| |
REISUVAISEN POJAN LAULU
|
|
|
|
2 |
Minun isä hyljäsi ja mamma pojes heitti
|
|
|
|
3 |
Jonka tähden silmäni vielä vettä keitti
|
|
|
|
4 |
Nyt olemma kulkenut merellä ja vaunus
|
|
|
|
5 |
Olen aina kirjoitanna monen likan taulus
|
|
|
|
6 |
000
|
|
|
|
7 |
Vaan ei ole jalkani vielä paulalapposessa
|
|
|
|
8 |
Marssin minä likkain luokse lankkisaappahassa
|
|
|
|
9 |
Siellä ryyppään ryypyn viinaa toiselta en huoli
|
|
|
|
10 |
Nättijä likkoja heiluttelen, vaan en vallaan huori
|
|
|
|
11 |
000
|
|
|
|
12 |
Nimein olen kirjoittana reisavaisten rulliin
|
|
|
|
13 |
Likat mulle viinaa laittaa kaks' ja kolme pullii
|
|
|
|
14 |
Poika likan kääntele kuin mylly sesteriä
|
|
|
|
15 |
Onkos ennen likka nähnyt tätä mestaria.
|
|
|
|
16 |
000
|
|
|
|
17 |
Mestari olen olluna ja likkain luona laulan
|
|
|
|
18 |
Käteni laitan rinnoille ja toisen nostan kaulaan
|
|
|
|
19 |
Riemu sytty sydämeen ja likan mieli palaa
|
|
|
|
20 |
Likka pyytää minua kuin suurta meren kalaa
|
|
|
|
21 |
000
|
|
|
|
22 |
Laina luoja minulle ymmärys ja mieli
|
|
|
|
23 |
Ett' sua kultaa rakastan en ämmäin viekkaista kielii
|
|
|
|
24 |
Ei ole kultain ylpiä, eikä katso kieroon
|
|
|
|
25 |
Jos on isä jättänyt ja laitto minun mieroon
|
|
|
|
26 |
000
|
|
|
|
27 |
Mitä minä tuosta huolin reissavainen poika
|
|
|
|
28 |
Otan ilon eteni ja violilla soitan
|
|
|
|
29 |
Siitt' on kultain iloinen, kuin pelavan mun kuulee
|
|
|
|
30 |
Astun pitkin permantoo ja tanssamaan jo tulee
|
|
|
|
31 |
000
|
|
|
|
32 |
Epä luoja minua luonnu tähtien tutkiaksi
|
|
|
|
33 |
Vaan on mamma tuuvittanu likan halssiaksi
|
|
|
|
34 |
Tässä on se huijari poika, eläpi ja seilaa
|
|
|
|
35 |
Kultans' luonna kammarissa yötä olla meinaa.
|
|
|
|
36 |
000
|
|
|
|
37 |
En mä sure sitäkään jos lähden sotavättiin
|
|
|
|
38 |
Kirjani kaikki kirjoitetut jätän kohta pränttiin
|
|
|
|
39 |
Luojani on kanssani, joskos siellä kuolen
|
|
|
|
40 |
Taikka jos takasinkin kotomaallen tulen
|
|
|
|
41 |
000
|
|
|
|
42 |
Mielelläni tahdon minä keisaria kuulla
|
|
|
|
43 |
En mä puhu pilkalla vaan sanon toden suulla
|
|
|
|
44 |
Kuolemata vasten minä päätäni jo kannan
|
|
|
|
45 |
Kussaha se sattunee kuin pannaan alas sannaan.
|
|
| | Savonlinna 4.7. 1858. |
|
|
| |
|