| |
Joululeikit, ja muut ilonpidot 1900 vuossadan vaihteessa
|
|
| | Nämät muistelmat eivät ole mistään kerättyjä, vaan ovat ne omakohtaisia kokemuksia ja näkemyksiä, sellaisia kuin kirjoituksessa on luonnehtittu. Kirjoitan ne myös Kivennavan murteella, mikäli se sitte lienee aitoa, sillä olen ollut kolmekymmentä vuotta pois, mutta muisto säilyy aina. Alkaa olla jo sellane "harmaa lampaa ikä" niiko Kivenappoisil ol tapan sannoo lampaast mitä piettii kauva sentähe ko se tek paljo vuonii. |
|
| | Nythä ne nuoret pittäät maakyliskii iltamii, ja ovat pitkä aikaa pitäneet, ja iltamii peräst tanssitaa, ja tuttavaks tullaa. Toista se ol sillo enne aikaa koi kylis olt mittää yhistyksii eikä seuroi. Sillo tanssittii jossai jooe silloil, ja kylä lepiko laijas, yhe kerra vuuves juhanus kokoil. Pääsiäise pyhiks ol tehty liekku johokii taloloi kuijaa, ja siel tytöt ja pojat liekkuit ja lauloit. Meijä kyläs oli järve rannas siihe aikaa ko mie oli viel pien poika, oikee nelsäärine liekku, istumet ympärsee. Joka pyhä ne siin kesäl liekkuit ja lauloit kaikellaisii virsii. |
|
|
|
4 |
"Nätti tyttö punaposki
|
|
|
|
5 |
naurusuinen veitikka
|
|
|
|
6 |
taitto ruusun laitto rintaa
|
|
|
|
7 |
kiinitti sen neulalla,
|
|
|
|
8 |
Ei se neula pitkä ollut
|
|
|
|
9 |
puole tuuma verravvaa
|
|
|
|
10 |
vaan sen kärki ylettyypi
|
|
|
|
11 |
syvämeni pohjahan.
|
|
|
|
12 |
Sumliirum sumlaarum Hilma lauleli vaa,
|
|
|
|
13 |
sinustaks Juho mie sulhase saan ...
|
|
| | tai |
|
|
|
15 |
Kuljeskelin pitkin Näsijärven rantaa
|
|
|
|
16 |
ystäväni kaipaillen,
|
|
|
|
17 |
Ja ne aallot jotka suutelivat rantaa
|
|
|
|
18 |
kuiskas ystäväsi ei ole tääl
|
|
| | Niittoaikan ol kaura, ohra ja ruisniitto talkoita ja joka talkoihe peräst ol illal tanssit. Näitä talkoita olkii niittoaikan jos ilmat ollit hyvät melkee joka ilta. Siihe aikaa käytii paljo kirkoskii. Kirkkomääel katseltii taas tuttavii ja nuoret toisijaase. Kivenava Kirkko olkii määe pääl ja kirko kujaset väkkee iha tupate täys kirkost tulles. Kirkkomiehii hevosii olliit taloloi kujat ja ait vierut täpöyäynnää. Kirkkomääel ol ja puomiloi mis piettii hevosii, usiast vaa sellasii, ko olliit vainaita saattamas. Issäi juttel tänäsekii tapaukse. Jo vanhemp par tul alas kirkkomäkkee ni mies sano jot: "A, katso ketä katso, ni ei kukkaa oo nii sorja ko mei Mar." Se Mar ol muihe mielesi vähemmä potra, mut ko tykkää omastaa ni rumakii talloo kauniiks. (sorjaks) Kylä peräl ol sellastakkii leikkii et: "Ensimäine par ulos" Tyttö ja poika läksiit juoksemaa ja jos kumpane joutu kii ni sen pit männä uuvestaa juoksemaa. Täs leikis käi usjast nii et par hävis sen tie, eikä tulleetkaa takasii. Joululeikit ne olliit aika mukavii ja niitä piettii Tahvona päiväsi Nuuvi päivää ast. Pojat käivät hevosillaa kauempaakii kylis leikkilöis. Meijä kyläs piettii leikkilöi Tika Juosepi ja Pelose Tuomaa talois. Pojat makso hyyri mut tytöt pääsiit ilmaseks. Leikit männiit ain oikee rapsakast, eikä niis olt humalaisiikaa, ainakaa sillo ko mie oli. Tommo Jussi ja Tommo Matti olliit sellasii poikii ko pittiit komentoo et kaik käi sääntöi mukkaa. Tommi Anni taas osas kaik laulut ja hää ne ain alottikkii ja pit jöötä. Silaikaa ko uoteltii väkkee, istuttii penkkilöil ja laulettii virsii, ovepielee komennettii tyttö ja toisee ovepielee poika. Nyt pit vuoroperrää niiko penkis istuit käyvä antamas suuta vastapuolel. Jos kuka ei tähä suostunt ni sai antaa kätteese lyötäväks. Kymmenä lyöntii kämmenel ol tavalline määrä mut jos lyötävä ol kovi hentone ni pääs vähemmmäl??. Leiki johtajal ol näät olist tehty kova letti. Tuva lattial ol melkee ain olkii mut toisinaa ei. Jos olkii ol lattial ni sillo pit männä ulos polttamaa tupakkaa. Siit ko luultii et kaik olliit tulleet alotettii leikit. Tehtii ring, poika ja tyttö vierekkää. Otettii toisijaa käsist kii ja heilutettii iesttakasii, ja laulettii: |
|
|
|
20 |
"Höyrylaiva merellä
|
|
|
|
21 |
se horisee ja hohkaa,
|
|
|
|
22 |
sattu kerra nätti
|
|
|
|
23 |
tyttö minuaki kohtaa,
|
|
| | jolloin parit vaihtuivat tytöt ja pojat männiit vastakkaisee suuntaa. Toine laulu taas ol: |
|
|
|
25 |
"Ramkalkarikali kaaraa
|
|
|
|
26 |
ramkamkalikali kaaraa,
|
|
|
|
27 |
hyvästi vanha kulta,
|
|
|
|
28 |
hyvästi vanha kulta,
|
|
|
|
29 |
taas on pojalla (tytöllä)
|
|
|
|
30 |
taas on tytöllä uusi.
|
|
| | Jäi sanomatta viel et sillo uotelles, ja sammaa aikaa ko tyttö ja poika seisoit ovepieles laulettii tälviisii: |
|
|
|
32 |
Eile meijä lehmät poikiit
|
|
|
|
33 |
tallaliiriii iitalohiirii,
|
|
|
|
34 |
tekkiit valkose vasika
|
|
|
|
35 |
tallaliirii iitalohiirii."
|
|
| | Ja taas: |
|
|
|
37 |
Rahojen tähe lenkun nain,
|
|
|
|
38 |
lenkun nain,
|
|
|
|
39 |
rahat ko loppu
|
|
|
|
40 |
ni lenkku jäi, lenkku jäi.
|
|
|
|
41 |
Perunain tähe kuopan tein,
|
|
|
|
42 |
kuopan tein,
|
|
|
|
43 |
perunat ko loppu
|
|
|
|
44 |
ni kuoppa jäi, kuoppa jäi.
|
|
| | Ja uuvel nuotil |
|
|
|
46 |
"Tuolta se tulloo kupsuttaa,
|
|
|
|
47 |
oma heila nurkan taa,
|
|
|
|
48 |
tule tänne tule vaa
|
|
|
|
49 |
et mie saan siut tanssittaa,
|
|
|
|
50 |
ai ko se o mukavaa,
|
|
|
|
51 |
en mie ennää huolikkaa, j,n,e,p.
|
|
| | Kivenaval ei olt tapan sannoo peruna, mut potatti se ol yleine nim, mut täs laulus laulettii perunan tähe, j, n, e, Siit komennettii lattial istumaa, tyttö ja poika vierekkää, pitsikka (tulitikku) katkastii keskest poikki, ja puolikkaan pit kulkee suust suuhu, se käikii oikee mojovast, Sattu välist et joku enskertalaine tyttö vähä ouvoksu mut letti mies ol kohta selä takan, ja hyvihä se siit käi ko siihe tottu. Nyt tehtii laiva, tytöt ja pojat käivät lattial sylikkää istumaa, ja ottiit ies olevaa parrii olkapäist kii, leiki johtaja, nyt kapteeni otti uuni päält ufvata, asettu rivi päähä, ja ohjas laivaa, kallistamal ufvattaa iesttakasii, rivi häily sit niiko ois olt aalloil. Lopuks laiva kummikii kaatu kuppeellee, mut se ol vast lystii, ja nauratti kovast. Tämän peräst yks poika käi keskel tuppaa seisomaa, seuraava otti kääest kii ja nii iellee, nii et tul sellane kerä (ruuhka) tämä jälkee se ensimäine poika läks pujottelemaa pois sielt keskest ja toiset sitä mukkaa peräst, ja asettuit vastakkaa seisomaa, vastakkaiset parit ottiit toisijaa käsistää kii, nyt läks ensimäine par kyykkysillää kulkemaa kässii alitse, se tarkoitti sukkula pujottelemista kankaa läp. Leikki käi puolittai juoksujalkaa, ja koko aika laulettii: |
|
|
|
53 |
"Näi vejetää verkaa
|
|
|
|
54 |
näi kuvotaa sarkaa,
|
|
|
|
55 |
vejän verkaa kuvon sarkaa,
|
|
|
|
56 |
annan sukkulan juosta".
|
|
| | Nyt ol jo hik jokahisel, nii et istumaleikki ol jo mukavaa. Istuttii penkkilöil ja jos penkkilöi ei piisant ni siit sylikää. Istumaleikis kysyttii: |
|
|
|
58 |
"Mil laiva o lastattu?"
|
|
| | Se ol monta kertaa lastattu aika mojovil vastauksil, jos kuka ei osant kohta sannoo ni otettii pantti, ja enneko sen sai siit takasii, ni siin pit tehhä monelaisii metkuloi. Toine leikki ol, ko sopotettii korvaa joku määrätyl puustaavil alkava nim, ja sitä pit arvata, jos ei arvant oikee, ni sanottii et: |
|
|
|
60 |
"vettä on kengässäis."
|
|
| | kene kohal arvattii oikee ni se sai vuorostaa lähtee kysymää. Tälviisii leikit jatkuit nii kauvako iltaa piisas, minkä jälkee päätettii siit millo toise kerra tullaa. Lähettii kottii kuka yksinää ja kuka taas löys ommaase. |
|
| | Siit tul kyllää kansakoulu 1895, ja jonku aja peräst lauluseurakii. Kansakoulu hyväkks pietii lotturit (arpajaiset Muistan ko koulu pettäikös ol pitkä riuku minkä nennää sai kavuta, ja siit tul palkinto kuka sinne pääs, se ol iha siljaks höylätty. Illal olliit juhlat. Muistan ko ne panniit päähääse pahvisest seinäst ulos ja lauloit kaikkii metkaa. Tinttamareskii ne sannoit sen oleva. |
|
| | Vuossaa alus tul Nuorisoseurakii. Iltamii ja kokouksii piettii Paavolaise Anti talos. Käi kuitekii silviisii et kyläs rupes käymää kaikellaisii Akitaattorloi, ja ne osasiit haastaa nii lupsakast et monet Nuorisoseuras olleet männiit ja perustiit Työvääe yhistykse, ja se Nuorisoseura kuol kupsaht. Vuon 1909 perustettii toine Nuorisoseura, ja sen kasvattilloi miekii oon. Seura nim ol "Rajavartia", ja ol seural oma leht "Valonsoihtu". Sillo mieki aloi kirjoittaa siihe lehtee, ja heilutteli puhheejohtaja kapulaakii 6 vuotta, tai niikauako mänin naimisii ja se toine puol sano jot: "Sie et mää ennää mihikää seura toimii, se kuuluu vaa nuoril," ja mikäs siin autto. Oliha mie kuitekii vähä yhes ja toises tehtäväs, mut Näytelmä harjoitukset saivat jäähä. Meijä kylä ol oikee yhistyksii kylä. Siel ol niihi lisäks ko jo sanoin, Maamiesseura, sonniyhistys, vapaussova jälkee, Osuuskassa (perustamani) maito osuuskunta, ja monta muuta. |
|
| | Turussa helmik, 1957. A.L. |
|
|
| |
|