| |
Runo
|
|
| | Parasniemen pappilassa tapahtuneesta murhayrityksestä sekä Alatornion pruustinnasta |
|
| | Kirjoittanut Einari Marttinen |
|
| | Tekijän kustannuksella. Jälkipainos kielletty. |
|
| |
Runo pappilan murhayrityksestä
|
|
|
|
6 |
1. Ol ilta vuoden viimeinen,
|
|
|
|
7 |
Uus vuos oli tulemassa.
|
|
|
|
8 |
Kirkkoherrakin rauhallisna,
|
|
|
|
9 |
Käveli kansliassa.
|
|
|
|
10 |
Ei aavistanut konnanjuonta,
|
|
|
|
11 |
Joka häntä odotteli.
|
|
|
|
12 |
Ei tietänyt ett kamarissa,
|
|
|
|
13 |
Piilossa mies seisoskeli.
|
|
|
|
14 |
Kädessä häll oli revolveri.
|
|
|
|
15 |
Ja mielessä murhan juoni.
|
|
|
|
16 |
Kyllä kirkkoherran tänäiltana,
|
|
|
|
17 |
Perivä on tuoni.
|
|
|
|
18 |
Jospa vain hän heti tästä,
|
|
|
|
19 |
Ohi sattuis kulkemaan,
|
|
|
|
20 |
Niin kyllä hänes miestä oisi
|
|
|
|
21 |
Kuoliaaksi ampunaan.
|
|
|
|
22 |
000
|
|
|
|
23 |
2. Eipä kauvan viipynyt
|
|
|
|
24 |
Kun ohi meni kirkkoherra
|
|
|
|
25 |
Silloin rosvo rohkeuttaan
|
|
|
|
26 |
Näyttää sai nyt ees kerran
|
|
|
|
27 |
Hän revorverin ojensi
|
|
|
|
28 |
Ja ampui kaksi kertaa
|
|
|
|
29 |
Kirkkoherra pakeni ,
|
|
|
|
30 |
Huutain vuotain verta
|
|
|
|
31 |
Päähän hänt oli sattunut
|
|
|
|
32 |
Waikk ei niin pahastikaan
|
|
|
|
33 |
Eipå?? nyt enää hätää ollut
|
|
|
|
34 |
Kun pääs vai pihallekaan.
|
|
|
|
35 |
000
|
|
|
|
36 |
3. Pihalla hyppi hän verissä päin
|
|
|
|
37 |
Ja huitoi käsillänsä
|
|
|
|
38 |
Miehet ne seisoivat avossa suin
|
|
|
|
39 |
Ja etsivät kirveitänsä
|
|
|
|
40 |
Kellä ei ollut kirvestä
|
|
|
|
41 |
Niin silla oli halko
|
|
|
|
42 |
Mutta kaikilla oli yhteisesti
|
|
|
|
43 |
Oman hengen pelko
|
|
|
|
44 |
Housut täris ja hampaat kalis
|
|
|
|
45 |
Ja oli muuten kylmän lainen
|
|
|
|
46 |
Waikka ei ollunna kylmyyttä
|
|
|
|
47 |
Kuin yksi aste vainen
|
|
|
|
48 |
Niinkuin Vaasan pataljoona
|
|
|
|
49 |
Smirnaassa seisottiin
|
|
|
|
50 |
Rinnassa pelko kourassa halko
|
|
|
|
51 |
Apujoukkoja ootettihin
|
|
|
|
52 |
Sillä meitä oli kolme poikaa vain
|
|
|
|
53 |
Ja yksi oli aika miesi
|
|
|
|
54 |
Vaikka se kaikki meidåt tappais
|
|
|
|
55 |
Kuka sen villin tiesi
|
|
|
|
56 |
Woi jos se papin palvelus tyttö
|
|
|
|
57 |
Hoppua ennättäisi
|
|
|
|
58 |
Että hän meile kaupungista
|
|
|
|
59 |
Apua lennättäisi
|
|
|
|
60 |
Eip aikaa kauvan kulunut
|
|
|
|
61 |
Kun jo apu tuli
|
|
|
|
62 |
Silloin rohkeus palasi
|
|
|
|
63 |
Ja pelko tyhjiin suli
|
|
|
|
64 |
Nyt oli meilä miehiä
|
|
|
|
65 |
Ja nyt ei peris hukka
|
|
|
|
66 |
Kun meill oli Kokko kova poika
|
|
|
|
67 |
Nimismies ja Kukka
|
|
|
|
68 |
Hyökkäys vain oli tehtävä
|
|
|
|
69 |
Ja rosvo vangittava
|
|
|
|
70 |
Waan suunnitelma kuitenkin
|
|
|
|
71 |
Oli ensin laadittava
|
|
|
|
72 |
Yksi oli yhtä mieltä
|
|
|
|
73 |
Toinen toista vaati
|
|
|
|
74 |
Kolmas oman suunnitelman
|
|
|
|
75 |
Erilaisen laati
|
|
|
|
76 |
Mutt Kukka kun puhkes puhumaan
|
|
|
|
77 |
Niin se puhe oli aivan hyvä
|
|
|
|
78 |
Ja siihen kaikki oli yhtä mieltä
|
|
|
|
79 |
Et lisäjoukkoja yhä
|
|
|
|
80 |
Brvninki kourassa telefooniin
|
|
|
|
81 |
Urheasti mentiin
|
|
|
|
82 |
Apujoukkoja tilattiin
|
|
|
|
83 |
Ja kanslia tarkasteltiin
|
|
|
|
84 |
Miehiä sitä tulikin
|
|
|
|
85 |
Niin kuin turkin hihasta
|
|
|
|
86 |
Mutt ei kukaan toiselle puolelle
|
|
|
|
87 |
Tahtonut mennä pihasta
|
|
|
|
88 |
Walio joukko se sisälle hyökkäsi /hyökkäs?/
|
|
|
|
89 |
Ihan hengen eestä
|
|
|
|
90 |
Waan toiset ne saivat akkunan alla
|
|
|
|
91 |
Wartioimassa seistä
|
|
|
|
92 |
000
|
|
|
|
93 |
4. Mutt voi tuota rosvon roikaletta
|
|
|
|
94 |
Tuost on se ulos tullut
|
|
|
|
95 |
Ja me ollaan tyhjää vartioitu
|
|
|
|
96 |
Ja peljätty kuin hullut
|
|
|
|
97 |
Miksi ei olla akkunoita
|
|
|
|
98 |
Paremmin tarkastettu
|
|
|
|
99 |
Vaan miksi ollaan yksissä miehin
|
|
|
|
100 |
Pihassa seisoskeltu
|
|
|
|
101 |
Ja siinä sitten tuumailtihin
|
|
|
|
102 |
Missä oli mikin
|
|
|
|
103 |
Mutt kellään ei ollut varmaa paikkaa
|
|
|
|
104 |
Kaikk oli sikin sokin
|
|
|
|
105 |
Minä olin siellä ja sinä olit täällä
|
|
|
|
106 |
Ja hän seisoi tuolla
|
|
|
|
107 |
Ja muutamat väittivät koko ajan
|
|
|
|
108 |
Olleensa toisella puolla
|
|
|
|
109 |
Kun siinä vähän tuumailtiin
|
|
|
|
110 |
Niin tuli päätökseksi
|
|
|
|
111 |
Että rosvo heti karkasi
|
|
|
|
112 |
Kuin kirkkoherra läksi.
|
|
|
|
113 |
000
|
|
|
|
114 |
5. Mutta eipä se rosvo kauvan aikaa
|
|
|
|
115 |
Kävellyt vapahana
|
|
|
|
116 |
Sillä Haaparannalla vangittiin
|
|
|
|
117 |
Jo aamuna seuraavana
|
|
|
|
118 |
Ja silloin hänet tunnettihin
|
|
|
|
119 |
"Snälliks Juhaniksi"
|
|
|
|
120 |
Jota iltasellakin jo epäiltihin siksi.
|
|
|
|
121 |
Piiros alla. /Kts. piirros sidoksessa./
|
|
| |
Pruustinnan laulu
|
|
| | Nuotti yksin istun ja lauleskelen |
|
|
|
124 |
1. Täällä istun yksinäni
|
|
|
|
125 |
Ja ilman yhtään ystävää
|
|
|
|
126 |
Linnan kylmäs komerossa
|
|
|
|
127 |
Oi, kum tääl on ikävää
|
|
|
|
128 |
Ei oo täällä ketään kelle
|
|
|
|
129 |
Kertoilisin murheeni
|
|
|
|
130 |
Kelle puhuisin elämäni
|
|
|
|
131 |
Ilot surut virheeni.
|
|
|
|
132 |
000
|
|
|
|
133 |
2. Ei oo muuta kuin kylmät seinät
|
|
|
|
134 |
Seka kalske rautojen
|
|
|
|
135 |
Ja tähti kirkas mi illoin loistaa
|
|
|
|
136 |
Läpi ristikon rautaisen
|
|
|
|
137 |
Sä tähti kirkas sa aina katsot
|
|
|
|
138 |
Minun silmihin lepehin
|
|
|
|
139 |
Sä viihdytät mun tuskiani
|
|
|
|
140 |
Ja tuuditat mun unelmiini.
|
|
|
|
141 |
000
|
|
|
|
142 |
3. Ma unelmoissan lauleskelen
|
|
|
|
143 |
Entisestäin onnestain
|
|
|
|
144 |
Kruunun rautain säestäissä
|
|
|
|
145 |
Silloin tällöin lauluain
|
|
|
|
146 |
Mun laulaissani mielen ompi
|
|
|
|
147 |
Joskus tyyni iloinen
|
|
|
|
148 |
Joskus taasen kylmä kolkko
|
|
|
|
149 |
Raivokas ja murheinen.
|
|
|
|
150 |
000
|
|
|
|
151 |
4. Ajatuksen yhä siirtyy
|
|
|
|
152 |
Kylmiin manan majoihin
|
|
|
|
153 |
Sekä vihdoin manalasta
|
|
|
|
154 |
Ikuisehen helvettiin
|
|
|
|
155 |
Mutta silloin havhdun
|
|
|
|
156 |
Ja särkynyt on unelmain
|
|
|
|
157 |
Murhe mieltäin armastaapi
|
|
|
|
158 |
Omatunton soimaa vain.
|
|
|
|
159 |
000
|
|
|
|
160 |
5. Mutt kun sä tähti yhä katsot
|
|
|
|
161 |
Puolta valoisampana
|
|
|
|
162 |
On unelmani silloin eessäin
|
|
|
|
163 |
Yhä ihanampana
|
|
|
|
164 |
Ma unelmoin taas onnestain
|
|
|
|
165 |
Jonka olen hyljännyt
|
|
|
|
166 |
Ja rikkaudestain entisestä
|
|
|
|
167 |
Johon en mä tyytynyt.
|
|
|
|
168 |
000
|
|
|
|
169 |
6. Sill olin kerran valtiaana
|
|
|
|
170 |
Pruustinnana pappilan
|
|
|
|
171 |
Olin rikas arvokas
|
|
|
|
172 |
Ja kukkulalla kunnian
|
|
|
|
173 |
Mutt en ymmärtänyt käyttää
|
|
|
|
174 |
Onneani hyväksein
|
|
|
|
175 |
Syöksyin kuiluun turmion
|
|
|
|
176 |
Ja mukanani toisen vein.
|
|
|
|
177 |
000
|
|
|
|
178 |
7. Oli mulla rikkautta
|
|
|
|
179 |
Loistoa ja kunniaa
|
|
|
|
180 |
Mutta sielun rauhatonna
|
|
|
|
181 |
Halusi vain parempaa
|
|
|
|
182 |
Vain yhden kerran elämässäin
|
|
|
|
183 |
Onnen luulin löytänein
|
|
|
|
184 |
Joka mua tyydytti
|
|
|
|
185 |
Ja rauhan antoi sydämmein.
|
|
|
|
186 |
000
|
|
|
|
187 |
8. Mikä on? sä ehkä kysyt
|
|
|
|
188 |
Tämä onni verraton
|
|
|
|
189 |
Jok rauhattoman sydämmeni
|
|
|
|
190 |
Tyveneksi saanut on
|
|
|
|
191 |
Ma kerron sulle tuon onneni
|
|
|
|
192 |
Tuon onnen petollisen
|
|
|
|
193 |
Onneni viekkaan kavalan
|
|
|
|
194 |
Ja ennen niin odollisen.
|
|
|
|
195 |
000
|
|
|
|
196 |
9. Tuli kerran meile renki
|
|
|
|
197 |
Juho ol hän nimeltään
|
|
|
|
198 |
Lumouksen hurja uhka
|
|
|
|
199 |
Hehkui hänen silmistään
|
|
|
|
200 |
Hehkui uhka niin kuin tuli
|
|
|
|
201 |
se mult poltti sydäntäin
|
|
|
|
202 |
Nuo silmät painui sieluhuni
|
|
|
|
203 |
Heti kun ne kerran näin.
|
|
|
|
204 |
000
|
|
|
|
205 |
10. Viimein Juho valloitti
|
|
|
|
206 |
Minun kurjan sydämmein
|
|
|
|
207 |
Vedin omaan puolehein
|
|
|
|
208 |
Minun rintaani tuli syttyi
|
|
|
|
209 |
Jällehensa palamaan
|
|
|
|
210 |
Luulin elon purteni
|
|
|
|
211 |
Jo päässeen rauhan satamaan.
|
|
|
|
212 |
000
|
|
|
|
213 |
11. Ma kyllä tiesin etten saisi
|
|
|
|
214 |
Kahta miestä pitää
|
|
|
|
215 |
Ei omantunnon soimaukset
|
|
|
|
216 |
Siin vaikuttaneet mitään
|
|
|
|
217 |
Ma olin elin onnestani
|
|
|
|
218 |
Ja uneksin vain Juhoain
|
|
|
|
219 |
Ei kirkkoherra oo muuta varten
|
|
|
|
220 |
Kuin rahaa saadaan siltä vain.
|
|
|
|
221 |
000
|
|
|
|
222 |
12. Kun Juho oli juovuksissa
|
|
|
|
223 |
Varasti tai mellasti
|
|
|
|
224 |
Niin minä heti Juhoani
|
|
|
|
225 |
Vaalin puolsin hellästi
|
|
|
|
226 |
Juho ol mun mielessäni
|
|
|
|
227 |
Öisin sekä päivisin
|
|
|
|
228 |
Häntä minä rakastin
|
|
|
|
229 |
Ja häntä omaks halusin.
|
|
|
|
230 |
000
|
|
|
|
231 |
13. Voi ma onneton ihminen
|
|
|
|
232 |
Kun Juhon houkuttelin
|
|
|
|
233 |
Lemmen kielellä kuiskailin
|
|
|
|
234 |
Niin verkkooni kiedoskelin
|
|
|
|
235 |
Ma muistan sinut, oi Juho raukka
|
|
|
|
236 |
Ma muistan aikan entiset
|
|
|
|
237 |
Niit saavuttaa en enää voi
|
|
|
|
238 |
Ne ovat olleet mennehet.
|
|
|
|
239 |
000
|
|
|
|
240 |
14. Nyt oon taasen valvehella
|
|
|
|
241 |
Ja unelmain on särkynyt
|
|
|
|
242 |
Ja vielä armaan tähtösenkin
|
|
|
|
243 |
On pilvi musta peittänyt
|
|
|
|
244 |
On mielen taasen myrskyinen
|
|
|
|
245 |
Ei voi sit mikään tyynyttää
|
|
|
|
246 |
Se niin kuin koski kuohuupi
|
|
|
|
247 |
En unelmoida voi nyt mä.
|
|
| | Loppu. |
|
|
| |
|