|
|
1 |
Woi surulliset ajat ja vaaralliset päivät
|
|
|
|
2 |
Kun sota on suuri ja alkuisa,
|
|
|
|
3 |
Jonka me pojat Suomenkin maassa
|
|
|
|
4 |
Sotaan olemme hankkineet.
|
|
|
|
5 |
000
|
|
|
|
6 |
Mutt' älkää te suomalaiset sureko meitä
|
|
|
|
7 |
Meillä on Jumala taivaassa.
|
|
|
|
8 |
Hän varjelee maamme ja suojelee kansan
|
|
|
|
9 |
Waikka me olemme vielä vaivoissa.
|
|
|
|
10 |
000
|
|
|
|
11 |
Ja eroitamme vahvimmat valtakunnat kaikista
|
|
|
|
12 |
Turkki ja Frankrik ja Engesman.
|
|
|
|
13 |
He voimans ja väkens ovat haalajan yhteen
|
|
|
|
14 |
Ja meinavat piirittää Suomenkin maan.
|
|
|
|
15 |
000
|
|
|
|
16 |
Mutt' Venäjä kuitenkin kaikista vahvin
|
|
|
|
17 |
Hän yksin heit meinaapi vastata.
|
|
|
|
18 |
Sill Lutherin uskoss' vaikk' perkeleitä vastaan
|
|
|
|
19 |
Me olemme vahvoja sotimaan.
|
|
|
|
20 |
000
|
|
|
|
21 |
Tuoll Ålandin maalla, tuoli pienoisess saaress
|
|
|
|
22 |
Wihollinen surmansa nähdä saa.
|
|
|
|
23 |
Kun Suomen pojat lähtee täydellä kiukulla
|
|
|
|
24 |
Ålandin rannoille sotimaan.
|
|
|
|
25 |
000
|
|
|
|
26 |
Mutt' vaikka me sillä lailla hyvästi jätämme
|
|
|
|
27 |
Niin emme me tiedä josko palajamme
|
|
|
|
28 |
Jos saisimme Engesmannin upottaa mereen
|
|
|
|
29 |
Ja Frankrikin tallata jalvoillamme.
|
|
|
|
30 |
000
|
|
|
|
31 |
Koska keisarilt kiiresti käsky tuli
|
|
|
|
32 |
Että mies joka kahdesta manttalist,
|
|
|
|
33 |
Niin valmiit me kaikki lähtemään olimme
|
|
|
|
34 |
Isän maatamme suojeleen.
|
|
|
|
35 |
000
|
|
|
|
36 |
Katso sä Engesmanni uliaita poikii
|
|
|
|
37 |
Kun seisovat Suomenmaan rannoilla,
|
|
|
|
38 |
Kun riuskas on luonto ja kirkas on muoto
|
|
|
|
39 |
Jo nouseva sydän kun taikina.
|
|
|
|
40 |
000
|
|
|
|
41 |
Me tulta iskemm' ja kuulankin ammumme
|
|
|
|
42 |
Ett' santa meressä värisee,
|
|
|
|
43 |
Me piikillä pistämme ja miekalla veistämme
|
|
|
|
44 |
Et tantere allemme tärisee.
|
|
|
|
45 |
000
|
|
|
|
46 |
Ja kuulat ne kulkevat linjoitetuis paikoiss'
|
|
|
|
47 |
Ja ylhällä julmasti vinkuvat
|
|
|
|
48 |
Ja Jumala kädellänsä ohjailee niitä
|
|
|
|
49 |
Että ne vihollisen hukuttais.
|
|
|
|
50 |
000
|
|
|
|
51 |
Vihollisii saattaa olla niin pajon kun mahtuu
|
|
|
|
52 |
Mutt' ei se meille tuo pelkoa.
|
|
|
|
53 |
Sill' Lutherin uskoss vaikk perkeleitä vastaan
|
|
|
|
54 |
Me olemme vahvoja sotimaan.
|
|
| | Tämä oli Dufvan lempilaulu, ainakin silloin jos viistoista tippaa maistanut oli. Paljon muitakin sen tapaisia hänellä oli. |
|
|
| |
|