| |
Wanhoja häälauluja; ja runoja
|
|
| | "Ennen näät, kun meijän pitäjässä vietettiin häitäkii, monta päivää ja melkein koko aika häissä laulettiin ja tanssittiin, välillä vaan syötiin ja vähän levättiin, niin siinä piti keksiä paljon lauluja, siinä haukuttiin sekä kehuttiin kyläläisiä ja kehuttiin morsiamen sukua, tai haukuttiin sulhasta, miten milloinkin sattui, mie olin pieni tyttö, kun olin meijän kylässä Kakon Kustan häissä, kun ämmät lauloit; että, |
|
|
|
3 |
"Kustaa on kuin kuningas Katri kuin kannoi yö puu "Mist lie Kustaa Katrin saant.
|
|
| | Morsian kun oli pieni ja laiha niin se arvostettiin kanojen yöpuuksi. No sitten taas morsijamen sukulaiset vastaslit, että: |
|
|
|
5 |
"Ympär kirkko (pitäjää) etsittä (etsitte) nyt satahisen saitte, Miks ette ottaneet sorijaa? Miks osapiijan naitte?"
|
|
| | Morsian kun oli rikas, niin se oli sitä varten satahinen ja suku oli ylpeä siintä, vaik Kustaa ois ollutkii kuin kuningas" |
|
| | Yksis toisissa häissä taas haukkuit sulhasta, että |
|
|
|
8 |
"Istu sulho suorallais! Älä lyngä längälläis, Ei oo meijän penkki väärä, mut sulho on sivuista väärä!
|
|
|
|
9 |
Ja: Mistäs turnus tänne tulit? Sikakos siul tietä neuvoi, Porsaskos siul portin aukais?
|
|
| | Yhteen talloon taas kun tuotiin morsianta, siellä Kirstinälän kylässä, ja hää väki tulliit kaikki yhtä aikaa sissää, sitä sanottiin (junnaksi) kun yhdessä rykelmässä (hää väki tullee, niin porstuvan lattia pettikin, juomijaiset katkesiit, ja kaikki mänivät lattian alle, siellä kun oli suuri perunakuoppa. keneltä siinä taittui jalkaa, keneltä kättä, ja morsian oli ollut niin verissä, että se pitikin viijä ensin saunaan ja pestä puhtaaksi, ennenkuin uskallettiin näyttääkään oppitalossa. Niin siintä siit' taas tehtiin laulu, että; |
|
|
|
11 |
Meillä onkii palnitsa porstuas (sairaala eteises) Ja siesu (kuilu) silla alla,
|
|
|
|
12 |
Sinne män marsiikii molotsa, sekä sulho suur' ja sorja, Sinne män Sivi Juhana ja
|
|
|
|
13 |
Seresneva sen selkää, Mut' häät ne vaa vietettiin, viinat juotii, ja tantsittii"
|
|
| | "Olishan kannakselaisista, monipäiväsistä häistä saanut kirjoittaa viellä 40-50 vuotta sitten, tuhat sivuisen, runomittaisen teoksen" ja viellä monet vanhat nytkin muistavat niitä lauluja, vaikka minkä verran" |
|
|
| |
|