JR 39094

j39094
Varsinais-Suomi — Nousiainen
Leivo, Frans
1937

Metadata

COL: Frans Leivo
ID: 39094
LOC_AREA: a
LOC_PAR: Nousiainen.
SGN: 2676.
TMP: 1937.

Matti Haapaoja
     2  Hyvästi jää nyt tämä maa,
     3  Jää suuri Siperea
     4  Tuhat-järvien maa ainiaan
     5  Ikävöin neitoja.
     6  000
     7  Sinne mä tahdon matkustaa
     8  Waikk kuluis kantapäät
     9  Ja vielä kerran kuunella
     10  Kuink sulot säveltää.
     11  000
     12  Noi Suomen neidot nauru-suin
     13  Lumovi lauluillaan
     14  On onni sillä suuri kun
     15  Saa osan niistä vaan.
     16  000
     17  Näin lähtiessään lausunut
     18  Lie Matti Haap-oja
     19  Kun astumaan on alkanut
     20  Pitkiä polkuja.
     21  000
     22  Kun Siperiasta saakka hän,
     23  Taas saapui Suomehen
     24  Ja hirveä rosvo elämää
     25  Taas alkoi uudelleen.
     26  000
     27  Monella viel on muistossa
     28  Hirmuisuus Haap-ojan
     29  Ryöväri, varas, murhaaja
     30  Kauhistus koko maan.
     31  000
     32  Sen jättiläis voiman jälkiä
     33  Wiel moni muistelee,
     34  Vammoja, arpia hirveitä
     35  Kauheita katselee.
     36  000
     37  Usein punotti puukkonsa,
     38  Kun riitaan riivantui
     39  Veressä vastustajansa
     40  Urhon iskuista ui.
     41  000
     42  Ei surkeillut hän luoteja
     43  Kun hän vaan hädässä
     44  Ol ollut ahdistettuna
     45  Ylivoiman edessä.
     46  000
     47  Puukkonsa pohjalaiselta
     48  Lopetti laulunsa
     49  Kun renkkiä tanssiessansa
     50  Mahan halkasi Haap-oja.
     51  000
     52  Paikalle kaatui hän kuolleena
     53  Yhden sanan sanoi vaan,
     54  Mä kuolen haavan Haap-ojan
     55  Laittakaa hän linnahan.
     56  000
     57  Tanssi väki ei vankita
     58  Voin' häntä kumminkaan
     59  Punainen puukkonsa kauhistaa
     60  Vaan kaikkia kohdastaan.
     61  000
     62  Hän karkueli kauan vaan
     63  Siin kansan kauhuna
     64  Toimien tuhotekojaan
     65  Rohkeana rosvona.
     66  000
     67  Ett oli Matti mahtava,
     68  Sen täytyy todistaa
     69  Turun komea Kakola
     70  Kyll' tuntee tapansa.
     71  000
     72  Siel vieraili hän viidesti,
     73  Varustusten varjossa
     74  Hyvästi jätti neljästi
     75  Varustukset ja vahtinsa.
     76  000
     77  Ja vaikka kahlet kauhiat
     78  Käsiss' ja kaulassa
     79  Oli ja liiviraudoissa
     80  Rautakanki jalvoissa.
     81  000
     82  Kallerit ja rauta-ovetkaan
     83  Ei estänyt matkansa
     84  Ei varustetut vahditkaan
     85  Ne jätti ja rautansa.
     86  000
     87  Vaan viimein vietiin Siperiaan
     88  Hän kultaa kaivamaan,
     89  Vaan viihtynyt ei kauankaan
     90  Hän siellä olemaan.
     91  000
     92  Karkas, ja lähti laputtaan
     93  Tuhansia virstoja
     94  Niin kauan konna kulki vaan
     95  Ett Suomen nähdä saa.
     96  000
     97  Jo kuukausia kolme nyt,
     98  Hääräsi täällä hän
     99  Ja paljon oli ehtinyt
     100  Tuhoja tekemään.
     101  000
     102  Helsinkin herttaisemmaksi
     103  Kodokseen katsoi hän
     104  Sai siellä mitä halasi
     105  Iloks elon ilkiän.
     106  000
     107  Ja mikä vielä puuttuikin
     108  Tuo huvimatka se
     109  Ja Matin mieleen muistuikin
     110  Mennä markkinoille.
     111  000
     112  Hevosen hakuun sitte vaan
     113  Yön tullen tallustaa
     114  Se Nurmijärven torpasta
     115  Tien ohessa tavataan.
     116  000
     117  Sit helistää hän Heinolaan
     118  Koittelee kauppoja
     119  Wiistoista kahteen satahan
     120  Markkoja päälle saa.
     121  000
     122  Taas herttaisuutta Helsinkiin
     123  Maistamaan matkustaa
     124  Ja siellä synti toverin
     125  Kauhian kanssans saa.
     126  000
     127  Se oli Maria miehestään
     128  Asuva erossa,
     129  Kun yhtyi yöksi ylpeä
     130  Tuo hurja Haap-oja.
     131  000
     132  Hen ensin reisun riemuitsit
     133  Aamulla yhdessä
     134  Marin majass' ja tuumaili
     135  Yöks sinne yhtyä.
     136  000
     137  Se yö oli Marin mailmassa
     138  Viimeinen vaeltaa
     139  Armon-aurinko armasta
     140  Ei enä nähdä saa.
     141  000
     142  Ja murha-nuora Matilla
     143  Aiottu aseeksi,
     144  Joll' jätti mailman Maria
     145  Jäi kylmäks kankeeksi.
     146  000
     147  Ei enä kuule kutsuntaa
     148  Autuuteen ihanaan
     149  Ei laulettavan luojasta
     150  Ei lunastajasta.