Metadata

COL: J. Loukola
ID: 40314
LOC_AREA: k
LOC_PAR: Lappajärvi.
SGN: 262.
TMP: 1933-37.

Viisu

    2  Nyt tarttuu kynä käteheni
    3  taasen tällä erää;
    4  Koska minun mieleheni laulun
    5  aihe herää.
    6  000
    7  Huvikseni laulan ma noista
    8  villiuskoisista;
    9  Joita ennen katselin tuolla
    10  Oulun kaupungissa.
    11  000
    12  Se oli kumma mielestäni
    13  ja surkialta näytti;
    14  Kuinka nämä villi henget
    15  itseänsä käytti.
    16  000
    17  Ensiksi Jumalan terveisia
    18  oli sanokansa;
    19  Kun he täällä kohlasivat
    20  toinen toisiansa.
    21  000
    22  Samassa he tarttuvat myös
    23  toisiansa kaulaan;
    24  Syleilivät, suutelivat
    25  ja rupesivat laulaan.
    26  000
    27  Niinkuin sudet ulvoivat,
    28  he sitten hetken aikaa;
    29  Sanoja he huusivat mutta
    30  nuotista ei ollut taikaa.
    31  000
    32  Itse pappi, lakkiansa
    33  puisti kourassansa;
    34  Sanoi siitä taivaallista
    35  mannaa jakavansa
    36  000
    37  Kaikki sitä ahmivat,
    38  ja suutaan moiskuttivat;
    39  Käsiänsä kilvassa he
    40  taasen taputtivat.
    41  000
    42  Toinen huone pimeä,
    43  he kävivät myös siellä;
    44  Miehet naiset sekaisin
    45  mutta tekoja en tiedä
    46  000
    47  Vanha äijä kaljupää,
    48  nuoraa katosta koitti;
    49  Jos hän siihen kiinni saa,
    50  niin autuuden hän voitti.
    51  000
    52  Vanha akka ryömyllänsä,
    53  lattialla kontti;
    54  Toinen istu seljässä
    55  ja se oli kumma kanssa.
    56  000
    57  Toinen kysyy: Mitä tämä
    58  meno merkitseepi;
    59  Niin hän sanoo:
    60  Aasintammalla ajeleepi.
    61  000
    62  Toiset silloin uskottomain
    63  kanssa torasivat;
    64  Riettahiksi haukkuivat ja
    65  miten osasivat.
    66  000
    67  He viettelevät kansaamme
    68  ja tyhmät siihen taipuu;
    69  Vielä heidän viettelynsä
    70  tomuksi kerran vaipuu.
    71  000
    72  Enempää en iljennyt
    73  enää nähdä noita;
    74  Lahdin poijes katsomasta
    75  villi uskojoita.
    76  000
    77  Se sydäntäni on kalvanut
    78  aina siitä asti;
    79  Kun he pilkkaa Jumalaa
    80  niin sopimattomasti.
    81  000
    82  Mutta ehkä Herra heitä
    83  vielä valaiseepi;
    84  Tunnon silmät elämässä
    85  vielä aukaiseepi.
    86  000
    87  Siis te rakkaat ihmis lapset
    88  älkää oppiansa seuratko;
    89  vaan hyljätkää se
    90  aivan kokonansa.

The similar poems were computed automatically using an optimized weighted alignment algorithm (Janicki, 2022) on sequences of verses.

Similar poems