| |
VÄVYN VALITUS
|
|
|
|
2 |
Ota minua ja lasta poies tästä talosta,
|
|
|
|
3 |
Miun kanssa kulkemaan Aviokumppaliksi;
|
|
|
|
4 |
En voi elää yksinäni, vanhuus rupee joutumaan.
|
|
|
|
5 |
Ah sie kulta rouva! Elä siellä kauan viivyttele
|
|
|
|
6 |
Vaan anna mulle vastaus juuri piaan.
|
|
|
|
7 |
Ei saa siirtää siaa sinne kun oon purjehtinut.
|
|
|
|
8 |
Kyllä mie vaimon saisin,
|
|
|
|
9 |
Vaikka Ruotsista naisin kaikkein paraimman mamselin,
|
|
|
|
10 |
Vaan en tahdo mennä Enkä ylitse käydä
|
|
|
|
11 |
Miun omaa säätyäni.
|
|
|
|
12 |
Kuuli sinä kulta, Kuinka nyt on laitain,
|
|
|
|
13 |
Tämän kylän tytlöiilä on yhtäläinen onni
|
|
|
|
14 |
Pane vettä putelliin ja siitä tulee rommii,
|
|
|
|
15 |
Vilu miull' on kuitenki, ja kätölöillä kylmä
|
|
|
|
16 |
Vielä siite tulee vilumpi, kun kultane mun huljää.
|
|
|
|
17 |
Kuule sinä kultani, kuinka nyt on laitani,
|
|
|
|
18 |
Ero meille tahtoo tulla taiten jne.
|
|
| | tois. |
|
|
|
20 |
Ero meille tahtoo tulla, tahtoo tulla, taitaa.
|
|
|
|
21 |
Ero meille tahtoo tulla taiten.
|
|
|
|
22 |
Lintuset nuo lauleleet sinusta ja minusta
|
|
|
|
23 |
Viheriäisen metsän päällä;
|
|
|
|
24 |
Hellästi kuuluu, komiasti räikyy,
|
|
|
|
25 |
Vaan ei kuulu kultani ääntä.
|
|
|
|
26 |
Kultani ompi kuollut, kannettuna hautaan,
|
|
|
|
27 |
Hattatiiri ja hallaliiri kannettuna hautaan.
|
|
|
| |
|