Metadata

COL: Sigrid Lämsä /Hautala/
ID: 37164
INF_CTX: Peata Koivunen, 53-vuotias, Kestilä, Leiviskänranta, Myllyoja.
INF_NAME: Peata Koivunen
LOC_AREA: l
LOC_PAR: Kestilä,
LOC_VIL: Leiviskänranta.
SGN: KRK 213:269.
TMP: 1935-36.

Ramiajan piijan laulu

    2  Kosk suru suulla laulelen
    3  rankaistuksesta raskaasta,
    4  raskaasta niin seisahtan
    5  ja kuuntelen ja tutkistelen tarkasti_
    6  000
    7  Kun Pemmen rannalla Pomperissa Sippan. Kylässä
    8  kaunihissa onneton oli asija. Siel yhtel' köyhäl'
    9  miehellä monta lasta oli, joita hän kerjuulla työllä
    10  ja hiellänsä elättää tyys ja hoitaa_
    11  000
    12  Vaan vanhin tytär se eronsa otti isästä äitistänsä,
    13  kohta kulki pois muita palvelemaan,
    14  ei sukuua /?/, sielust,
    15  jumalast hän huolinut mittään
    16  vaan keno kaulan kamalasi lähti.
    17  Itsen pittää piikaisen sano isäntä häl
    18  miks niin ylpeillä mahtat??.
    19  Muista sukua alhaista
    20  kuinka köyhän, kerjäilevät
    21  Vain vastais piika,
    22  mitä viet eipä ole se palkka suuri,
    23  ken taitais sitä jajeskel ja korijana käytä juuri.
    24  Mä tahton muiten tavalla
    25  ken kirkko reill ja vaatteet
    26  vaan isän tahtos käykin.
    27  Sit viimein isän kuoltua se
    28  äiti köyhä leski,
    29  rukoili nöyräl muotoa ja kyynelillä käski,
    30  et tytär äyril auttaisi ja kunnijalla laittaisi
    31  isänsä ruumis hautaan._
    32  Hän neljä toista kymmentä vuotta oli kokoon haalin,
    33  vaan ylpeyten synnille suot ain tuhlas kaiken saaliit
    34  ja vastaan vähät temut sai kuin itset taitat hautat
    35  koit en äyrijakään anna_
    36  000
    37  Mä ensimmäisellä markkinoilt
    38  mä korijat vaatteet ostan,
    39  kehtaanko ma köyhän
    40  taval lainoil taikka kerjuun juosta_
    41  Ma kaikilta kauniiksi kutsuttu vain
    42  kuinkä äijä hautataan vaan ei oo suuri luki,
    43  mut rouva emäntä kun kristillisempi oli näki tuon tylyn tyttären antoi leskelle vaatet, rahoja ja muitatarpeita kuolmen hautaamiseksi_
    44  000
    45  Siks kum miks kutsuttu ramija piika parka,
    46  herran henkestä erotettu, syntihin liijan tarkka
    47  kaks leipää emännältä sai vietäkseen äitillensä jolle lahja
    48  tarpeeksi oli_Aläitä /?/?? leipijä suutuksissaan
    49  täynnä kiukkua oli, hän kiroili äitiä
    50  hirmuisest ja rouvaa kuin ne antoi.__
    51  000
    52  Vaan tielle tulluaan lokaiselle, kuule kuin
    53  ka tekee kurja siellä säästääkseen kauniita
    54  kenkiäns ei kiree kantaa löytänyt jonka
    55  päälle käytä mahtaa, Ei kaaritella viitsi
    56  nyt vaikka kenkijääu varjella tahtoi, vaan
    57  laski leivät jalkains alle ja astui päälle
    58  tyhmäl tavalla siinä saavetti päälle kosto._
    59  Koht jalvoista tarttui tanteree eikä
    60  voi niitä ylös nostaa, vaik itkee kiukust
    61  kiroilee ei pääse paikast tuosta,
    62  vaan niin kuin kivi kiintiäs
    63  maas niin hänen jalkas ahtahas, maan_
    64  pihtis pinkoitetaan.
    65  Täs kirkko väki käyskelee
    66  ja kurjaa muotoa katselee
    67  jos papille siit puhuu.-
    68  Päästyään pappi kirkosta
    69  ihmettä oppein näki.
    70  hänt piika pyysi nostamaan
    71  vaan ei koko kirkko väki sen jalkoja jaksanu nostaa, sillä synti painoi paljon.
    72  - Hänt pappi kohta kehotti kääntymään Jeesuksen turviin. neuvoi synneist sytämest itkemään jonka päälle armo tuleen /?/ seuraa. Sit piika huusi
    73  Oi oi voi minkä surman synti
    74  minulle toi ja prameus palkan saapi.
    75  Oi ylön katson jumalan
    76  ja pappein saarnan ja
    77  puheen pilkkana pitin vanhempan
    78  ja lihan pyynnössä ???in /epäselvä/
    79  Jumalan lahjoja tuhlasin,
    80  nyt oikian koston kohtasin ja helvetti
    81  hyllyy allan.-
    82  Maa mullistui ja suunsa avas sen surkijan hautan luota johonka hän upposi kilunal koreus katosi mantereen mustan alle. - Siis neuvon teitä nöyryyteen myös vanhempija vastaan.
    83  - Loppua vähän kateissa.

The similar poems were computed automatically using an optimized weighted alignment algorithm (Janicki, 2022) on sequences of verses.

Similar poems