Metadata

COL: Eino Linna
ID: 39707
LOC_AREA: l
LOC_PAR: Rantsila,
LOC_VIL: Mankila.
SGN: 416.
TMP: 1963.

Kylvöaika:

Kerron tämän niinkuin kuulin vanhan väen siitä kertovan. Ensinnäkin otollinen kylvöaika oli, kun maa oli lämmin, ja yläkuun puoli. Mätäkuussa ei kylvetty. Kolminaisuuden päivänä oli viimeinen kylvö päivä, sellaiselle kasville, jota annettiin elukalle, kuten niitto kauran herneen vikkerin, ym, tämän jälkeen ei kylvetty enään, sille kesälle mitään. No ruis kyllä, mutta myöhemmin, syys puolella
Nauris kylvettiin Pietarin päivänä, se oli sellainen usko, että nauris ei kasva valosana, ja jatkuvan päivän aikana. Siksi kylvö, päivän palautukselta. Myös ei kylvetty hela torstaina, helluntain lauantaina, ja jos hädissään kylvö töitä kiirehtien joku teki tämän, niin sinne ei enään saanut mennä sen jälkeen. Muuten ois helluntaina pitänyt olla kauran niin laiholla, että kanan poika siihen meni piiloon. Ohran kylvö oli myöhäisempää, ohran sanottiin vikuroivan, jos sen aikasin kylvi, eikä siitä saanut kunnon satoa, se oli ranttu. Heinä maria oli jo myöhäinen kylvölle. Sanonta oli että
    4  "Vappu vakan, pellolle tuo."
Suosittuja kylvö päivia oli kolme viikon ensi päivää. Näinä päivinä kun kylvi, niin ei jäänyt pelto työ roikkumaan pyhäksi.
Auringon laskun jälkeen kylvettiin, kun tuuli tyyntyi, ja ilmassa oli kosteutta sen verran, että kun jyvä peltoon pirahti, niin se kostui sen verran, että sai ympärilleen multa suojaa, ettei se jäänyt kelteisilleen, siinä se turmeusi
Kylvettiinhän sitä tietysti ennen auringon laskua, ja se olikin tapa, mutta sitä vähän niin kuin seurattiin ilmaa, että olis sade lähellä.
    8  "Sade sitoo jyvän."
Sen jos kylvi pouta aikana, niin se ei tullut sen kummemmaksi.
Myös kun huomasi että maan pinta väreili, ja niin kuin nousi ylös, silloin maa lämpeni, ja oli lämmin, mutta tämä merkitsi myös kylmän ilman tuloa, niin nyt oli joutuin kylvettävä, ja heti karhittava ja pölkyttävä, niin jyvän sai lämpimään maahan, ja lämmin maa peittyi piiloon, ja säilytti lämpönsä, vaikka tulikin kylmä ilma. Kauran ja Vehnän kylvö aika oli kuta aikasemmin, niin sen parein, mutta ohran kylvö aika 18.5 Erkin aikaan, ja sitä jatkui 12.6 Eskoon asti. Tämän jälkeen ei kylvetty, mistä jyvä viljaa toivottiin
Ensimmäinen kylvö päivä ei ollut sen kummempi kun muutkaan, mutta täytyy sanoa se, että isännän ja emännän sisimmässä oli rukous henki "Anna sinä korkein siunaus työlleni." Pukeutuminen oli tavallinen työ vaate. Ateria nyt oli vähän parein, mutta vereksenä oli se, että talvi pakasten aikana oli pirttiä lämmitetty usein, ja samoin oli leivottu hapan leipää ja suuria pullia, leivät oli vartaissa aitoissa, ja pullat hauattuna jyvä laariin jyvien sekaan, nyt otettiin niitä sieltä, ja ruettiin syömään. Näitä sanottiin kylvö leiviksi, ja myöhemmin kun pitkin kesää syötiin, niin kesä leiviksi.
Kesällä kun ei leivottu kun immeeksi, lauantaisin rieskaa, jota ropan kans huitu särpimenä syötiin. Hevosille oli varattu talvella hienot heinät, ja ne säilytettiin pimeässä, ja nyt ne otettiin käyttöön, antamalla niitä hevosille. Jos käki vain tuli lähelle taloa, tai petton laitaan aidan seipääseen kukkuun, niin se oli varma hallan merkki. Mutta jos se kukkui kaukana, niin tuli hyvä vuosi. Myös oli sanonta
    13  "Halla hankeen,
    14  Leipää lehteen."
Kylväjäksi tavallisesti rupesi talon vanhimpiin kuuluva henkilö. Ennen on ollut sellainen taika, että joka on ruennu kylvämään, ei ole saanut kuullä käen ääntä, ilman suu palan syöntiä, hän jos ei saanut suuhunsa mitään, ja kuuli käen äänen, ei kelvannu kylväjäksi, mutta jos meni heti, ja puras puuta, niin sitte vasta kelpasi kylväjäksi. Tässä pitäjässä en ole kuullut, että nainen olis juuri minkään vertaa kylvänyt, mutta Haapavedellä on suurien talojen emännät kylväneet. Kylvö onnen tuojana pidettiin sammakkoa. Sitkain oli noin puolentoista metrin mittainen haapa puusta tehty, ja 15 cm levyinen lauta, jonka paksuus oli pari tuumaa. Laidat oli pyöreäksi höylätty, veto puoleisessa päässä oli keula, niin kuin suksessa, ja siinä reikä johon pantiin jutko nuoran toinen pää, ja toisesta päästä sai vetää, kun sitkaimen vetäjä veti pellon laidasta toiseen, noin neljän viden metrin levyisiä välejä, nyt saattoi kylväjä kylvää nämät välit kun kahden puolen oli pellossa sitkaimen jättämä leveä jälki. Vielä jäljen voimakkuutta lisäsi se, kun sitkaimeen oli tehty keskelle reikä, ja reikäin ympärystää vahvisti rauta pelto pala, alla ja päällä, ja näissä molemmissa yhtä suuret reiät, kuin sitkain puussakin. Reiistä pantiin rauta tappi, ja ala puolella oli tapin pää tuuman verran, pinnan ala puolella, etta se vetäessä urrasi vielä vaon sitkaimen jälen pohjaan. Reiän kohdalle päälly puolelle oli puuhun jätetty noin kuuden tuuman korkuinen kohouma, että tappi pysyi tukevammin.
Tapissa oli reikä, ja se kiinnitettiin sitkaimeen rautaisella luta puikoilla. Pellon saattoi toiselta pilata raapimalla sitä mettikanan jalalla. Mutta voi varoa siten, että kun pani siemen jyviä säkkiin, niin nosteli jyvät naisen paidan helman kautta, ja likasen kuukautisen. Tähän ei pystynyt rikka ruohotkaan, Ohdakekin hävisi pois. Mutta jos kuivuus tuli, niin tehtiin päreestä sammakolle pieni reki, ja pikku tikusta aisat, mitkä maalattin punasiksi, ja punasella langalla villaisella, sidottiin sammakko asioihin, ja samanlaisesta langasta suitset, sitte sammakkoa ajettiin ja kierrettiin pelto, niin ei haitannut pouta. Kylvö kori on aina, mitä olen nähnyt, niin puun juurista tehty. Se jyvän heitto kokemukseni perusteella on siten, että joka ilmansuunnalle piraus, ja avo päin Siinä sitten lausua
    17  "Istuta itä, lämmitä länsi,
    18  Porota elä kovin koilinen,
    19  Laske luode luottehia.
    20  Sieltä pohjan periltä,
    21  Kaakon kammitsoista!
Jyvät sai itäviksi siten, että vei ne kolmeksi vuorokaudeksi lehmän virsta kellariin. Säkkiin ei silloin saanut paljoa panna, jyvät turpui.
Vanhat sanoi tätä, että se on niin kuin lanta pellossa. Hätämaan tietäjä idätti nauriin siemenet siten, että halkasi suuren käärmeen maahan, ja pani sinne jyväset, ja nämät sitte kylvettiin. Nauris kasvoi hyvin, ja varkaalla tuli maha kipiäksi, ja oksenti syönnöksen pois. Jos sattui niin että jäi peltoon sellainen läsi paikka, johon ei oltu kylvetty tiesi se sitä, että isäntä kuolee, ja enteenä siinä on "Arkuntila". Kylvön jälkeen on pellon pyörtänöt luualla laastu peltoon päin, ja sanottu että
    24  "On valmista juhlaan".
Hallalta on varjeltu siten, että sian karva köydellä on köyden päistä pitaen heilutettu tähkiä.

The similar poems were computed automatically using an optimized weighted alignment algorithm (Janicki, 2022) on sequences of verses.

Similar poems