|
|
1 |
Mä eloni kirjoittaa tahdon
|
|
|
|
2 |
Ain' hamasta lapsuudestan
|
|
|
|
3 |
Kun olen mä aikani käyttän
|
|
|
|
4 |
Toin mailman viertelemän.
|
|
|
|
5 |
000
|
|
|
|
6 |
Kun lapsuuteni aikoja muistan
|
|
|
|
7 |
Viell' hellässä kodissani
|
|
|
|
8 |
Niin itkulla suruni suistan,
|
|
|
|
9 |
Mi rasitta sydäntäni.
|
|
|
|
10 |
000
|
|
|
|
11 |
Wanhempani mua kyllä neuvoi
|
|
|
|
12 |
Herran käskyjä ymmärtämää
|
|
|
|
13 |
Waan orvoksi jäin niin haihtui
|
|
|
|
14 |
Mailmata kulkiessaan.
|
|
|
|
15 |
000
|
|
|
|
16 |
Kun isäni minulta kuoli
|
|
|
|
17 |
Olin vasta kahdeksannella,
|
|
|
|
18 |
Nyt äidilleni alkoi huoli,
|
|
|
|
19 |
Jost kaikkia en voi kertoella.
|
|
|
|
20 |
000
|
|
|
|
21 |
Näin lapsuuteni päivät sitt' kului
|
|
|
|
22 |
Ja minä aloin jo miehistyä
|
|
|
|
23 |
Niin ahneus mieleeni johtui,
|
|
|
|
24 |
Tavaroita kust' saatavana.
|
|
|
|
25 |
000
|
|
|
|
26 |
Nyt kohtaisin mä tuttavia monta
|
|
|
|
27 |
Jonk' seuraan myös käyskentelin
|
|
|
|
28 |
Enk' muistanut varoituksia noita
|
|
|
|
29 |
Kun vanhempan mulla tarkoittikin.
|
|
|
|
30 |
000
|
|
|
|
31 |
Tok' kuljin mä seurassa näiden
|
|
|
|
32 |
Kuullempi houkutuksiansa
|
|
|
|
33 |
Siks' että mä ynnä myös heidän,
|
|
|
|
34 |
Tulin harjoittaman varkautta.
|
|
|
|
35 |
000
|
|
|
|
36 |
Mä olin silloin vielä lapsi
|
|
|
|
37 |
Vasta vuosia kolmentoista
|
|
|
|
38 |
Enk' ymmärtänyt mailma niin kavalaksi
|
|
|
|
39 |
Waan vietyin näin saaroihinsa.
|
|
|
|
40 |
000
|
|
|
|
41 |
Tää synti mink' lankesin kun lapsi,
|
|
|
|
42 |
On vielä mua seuranutkin
|
|
|
|
43 |
Waan nyt on pyyntön vakavasti
|
|
|
|
44 |
Että kääntyä paremmaksi.
|
|
|
|
45 |
000
|
|
|
|
46 |
Näin heikko on ihmisen luonto
|
|
|
|
47 |
Ellei Jumala hänt hallita saa
|
|
|
|
48 |
Hän seuraapi toi hirviä muoto
|
|
|
|
49 |
Willi henki tässä mainittava.
|
|
|
|
50 |
000
|
|
|
|
51 |
Mutta surkea on vankeudentila
|
|
|
|
52 |
Ei ihminen sitä arvata voi
|
|
|
|
53 |
Että hän armon aikansa näin pilaa
|
|
|
|
54 |
Sielun murhaajan kautta noin.
|
|
|
|
55 |
000
|
|
|
|
56 |
Mutta kun minä vihdoin täältä,
|
|
|
|
57 |
Vapaaksi lasketaan viel'
|
|
|
|
58 |
Niin tahdon mä vääryyttä välttää,
|
|
|
|
59 |
Ja seurata Luojani mielt.
|
|
|
| |
|