Metadata

COL: Toivo Lagerstedt
ID: 35042
INF_CTX: Hilma Takamaa, emäntä, s. 1902.
INF_NAME: Hilma Takamaa
LOC_AREA: k
LOC_PAR: Nurmo.
SGN: KT 354:34.
TMP: 1963.

Kiroaminen

Kertojalla itsellää oli ollut lapsi, joka oli ollut poikkeuksellisen kiltti ja hyvä. Sattui sitten kerran eräs lähipaikoilla asuva naisihminen käymään kylässä ja heti tämän käynnin jälkeen alkoi ennen niin kiltti lapsi jatkuvasti itkeä. Kun kertoja oli sitten jonkin ajan kuluttua tavannut tuon hänen luonaan vierailleen henkilön, oli tämä tiedustellut lapsen vointia ja kuultuaan, että lapsi itki jatkuvasti, kertonut sen kironneensa. Syynä oli ollut se, että hän ei ollut saanut mielestään tarpeeksi hyvää kestitystä kertojalta. Hän oli ilmoittanut kertojalle, että hän oli poislähtiessään jättänyt kertojan luona oven raolleen ja sanonut itsekseen:
    3  Jääköön lapsen suu niin auki
    4  kun jää tämä ovi.
Asiaa muisteltuaan, oli kertoja muistanutkin vieraan jättäneen oven raolleen. Syynä siihen, että vieras nyt paljasti tämän tekonsa, oli kertojan mukaan se, että hän oli hiukan huonolla omallatunnolla tekonsa johdosta. Kertoja oli sitä mieltä, että kiroaminen on mahdollista. Niinpä hän itse, vaikka onkin uskovainen, oli kerran pahastunut siitä, että häneltä lampaita ostamaan tullut Sydänmaankylän emäntä, ei ollut halunnut tulla tupaan sisään, vaan oli pysytellyt ulkosalla. Emäntä oli pitänyt kertojan oloja niin vaatimattomina, ettei ollut mahtunut tulemaan sisään. Vaikka kertoja ei tahallaan ollutkaan halunnut tälle mahtavalle emännälle pahaa, ei hän myöskään ollut kyennyt ponnistamaan luontoaan antaakseen myymilleen lampaille mukaan onnentoivotuksensa. Seurauksena olikin, että ennenpitkää oli lampaan kakku vieraassa paikassa kuollut ja sitten emälammaskin.