|
|
1 |
Minä olen tässä taloss' isäntä ja renki
|
|
|
|
2 |
Minä heilun, minä häilyn, niinkuin häjyhenki
|
|
|
|
3 |
Minä olen varvalist' se oikia laulun kuokka
|
|
|
|
4 |
Isännät minä opetan, pojat myös minä muokkaan
|
|
|
|
5 |
Siitä on mun mielein hyvä, ett on kulta kaunis
|
|
|
|
6 |
Tuli illast' eli aamust, minä olen aina valmis
|
|
|
|
7 |
Korja olet kultani ja kaunis olet kanssa
|
|
|
|
8 |
Vaan tiedän hän minä tapasi ett piet' sinä muita kanssa
|
|
|
|
9 |
Miksis kultain veisailet niin surullista veisuu
|
|
|
|
10 |
Tuossa kos sä veisailit, kuin mull' on pitkä reisu
|
|
|
|
11 |
Surua jätän pitkin tietä, ilon otan myöten
|
|
|
|
12 |
Kussa näen nätin pojan siinä olen yötä
|
|
|
|
13 |
En sure mä nyt lähteissään tään talon kauneutta
|
|
|
|
14 |
Vaan suren siitten matkoillaan tuon kultain rakkautta
|
|
|
|
15 |
Tule kultain tutummaks ja totu meille käymään
|
|
|
|
16 |
Minun oma sydämmein on rakkautta täynään
|
|
|
|
17 |
Tule sinä kultain iltasella ilahuta minuu
|
|
|
|
18 |
Minä istun sängyn laijall' ilahutan sinuu
|
|
|
|
19 |
Iltasella, iltasilla, illan hämärällä,
|
|
|
|
20 |
Tule sinä kultain laulamaan sillä äänellä helijälla
|
|
|
|
21 |
Hyvä ilma iltasilla, etelässä on tuuli
|
|
|
|
22 |
Kyllä se poika tuulellakin likan äänen kuulee
|
|
|
|
23 |
Kullallein minä laulelen, kellenkäs mä muille
|
|
|
|
24 |
Enhän minä metsän linnuille, enkä avosuille
|
|
|
|
25 |
Minä likka laulelen kuin lintu sammalissa
|
|
|
|
26 |
Sallikaan mun käsille tuolla kultain kammarissa
|
|
|
|
27 |
Kuule kultain kapina ja avaa ovi auki
|
|
|
|
28 |
Minä makaan vieressäis' kuin havun vieres' hauki.
|
|
|
| |
|