j42230
Viena
Marttinen, Santtu
1919
Jumalan vil'l'an s.o. leivän ja viljan kunnioittaminen |
||||
| Karjalassa on viljaa pidetty pyhänä Jumalan lahjana, jota on käsiteltävä kunnioituksella. Tuskinpa karjalainen äiti lastaan mistään pahasta niin varottaa kuin, kuin "Jumalan vil'l'an väärin käytöstä ja halveksimisesta. Wiljan antajana ja haltiana pidetään Pyhiä Il'l'ua (Eliasta). | ||||
| Kun kesällä ukkonen jyrisee, luvaten viljamaille virkistävää sadetta ja "ruošmiešta "puhdistusta, uskonnollinen karjalainen ilosta kohottaa kiitoksen taivaaseen: "Pyhä Il'l'a kormelitsa, Auta ta armašša. | ||||
| Keväällä viljan kylväntään lähtö tapahtui juhlallisesti. Silmät ristittiin. Ennen vanhaan (viimeksi ehkä vuden 1850 vaiheilla) on ollut tapana että kylvämään lähtijä sanoi talon vanhimmalle: | ||||
| 5 |
"Plahosloviet Jumalan vil'l'ua kylvämäh." "Spuassu plahoslovieh, anna Pyhä Il'l'a kormel'itsa ošua1 Onnea. . Kaikkiin "vuotehisih töih."
|
|||
| (heinälle y.m. mutta erikoisesti viljan leikkuuseen lähdettiin silmät ristien.) | ||||
| Äidit varoittivat lapsiaan että "Jumalan hyviä", pieniäkään muruja ei saa pudottaa lattialle, jossa ne voisivat joutua ihmisten jalkoihin "Ajatelkaa, mitä pyhä Il'l'a arvelisi jos hänen antamaansa lahjaa jalalla poljettaisin! Woisiko hän T toiste antaa lahjojaan?" Vanha taru kertoo: miten muinoin eräs mies ylimielisyydessään pani leivän maahan ja astui uhalla sen päälle. Mutta silloin maa hänen allaan avautui ja mies vajosi "muan siämeh"2 maan sisään - tietenkin ijankaikkiseen kadotukseen. |
||||
| Kun kokonaisesta leivästä aletaan leikata "viiploja"3 kiivuja. on leikkaajan noustava seisaalleen, tehtävä "ristimerkki (kädet sitä ennen pestävä), ja vasta sitten leikattava leipää. "Kasvin kaňňikkana" s.o. ensimäisellä laita viipaleella kai on katsottu olevan erikoinen arvonsa, koskapa sitä kukin olisi mielellään itselleen tahtonut. Luultiin, että lapsi, joka sitä söi, kasvoi hyvin Olisiko siitä nimi: kasvin kannikka4leivän laitaa sanotaan kańńikaksi. |
||||
| Ruualle, Jumalan vil'l'an luo, ei saisi mennä ennenkun on kätensä pessyt ja silmänsä ristinyt. Käsien pesu tarkoittaa uskonnollista puhtautta. Voi olla, että kädet eivät näytä puhtaalta tavallisessa merkityksessä, mutta jos niitä on pesty "puhtahalla" vedellä, vaikka vaan tipautetaan niille vähäsen vettä, ovat ne uskonnollisen käsityksen vaatiman puhtauden saavuttaneet, ja ovat kelvolliset käymään käsiksi Jumalan viljaan. | ||||
| Karjalassa pidetään tupakanpolttoa, varsikin "opresahuuneissa" /?/ synnillisenä tekona. Ei luullakseni vanhempia karjalaisia miellytä (ainakaan niitä jotka ovat vanhan kansan opetuksia kuunnelleet) täällä suuressa ja sivistyneessä maailmassa esiintyvä tapa, ruokapöydässä, aterian kestäessä tapahtuva tupakanpoltto, yhtä vähän kuin ruokalautasten koirien eteen asettaminen. | ||||
| Karjalaisissa häämenoissa aina tehdään eräs taika tai tapa jossa viljaa käytetään suoranaisena välikappaleena. Kun nuori pari tulee patvaskan, suojanaisen, kaimuajien y.m. kansan saattamana sulhasen kodin pihalle, niin sulhasen äiti tulee portaille vastaan, ja viska ohria morsiusparin yli ja sanoo: | ||||
| 12 | "Ošan kylvän, osran kylvän, | |||
| 13 | Omillani lapsillani" | |||
| Jyvien pitäisi tässä kohden olla voimana, joka antaa nuorille onnea ja siunausta. Tätä toimitusta arvatakseni kansa pitää juhlallisempana, ikäänkuin pyhempänä kuin muita häämenoihin kuuluvia taikatemppuja, koska siinä käsitellään Jumalan viljaa. | ||||
| Ukkosen jyryä, kuten edellä jo olen maininnut, pitää kansa Jumalan ja pyhän Il'l'an armon osoituksena. Kun vanhuksilta kysellään, mikä saa aikaan tuommoisen jyrinän, selittävät he, että sen yksin Luoja tietää, eikä meillä ole oikeuttakaan sekaantua Jumalan asioihin ja tekoihin. Olimme lapsina kuitenkin saaneet ukkosen jyrinästä sen tiedon, ja käsityksen että "pyhä Il'l'a taivahišša kärryillä ajah." Katselimme taivaan kantta, ohut se kansi mahtaa olla koska jyrinä noin helposti maahan kuuluu. "Eikähän tuo taivahan laki niin loittona näytä olevan." arveltiin. | ||||
| Useilla vanhan kansan tavoilla, niinpä Jumalan viljan kunnioituksellakin, on, vaikkapa niitä tapoja ei ota huomioon uskonnolliselta kannalta, kaunis merkitys. | ||||
|
1
Onnea. 2 maan sisään 3 kiivuja. 4 leivän laitaa sanotaan kańńikaksi. | ||||
The similar poems were computed automatically using an optimized weighted alignment algorithm (Janicki, 2022) on sequences of verses.
| SKVR I4 1903. | 65 % |
|
| SKVR I4 1905. | 60 % |
|
| JR 19862 | 53 % |
|
| SKVR I4 2511. | 46 % |
|
| SKVR VII5 loitsut 4922. | 43 % |
|
| JR 09843 | 42 % |
|
| JR 48411 | 37 % |
|
| JR 27099 | 37 % |
|
| SKVR VII5 loitsut 4936. | 33 % |
|