| |
ELÄKE-UKKO
|
|
|
|
2 |
Iältä ukko yhden yhdeksättä
|
|
|
|
3 |
Kohotti päänsä pehkuistansa
|
|
|
|
4 |
Ojentain vierahallensa myös kättä
|
|
|
|
5 |
Ja lausui: terve, sunki nähdä saan
|
|
|
|
6 |
Jo päivät pitkin outellunna
|
|
|
|
7 |
Mä oun ja tarkoin kuunellunna
|
|
|
|
8 |
Jos jostakin vain kaikuis äänesi
|
|
|
|
9 |
Sopiikos nyt niin hiukan juttelemme
|
|
|
|
10 |
Ja muinoisista vielä muistelemme
|
|
|
|
11 |
Ehk' hetki muudan meille hauska ois.
|
|
|
|
12 |
Vieraansa virkki: jospa vanhus voisi
|
|
|
|
13 |
Niin kuulta teitä tahdon vaan
|
|
|
|
14 |
Ken harma parran juttuja ei soisi
|
|
|
|
15 |
Kuin tiedot tarkat tarjo'aas.
|
|
|
|
16 |
Jo äijä etsi käsnä keppinsä
|
|
|
|
17 |
Sormin hän suoro suortuvaisen päänsä
|
|
|
|
18 |
Ja alkoi siit kohta kertomaan:
|
|
|
|
19 |
Mie keksin muinoin minut mainittihin
|
|
|
|
20 |
Ja suurkin arvo annettihin
|
|
|
|
21 |
Vaik nyt oun kurja kun sä nähdä saat
|
|
|
|
22 |
Uroksi silloin jospa oisin saanna
|
|
|
|
23 |
Ei huolet harmit haitata nyt vois
|
|
|
|
24 |
Verespäin vaikka siellä oisin maanna
|
|
|
|
25 |
Niin eipä tuosta itkemistä ois.
|
|
|
|
26 |
Sill' sangareille arvo annetahan
|
|
|
|
27 |
Muistoksi patsas vielä laitetahan
|
|
|
|
28 |
Vain syöttö ukko koiran kurin saa
|
|
|
|
29 |
Surkea seikka se on ihmiselle
|
|
|
|
30 |
Ett itsen jättää täällä eläkkelle
|
|
|
|
31 |
Ja kunniansa siten katottaa.
|
|
| | V-n. |
|
|
| |
|