78 |
"Aina ylönkatsoin Jumalan,
|
|
|
|
79 |
pappein saarnat ja puheet,
|
|
|
|
80 |
pilkkana pidin vanhemmat
|
|
|
|
81 |
ja lihan pyynnössä pyörin,
|
|
|
|
82 |
Jumalan lahjat tuhlasin,
|
|
|
|
83 |
nyt oikean koston kohtasin
|
|
|
|
84 |
ja helvetti hyllyy alla",
|
|
|
|
85 |
tässä piika huusi, "oi voi voi,
|
|
|
|
86 |
minkä surman synti mulle toi,
|
|
|
|
87 |
jo rameus palkan saapi."
|
|
|
|
88 |
Niin hän upposi kiljumalla.
|
|
|
|
89 |
Koreus katosi mantereen mustan alle.
|
|
|
| |
|