|
|
3 |
"Mie ensittäin maan raadoin astuoin ja kynnin, sekä kylvin, kului pari vuorokautta, taimenet nous maan. päälle. Sitten heiniä haravoin, ja tuhkaa kylvin sitten, taasen kasvoi heinää, senkin haravoin, ja kitki pois. Pettävä, valitti, ja itki kuin takapuolesta raapittiin ja hiuksista, sanoi minua poloista, nurjotaan ja nujerretaan. (Pellava kertoo) Sitten tuli sade, mie ylös pääsin korvis kohosii, silmis sikisin, Sain minä päät, ja kukkaset, kesän koreilin, kukkasina, sinisinä sorehilla, Tuli sitten syys puoli, kukat kuoli, tuli elokuu, tuli emäntäin minun luo, otti hiuksista kiinni repi, ja juureni maan mustasta mullasta irti raastoi, minä itkin, itkin ja vaikeroin, mutta ei se auttanut, minut ristikoille läjihin laitettiin. Kun vähän kuivuin tuli taasen emäntä toi piikkisen puun, siinä pääni pois riutasemalla raastettihin riipimällä revittiin, itseni maahan heitettihin, pää säkkihin peitettihin, ja riihen uunina kuivattihin, päästäni siemenet otettihin.
|
|
|
|
4 |
lopulla vei minut aittaan, aitassa haki toisen vehkehen, sen nimi oli lipsu, sillä oli paljon kieliä, sen kielien välitse minua vetellä lipsutteli, sen jälkehen minut "häkläsi" niin että, vastan (luudan) ympäri kääri verkan, ja sillä minua häkläsi ja silitteli, Minä aloin tulla kauniimmaksi, ja kauniimmaksi, Sitten haki emäntä, sian harjaksista tehtyn harjan. minua Otti kätehensä (pivon) sen, mikä käteen sopi. minua harjaili, ja harjaili, ensimäiset jotka minusta harjalla irti sai oli päistäret, toiset oli lentoset, sitten tuli tappurat. Ja mikä puhtahana kätehensä jäi niitä kutsui pellavaksi sitten, pani aina kymmenen (pivoa) kourallista yhtehen ja teki (kalatsun) letitti, kun letillä oli minua vähän aikaa säilytelty, niin taasen pois purettihin ja hiuksina, hienoisina minut nyt pöydälle levitettihin, minusta kuontalo tehtihin, ja alettihin värttinällä rihmaksi kehrätä, minusta tuli lankaa rullalle, sitten minut vyyhdettiin, ja pestiin lipeässä sen jälkeen tuulessa kuivattihin, sen jälkeen tuhka vedessä ja piimässä valkenutettihin, nyt minä olin pellava rihmaa, josta kangas luotiin, taasen minua kangaspuissa kovasti hakattihin, niin että pirta itki ja piukkui, sukkula, välissäni aina suhisi, Mutta nain tuli minusta palttinaa, pellavaista, kaunista kangasta, otettiin minut kangaspuista, ja pantihin hankeen lumen päälle valkenemaan, kun aurinko taasen oli minua vähän aikaa valkenuttanut, otettihin minut maasta ja pantiin minut tynnöriin tuhka lipeää kuumana päälleni kaadettiin ja siinä lipeässä haudottiin, sitten vietiin minut rantaan ja veteen heitettihin. Kun vedessä likosin niin sitten pantiin kiven päälle ja suurella kartulla kovasti hakattihin, pehmeäksi pehmis in, valkeaksi Mutta ruumihini maa viskattihin, kun maassa muutamia vuorokausia loikonut olin, siin tultiin ja minua taas ylös otettihin, ja kuvaille sinottihin aivan kuin pieniä nyyttilöitä minusta tehtihin, Sitten tuotihin neljä pitkääh kankea, minut kankien päälle pantiih ja tiukasti kiini sivottiin, ja veteen, poloisen minun viskattiin, taasen vedessä minä itkin ja vaikeroin (Ukare) laine minua, thshuilutteli ja lohdutteli; kaks viikkoa minua vedessä pidettihin, Sitten taasen emäntä tuli pari haiventa minusta riuhtasi, ja koetteli olinko jo miten pehmeäksi pehmennyt. Koitteli nääs ja kokeili, ensin, sitten pois vedestä nostiettihin, pellolle vietihin nurmelle, levitettihin, ja sitehet ympäriltäni leikattihin, pääsin vähän väljemmin henkeä vetämähän, mutta tuoreuteni olin jo kaikki kadottanut. Kun nyt minut maalle levitettihin, näin minä, auringon päivällä, näin minä syksyisenä yönä kuun ja tähtiä sekä elo salamoiden säihkeen. satoi minulle vettä sekä satoi jo vähän luntakin, minä poloinen vaan maassa maata värjöttelin ja itkeä valittelin, viimein, emännän sydän heltyi, min, että hän minulle saunan lämpimän lämmitti, vei minut, sauna lämpimille lautasille kuivamaan. Minä saunassa kun lämpenin ja kuivuin, niin sitten toi emäntä suuren tukin jonka keskellä oli halkeama, toinen puu oli päällä, sen vehkehen nimi oli loukku, minua otti emäntä sen, mikä kätehen sopi ja alkoi minua hakata, kovasti hakkasi ja loukutti, päätäni käänteli ja väänteli ja sitten taasen hakkasi, ja loukutti, minä itkeä taas koitin, sekä valitin ja vaikeroin, mutta ei auttanut, sanoi emäntä, päältäsi pois päistäleehet karistan. Sai minusta päistäret pois, sitten pani minut lämpöiselle uunille, kuivaili ja lämmitteli valkesin ja nyt olen minä palttinaa, ja minusta saa tehdä mitä tahdotte, Jos on teijän elämä surullista ja pitää itkeä, niin surullisempi on ollut minun kova kohtaloni, nyt olen minä palttina pyyhkeenä tässä oven jäällä, ja varjelen että yön itkettäjä ei pääse sisälle.
|
|