Metadata

COL: Adam Kärnä
ID: 34655
INF_CTX: Runon on sepittänyt itsestänsä Kiihtelysvaaran Oskolan kylästä 70 v. itsellinen Adam Kärnä joka ei osaa lukea eikä kirjoittaa. Kun tiedettiin että ukolla on runollisia taipumuksia niin pyydettiin häneltä runoa Oskolan nuorisoseuran lehteen ja tällöin Kärnä pyytäjälle lausui runomitassa tämän elämäkertansa. Jäljentänyt ja lähettänyt raittiuspuhuja Jalmari Matisto.
INF_NAME: Sepittänyt Adam Kärnä
LOC_AREA: j
LOC_PAR: Kiihtelysvaara.
SGN: VK 48:1.
TMP: 1915.

Runo elämästäni

    2  Nytpä rupean runolle
    3  Panen tähän palkehesen
    4  Seura lehtehen levitän
    5  Ensinnä elämä kerran.
    6  Syntynyt olen sylihin äidin
    7  Hyvin piennä pikkaraisna
    8  Tässä oivassa Oskolassa
    9  Mäntyharjun mäen nenässä.
    10  Siin ol outo ollakseni
    11  Kun tuohon pohjanen porotti
    12  Itätuuli ilkeästi.
    13  Päässyt en kasvamaan katala
    14  Kumpa vilu viivytteli.
    15  Siitä saatettihin salolle
    16  Tyynempähän työnnettihin
    17  Elämähän ensi ajat.
    18  Ajat tul' ahtahat etehen
    19  Kaikin puolin katkerimmat
    20  Kumpa vilu viljat kaato
    21  Halla halmehet hävitti
    22  Hedelmiä ei heittänynnä
    23  Tuli leivästä leletys
    24  Walitukset vaattehesta.
    25  Suuri oli lapsi lauma
    26  Kahdeksan oli karvapäätä
    27  Kymmenen kysy palasta.
    28  Tuli huoli hoitajille
    29  Wanhemmilleni valitus.
    30  Minä vanhin veljeksistä
    31  Läksin poika maailmalle
    32  Einettäni ehtimähän.
    33  Waikka ol' maja matala
    34  Läylö ol' tuosta lähtiessä
    35  Läylö oli läksijällä
    36  Läylämpi lähettäjillä.
    37  Kyllä äiti äijä itki
    38  Poikansa pois menoa
    39  Siitä läksin lönttimään
    40  Käyvä känttyröittämään
    41  Wesi silmissä sihisi
    42  Suuta viänti viärälleen
    43  Tuumasin alati tuota
    44  Liekö viertö Wenäjän maallen
    45  Waan sopisiko Suomehemme.
    46  Kynsitin kylästä halki
    47  Rapanientä rapsuttelin
    48  Laskeevun lahen perälle.
    49  Siinä katselen kalsatin
    50  Huomasin hovin näkyvän
    51  Mäntyharjun mäen selällä
    52  Kun en ollut ennen nähnyt
    53  Noin komiata kotia
    54  En tuntenna taloksi tuota
    55  Arvelin ampiis pesäksi.
    56  Kohti kuitenni kopitin
    57  Pistäävyn pihahan siellä
    58  Jo nyt arvasin asian
    59  Tähän on talo taiden tehty
    60  Ihme ihmisten asunto
    61  Waan on kaikki kalmistolla
    62  Kuollehien kuopan päällä
    63  Siinä ensin ällistäävyn
    64  Tutkiessa taloa tuota
    65  Itsekseni ihmettelin
    66  Kaikki se raha raateleepi
    67  Nikkarit nikarteleepi.
    68  Pytinki ol hyvin pönäkkä
    69  Neljältä kantilta kadettu
    70  Läkki torvet vettä laski.
    71  Pyllötti pytinkin luona
    72  Huone pienin koko pihassa
    73  Seinät ol laskettu lasista
    74  Oikaisin ovea kohden
    75  Sitä työntee tötötin
    76  Arvannut en aukasua.
    77  Sieltä pirahti pihallen
    78  Piikatyttö pikkuruinen
    79  Sepä nauroo nopatti
    80  Wielä virko viisahasti
    81  Kuule outko kuhtuvieras
    82  Kun siitä sisähän aijot
    83  Asiallen Antin luokse.
    84  Siinä hämmästyn häijysti.
    85  Tyttö osotti ovea toista.
    86  Tuol on pesä perehen
    87  Istu vaikka koko ilta.
    88  Siinä istun yksinäni
    89  Kunne ilta ilmestyvi.
    90  Tul rahvasta rapisti
    91  Joka puolelta porisi
    92  Kai kyökkihin körötti
    93  Asettuvat ateriallen
    94  Kyökkihin minäi kökötin
    95  Puistamaan palasta puolta
    96  Itelleni iltaseksi
    97  Siinä illan ilmottelin
    98  Jalo Jaakko Parviainen
    99  Kyseleepi kuulumiset
    100  Wielä pisti pienen leikin
    101  Minnes Aatami ajaapi
    102  Heikin poika peipposeepi
    103  Itku silmissä sihersin
    104  Kuulumiset on kummat mulla
    105  Kun ei ou ensinkään evästä
    106  Itelleni iltaseksi.
    107  Heti ilmoitti isäntä
    108  On tuossa rahvaassa rahoa
    109  Asetuhan atriallen
    110  Pääsin ruuvatta rutosti
    111  Rukoelin ruuvan eistä.
    112  Kuulu kapse kammarista
    113  Koputus kotvan ajan
    114  Sieltä kun kyökkihin körähti
    115  Ihme mies minusta moinen
    116  Se oli puhtaasti puettu
    117  Leuka ol hyvin leviä
    118  Minusta ol liiaksi lihava
    119  Maha ol kun meijän Mansikilla
    120  Aina katselin tuota
    121  Ei tuo ou talonen mies
    122  Se on herra Helsingistä
    123  Tahi kupernyöri Kuopiosta.
    124  Sieltä tultua tupahan
    125  Siirryttyä yö siallen
    126  Sain samassa tietää
    127  Että se ol itse isäntä Antti.
    128  Minä siihen rengiksi remahin
    129  Waan siinä ei ollut lapsilla lakia
    130  Wanhemmilla ei varsinkaan
    131  Sai juosta joka pijoissa
    132  Tanssiloissa tallustella
    133  Siinnä ol ilon elämät
    134  Pojat otti puolisoita
    135  Paljon paria synty
    136  Ne vikottivat vieretysten.
    137  Alan arvella minäkin
    138  Ottoa osani tuosta
    139  Muuten vievät viimeisennii
    140  Wiis ol enää viemätöntä.
    141  Minä kyselin kylän pojilta
    142  Mikähän ois minun viijä
    143  Tuosta kauniista kasasta
    144  Miehet sanoi miettehensä
    145  Ken aloitti Anniloista
    146  Ken mainitsi Maria
    147  Ken Olkoa osoitti.
    148  Oli erähtä ilonen ilta
    149  Kun viisi istu vieretysten
    150  Minä keskehen kekahin
    151  Siinä ilmoitin asian
    152  Kuuen kesken kuikertelin
    153  Arvaatte mikä ol' asia.