| |
Häävalmistukset
|
|
| | Seiskarissa pidettiin häät aina syksyllä koska kesällä olivat nuori väki seilausmatkoilla eikä talvella paaston aikana häitä pidetty. Häiden pito kesti koko viikon. Ensin oli lahjojen lajjttelu joita morsian kylän tyttöjen avustamana oli kutonut ja ommellut. Iso kori kannettiin tupaan jo oli kutsuttu koko kylän naiset. Ensin valittiin parhaimmat yliset (kansallispuvun pitsein ja koruompelein koristettu pusero,) lankavyö, sukat ja kintaat Anopille, sitte sulhasen sisarille, veljille, veljien vaimoille Anopin sisarille ja veljille kaikille paita ja sukat tai kintaat. Sitte kirjavat kintaat koko Saaren väelle joka siihen aikaan kokonaisuudessaan kutsuttiin häihin. Häissä ne lahjatkin vasta jaettiin. |
|
| | Läksiäiset pidettiin morsiamen kodissa. Morsian puettiin koreaan pukuun. Päähän pantiin tärkätystä kankaasta tehty valkoinen huntu sitä sanottiin valehuntu. Sitte kun mentiiin sulhasen kotiin pantiin morsiamelle pienempi hunti jota hän käytti kuolemaansa saakka ja joka laitettiin päähän kuoltuaankin. Vihittyä päätä ei saanut paljaana pitää. |
|
| | Läksiäisiin kutsumassa kävi morsiamen veli, ja häihin kutsumassa kävi sulhanen. Kokit, (ruuanlaittajat) oli nuoria naisia, ja kenkkärit, nuoria miehiä, jotka kantoivat pöydät ja penkit sisälle ja auttoivat kokkia. Kaksi oluthaarikkaa oli joka pöydällä ja kenkkärit piti huolen ettei niistä olut loppinut. Kokit ja kenkkärit olivat puettuina kauniisiin kansallispukuihin. |
|
| | Morsiamen sukulaiset istuivat pöytien ympärillä odottamassa sulhasjoukon saapumista, morsian oli kamarissa, hän ei saanut tulla ennen kun kaaso kävi hänet noutamassa. Pihalta saakka jo kuuluu laulu kun sulhasjoukko tulee puhemies ensimmäisenä. Hän laulaa |
|
|
6 |
"täält tullee simosella
|
|
|
7 |
täält tullee heveriki herra,
|
|
|
8 |
täält tullee kalamiehet kaik."
|
|
| | Tuvasta kysytään, |
|
|
10 |
mitä tahtoo simosella,
|
|
|
11 |
mitä tahtoo heveriki herra,
|
|
|
12 |
mitä tahtoo kalamiehet kaik.
|
|
| | Puhemies laulaa |
|
|
14 |
"neion tahtoo simosella
|
|
|
15 |
neion tahtoo heveriki herra,
|
|
|
16 |
neion tahtoo kalamiehet kaik'"
|
|
|
17 |
Saat neion simasella
|
|
|
18 |
saat neion heveriki kerra,
|
|
|
19 |
saat neion kalamiehet kaik"
|
|
| | vastataan tuvasta ja silloin tulee koko joukko tupaan jalkojaan tömistellen ja istuutuu pöytiin. |
|
| | Eräässä talossa odotettiin sulhasjoukon saapumista. Talon vanha Suurnanna Isoäiti on mennyt uunin päälle istumaan ja kun sulhasjoukko tulee tupaan alkaa Suurnanna laulaa: |
|
|
22 |
"Mis sie möykky myöhäin viivyit
|
|
|
23 |
vai sie viivyit viinatiellä,
|
|
|
24 |
kupisit kapakatiellä,
|
|
|
25 |
meitä vanhoja nukutti
|
|
|
26 |
sinnuu ulloo uotellessa."
|
|
| | Mutta ei puhemies noin vaan antanut sulhasta nolata, hän lauloi vastaan sinne uunin päälle istujalle: |
|
|
28 |
vaik ompi valtais korkia,
|
|
|
29 |
lävia istuimes niin katso armiaast aivan
|
|
|
30 |
juur köyhän puolehen.
|
|
| | Sulhanen oli näet köyhä joka nai rikkaan Talon tyttären. Köyhälle pojalle ei olisi kukaan Tytärtään antanut. Sanottiin |
|
|
32 |
se siun syöpi
|
|
|
33 |
se siun juopi
|
|
|
34 |
se siun pantiksi pannee
|
|
| | Kun lähtiäiset oli vietetty morsiamen kotona ja veisattu lähtiäisvirsi hyvästeli morsian Taatia ja Nannaa (Isä ja Äiti) velloja ja sisoja (veli ja sisar) lähtivät he oven edessä odottavan hvosen?? rekeen. Hevosen vempeleessä oli liehumassa monenvärisiä silkkinauhoja. Jos oli lyhyt matka niin sitte mentiin kävellen nuoret tytöt ja pojat ensimmäisinä koko matkan laulaen. |
|
|
36 |
Kuuntele viel vähäsen kuin
|
|
|
37 |
mie siulle nyt sanelen.
|
|
|
38 |
Lähet nyt Taatisi Talosta
|
|
|
39 |
Nannais navettapolulta,
|
|
|
40 |
määt nyt Toisehen Talohon
|
|
|
41 |
miniäksi naapurihin,
|
|
|
42 |
älä oo äksy ämmälleis
|
|
|
43 |
älä oo äksy Äijälleis,
|
|
|
44 |
älä nurkissa napise
|
|
|
45 |
älä kolkissa kopise,
|
|
|
46 |
pyöri keski permannolla
|
|
|
47 |
niinku herne riehtilällä.
|
|
| | Vielä varoitettiin kotiin takaisin tulemasta. |
|
|
49 |
Korkia kotoinen kyynys
|
|
|
50 |
toisen kerran kertaessa.
|
|
| | Kun morsian ja sulhanen Puhemiehen ja kaason saattamana ja muut saattajat sekä morsiamen hakijat takanapäin tulivat häätalon pihalle seisoi Anoppi jo portailla valmiina vastaanottamaan tulevaa miniäänsä. Rapulle levitetyn maton päälle morsian polvistui ja Anoppi luki jonkun virren värsyn Tai raamatunlauseen joka kullekin sopi. e.m. eräs morsian oli tyttönä huonosti elänyt niin hänelle Anoppi luki että: |
|
|
52 |
"astu alas vaivainen,
|
|
|
53 |
häpiän pilkan alainen,
|
|
|
54 |
eteeni maahan lankea".
|
|
| | Mutta puhemies sattui tietämään, ettei Anopinkaan menneisyys ollut Tahraton, niin sanoi vastaan: |
|
|
56 |
"älä katso Kainin pääl'
|
|
|
57 |
jos hän eli pahoin Tääl',
|
|
|
58 |
katso ommaa poveheis,
|
|
|
59 |
siel on peili eteheis.
|
|
| | Jos morsian oli ylpeä luonteeltaan hänelle Anoppi luki: |
|
|
61 |
"Nöyryyttä hiljaisuutta,
|
|
|
62 |
Jumala rakastaa."
|
|
| | Jos Taas oli Toivottu ja mieleinen, hänelle luettiin: |
|
|
64 |
"Tule toivottuni, kallis kaivattuni."
|
|
| | j.n.e. Tämän jälkeen Anoppi otti molempia kädestä kiinni Poikaansa sekä tulevaa miniäänsä ja vei tuvan perällä olevan pöydän Taakse, Puhemies kävi sulhasen viereen, ja morsiamen viereen kävi kaaso. Sitte tuotiin morsiamen syliin pieni poika sanomalla: |
|
|
66 |
"Täs on poika polvelleis,
|
|
|
67 |
ota vastaan jaksa maksaa,
|
|
| | ja morsiamella olikin varattuna kaunis lankavyö jonka hän sitoi polvipojan vyötärön ympärille. Polvipojan tuomisella oli enteitä, uskottiin että ensimmäinen lapsi tulee olemaan poika. Seurasi sitten hääateria jota kenkkärit kantoivat pöytiin kivivadeissa ja joka syötiin puulusikoilla vadeista suoraan. Hääateriana oli hapankaalia rokkaa ja tattaripuuroa. Kun hääateria oli syöty, puhemies lukenut kiitosrukouksen, pöydät siistitty, alkoi häälahjojen jako. Puhemies kantoi tupaan ison korin jossa oli morsiamen tuomat ja ennen häitä lajiteltut lahjat. Ensimmäisenä saivat lahjansa Anoppi ja Appi sitte perheen muut jäsenet. Samoin saivat lahjansa läheiset sukulaiset, kaikki paidan ja lankavyön. Viimeiseksi tuotiin kori jossa oli kirjavat kintaat koko hääväelle. Kun jokainen oli lahjansa saanut ilmoitti puhemies ettei se sil oo hyvä että työ ootta lahjat saaneet morsiin tahtoo myös hänelle kuuluvan ja pani kauniin kukallisen silkkikaulavaatteen pöydälle, jota kaaso alkoi kehua, |
|
|
69 |
"Täs on ruotsin ruokapäistä
|
|
|
70 |
Täs on puolanmaan punaista."
|
|
| | Niin Toivat yksitellen kaikki lahjansa pöydälle, pääliinoja, paita, ja hamekankaita joita kaaso kehui ja ylisteli |
|
|
72 |
Tast saap Tehä ympärikön (hameen) -
|
|
|
73 |
Taik' Tehköö potran (pollen, (esiliinan.)??
|
|
| | Sitte alkoi kerran juonti. SadeTakkiin?? pukeutunut puhemies meni peräpenkille istumaan, kenkkäri Toi oluthaarikan hänen käteensä ja juuri kun puhemies alkoi juoda viskasi joku hopea Tai kuparirahan siihen jotta olut roiskui, niin jatkettin kunnes kaikki olivat rahansa viskanneet, olutkin oli kapasta pois roiskunut ja puhemies kaatoi pöydälle kertyneen saaliin josta laskettiin ja summa ilmoitettiin kaikkien kuullen ja tehtiin velkakirja kellä ei ollut mistä kertaa olis anTanut.?? Velkakirjat niinkun rahatkin morsian vei Talleen. Kaaso hyppäsi penkille seisomaan ja alkoi laulaa: |
|
|
75 |
"ei myö Tänne tultukaa
|
|
|
76 |
nurkkahan nupajammaa
|
|
|
77 |
kolkkahan kopajammaa,
|
|
|
78 |
tultii nuorille iloksi
|
|
|
79 |
kaiken rahvahan ratoksi,
|
|
| | ja heti työnnettiin pöydät syrjään ja tanssi alkoi sappua ja kolmenengelskaa. Häävuode Tehtiin aittaan jos oli sopiva vuotenaika. Kaaso meni saattamaan ja riisui morsiamelta kengät jalasta josta sai palkkioksi hopearuplan, myöhempinä aikoina karvakengät. Aamulla ei nuoripari saanut nousta ylös ennenkun mentiin herättämään ja kaaso sitoi nuorikolle naisen hunnun päähän jollaista hän sittemmin käytti koko ikänsä. Häitten jälkeen alkoivat arkiset askareet ja jokaisesta Työstä jota nuorikko ensikertaa Teki Täytyi hänen antaa rumalukset, (kahvit naapureille ja lähimmille omaisille) Kun nuorikko oli pessyt pyykin, pidettiin poronhuuhtajaiset, vaatteet pestiin tuhkalipeällä ja tuhka keitettiin pussin sisällä, pussi huuhdottiin sitte viimeiseksi, siitä nimitys poronhuuhtajaiset. Kun nuorikko oli kaikista Töistänsä rumalukset antanut alkoi hänellä normaali elämän kulku. |
|
|
| |
|