| |
Elinan surma
|
|
|
2 |
Elinainen neitty nuari
|
|
|
3 |
meni aittahan mäelle,
|
|
|
4 |
vaskivakka kainalossa,
|
|
|
5 |
vaskiavain vakkasessa,
|
|
|
6 |
- Äiti, Tuolla tulee Klavus Kurki.
|
|
|
7 |
- Mistä tunnet Klavus Kurjen?
|
|
|
8 |
- Tulennasta tuiman tunnen,
|
|
|
9 |
jalon jalan heitännästä.
|
|
|
10 |
- Eikös muita ylpiöitä,
|
|
|
11 |
kuin on Laukon Klavus Kurki?
|
|
|
12 |
Ajoi Klavus kartanolle:
|
|
|
13 |
Klavus Kurki ajo pihhaan
|
|
|
14 |
saran hevosen miehen kanssa
|
|
|
15 |
miehet kultamiakoissansa,
|
|
|
16 |
hevoset hopeapäissä.
|
|
|
17 |
kyssyi:
|
|
|
18 |
- Onko treillä tytär myyrä,
|
|
|
19 |
piika piretty minua vasten?
|
|
|
20 |
Viisi veljestä Elinan
|
|
|
21 |
istuit kaikki poyrän päässä,
|
|
|
22 |
nousit Kurjelle kumartamaahan
|
|
|
23 |
- Onkos teillä tytär myyrä,
|
|
|
24 |
piika piretty minua vasten?
|
|
|
25 |
- Ei neittä meillä myyrä,
|
|
|
26 |
eikä piika pirettynä
|
|
|
27 |
kaupitella kartanolla;
|
|
|
28 |
hevoset mäellä myyrään,
|
|
|
29 |
luukaviot kartanolla.
|
|
|
30 |
Tupa meill' on yljän tulla,
|
|
|
31 |
tupa tulla toinen mennä,
|
|
|
32 |
talli myös hevoset panna,
|
|
|
33 |
vaja varsat valjuteella,
|
|
|
34 |
naulat laskea satulat.
|
|
|
35 |
Kurki sitten sisään tuli
|
|
|
36 |
miakallansa oven avas,
|
|
|
37 |
tupellansa kiinni tunki:
|
|
|
38 |
- Onkos teillä tytär myyrä,
|
|
|
39 |
piika piretty minua vasten?
|
|
|
40 |
- Älä rakas äitiseni,
|
|
|
41 |
älä anna minua Klavulle.
|
|
|
42 |
- Misäts?? löyrät jalomman miehen,
|
|
|
43 |
kuin on Laukon Klavus Kurki?
|
|
|
44 |
- Oi mun rakas äitiseni,
|
|
|
45 |
älä anna minua Klavalle.
|
|
|
46 |
- Ei ole mulla tytärtä myyrä,
|
|
|
47 |
piikaa sulle pirettynä,
|
|
|
48 |
- Onhan tua vähä Elina,
|
|
|
49 |
antakaa hän minulle.
|
|
|
50 |
- Ei taira vähä Elina
|
|
|
51 |
panna työhön palkollista.
|
|
|
52 |
- Onhan mulla Kirsti piika,
|
|
|
53 |
joka taitaa talon toimet,
|
|
|
54 |
panee työhön palkolliset,
|
|
|
55 |
- Älä, rakas äitiseni,
|
|
|
56 |
älä anna mua Klavulle.
|
|
|
57 |
kiusaa minut kualiaaksi??.
|
|
|
58 |
Kirsti mun tulessa polttaa,
|
|
|
59 |
kovin kourin kuolettaisi.
|
|
|
60 |
Klaus Kurki närkästyy vähäsen,
|
|
|
61 |
- Eipä ole Kirsti koskaan ennen
|
|
|
62 |
ketään polttanut tulessa,
|
|
|
63 |
ei oo ennen eikä vasta.
|
|
| | "Ei se ollut ensimmäistä kertaa, kun jonkun ylkäisen miehen kiukku on lamaannuttanut vastaväitteet. Olisipa Suomelan isäntä?? vielä silloin elänyt, niin hän olisi antanut toisen vastauksen. Niin metsä vastaa, kuin sille huudetaan. Isäntä oli kai kuollut, koska ei runo kerro hänestä mitään... Suomelan emäntä suostui ja lupas Kurjelle tyttärensä. --- Ehkä vietettiin kihlajaisiakin kestiten, leikiten." |
|
|
65 |
Kuka hullu, tytär hullu,
|
|
|
66 |
jos ei hullu, niin on himmi,
|
|
|
67 |
kihlasormus sormessansa
|
|
|
68 |
ajoit kanssa kaiken joukon
|
|
|
69 |
ympär maitten hevosillaan,
|
|
|
70 |
tulit Laukon kartanolle.
|
|
| | "Ent, tiet olivat huonoja; selkähevosilla kuljettiin; ehkä Elina oli Klavus Kurjen kanssa, ehkä oikeen hänen sylissään." |
|
|
72 |
Kirsti katteli klasista:
|
|
|
73 |
- Ah jos jotakin olisi,
|
|
|
74 |
joka tonkin välin pahentaisi,
|
|
|
75 |
ennen kuin avaimet annan,
|
|
|
76 |
toisen käskylle kävelen.
|
|
| | "Mustasukkaisuus, kateus ja viha täytti Kirstin sydämen." |
|
|
78 |
Kyyräili hän kylliksensä,
|
|
|
79 |
panetteli pahan sisun:
|
|
|
80 |
- Ualevi emännän makas.
|
|
|
81 |
- Ah mun, Kirsti kultaseni,
|
|
|
82 |
jos sen toristat toreksi
|
|
|
83 |
minkä vannoit valallasi,
|
|
|
84 |
nostan sinut vanhaan virkaas
|
|
|
85 |
viisi verkasta hametta
|
|
|
86 |
annan sulle verhoksesi,
|
|
|
87 |
annan viälä avaimetkin.
|
|
|
88 |
Elinan poroksi poltan.
|
|
|
89 |
- Ah mun Klavus rakkahaani,
|
|
|
90 |
aja Aumasten aholle,
|
|
|
91 |
Puurosuon perille saakka,
|
|
|
92 |
pikku niittysten larolle,
|
|
|
93 |
sano kauvas meneväsi
|
|
|
94 |
monet viikot viipyväsi
|
|
| | "Olen siellä paljon ollut ennen töissä." |
|
|
96 |
Tuli käsky käräjille,
|
|
|
97 |
tuonne kauvas Pohjanmaalle.
|
|
|
98 |
- Ah mun, Elina emäntäni,
|
|
|
99 |
tuli tieto ylemmistä,
|
|
|
100 |
Pohjanmaalle lährettävä,
|
|
|
101 |
pian käyrä käräjille,
|
|
|
102 |
evähiä mulle laita,
|
|
|
103 |
leipiä ja voita pane,
|
|
|
104 |
karpio kananmunia,
|
|
|
105 |
lihhaa myöskin palvattua.
|
|
|
106 |
- Ah mun, rakas pualisoni,
|
|
|
107 |
luulen, että lapsen synty
|
|
|
108 |
pian ompi eressäni.
|
|
|
109 |
Älä siällä kauvan viivy,
|
|
|
110 |
viikot viimeiset minulla,
|
|
|
111 |
päivät vielä viimeisimmät,
|
|
|
112 |
puhu puali-sanasilla,
|
|
|
113 |
puhu toisten toinen puali,
|
|
|
114 |
astu puali saappahaasta,
|
|
|
115 |
astu toisten toinen puali,
|
|
|
116 |
niin sinä pikemmin pääset
|
|
|
117 |
Pohjan noitien seasta.
|
|
|
118 |
Ajoi Kurki kuorminensa
|
|
|
119 |
meni Aumasten aholle
|
|
|
120 |
Pikku niittysten majoille.
|
|
| | "Siinä kasvoi minun nuaruuressani mahrottoman suuri haapa??? ja kuulin vanhan etumiehen, Vihtori Nymasen ja ja?? hän sanoi, että tässä ne maitohuoneet ovat olleet." |
|
|
122 |
Tuli sitten Kirstikin kotihin,
|
|
|
123 |
meni rannan pyykki-kotaan
|
|
|
124 |
kuului kolkkina korasta,
|
|
|
125 |
paukkina patatuvasta.
|
|
|
126 |
- Ah mun, Kirsti piikaseni,
|
|
|
127 |
mitä kolkitset korassa,
|
|
|
128 |
paukuttelet patojani?
|
|
|
129 |
- Pesen huaran huopineita,
|
|
|
130 |
pahan vaimon vaattehia.
|
|
|
131 |
- Älä kolki niin kovasti.
|
|
|
132 |
Kirsti siihen mutkan muisti:
|
|
|
133 |
kolkki vielä kovemmasti,
|
|
|
134 |
- Älä kolki, Kirsti huarra,
|
|
|
135 |
paitojani niin pahasti,
|
|
|
136 |
ei ne ole täällä tehty,
|
|
|
137 |
vaan mun äitini kotona.
|
|
|
138 |
- Huarriatpa?? hyvätkin piiat,
|
|
|
139 |
vaan ei portot pualetkaan
|
|
|
140 |
kuin nyt isot emännätkin
|
|
|
141 |
ovat Ualevin ohessa,
|
|
|
142 |
pitkä parran paarmehissa.
|
|
|
143 |
- Ah mun, rakas emäntäni,
|
|
|
144 |
pitäkäämme pienet pirot
|
|
|
145 |
kutsukaamme kaikki kansa,
|
|
|
146 |
värkkäritkin vääntäkäämme.
|
|
| | "Minä olen vanhojen värkkärisukujen puheita kuunnellut, eivätkä ne olleet äskeisiä teerenpoikasia. Tottijärvi on vuosisatoja ollut täynnä kaskimäkiä ja savipeltoisia ruismaita; niissähän se Laukon mahti ja rikkaus olikin vuosisatojen aikoina. Ja sitten torpparikauden suuret etuisuudet..." |
|
|
148 |
- Ah mun, Kirsti piikaseni,
|
|
|
149 |
tehe itse niinkuin sanot,
|
|
|
150 |
ei saa avata sahti tynnyriä,
|
|
|
151 |
kuin on pantu meitä vasten,
|
|
|
152 |
lapsen ristijuhlaa vasten,
|
|
|
153 |
Kirsti siihen mutkan muisti:
|
|
|
154 |
sen hän ensimmäiseks iski.
|
|
| | "Sitten syötiin, juotiin sahtia, laulettiin, remuttiin ja Kirsti oli ylimpänä rikkatunkiolla... Sitten kavala Kirsti meni mesikielisenä rouvan luokse ja kysyi:" |
|
|
156 |
- Ah mun, rouva ystäväni,
|
|
|
157 |
mihin tehen yäsijanne,
|
|
|
158 |
tehenkö sen Ualevin pytinkiin?
|
|
|
159 |
- Älä tehe Ualevin pytinkiin,
|
|
|
160 |
tehe Klavun kamariin.
|
|
|
161 |
- Siell' on pyssyt paukkuvaiset,
|
|
|
162 |
siellä miakat välkkyväiset,
|
|
|
163 |
siellä kummat kummajaiset,
|
|
|
164 |
siellä näkee aaveitakin.
|
|
|
165 |
- Pyssyt on turvana sorassa,
|
|
|
166 |
miakat miehillä käsissä,
|
|
|
167 |
turvana ovat tuvassa,
|
|
|
168 |
kamarissa kaunihina.
|
|
|
169 |
Kuka aaveita ajattelisi,
|
|
|
170 |
pelkäis?? kummituksianne?
|
|
|
171 |
Tehe siis mun yösijani,
|
|
|
172 |
tehe Klavun kamarihin,
|
|
|
173 |
pane yhret villavaipat,
|
|
|
174 |
pane yhret korvatyynyt,
|
|
|
175 |
yhret liinaiset lakanat.
|
|
|
176 |
Kirsti siihen mutkan muisti:
|
|
|
177 |
pani viiret villavaipat,
|
|
|
178 |
pani viiret korvatyynyt,
|
|
|
179 |
viiret liinaiset lakanat.
|
|
|
180 |
- Ah mun vouti kultaseni,
|
|
|
181 |
rouva teitä luokseen kuttu,
|
|
|
182 |
joutuisasti joutumaahan.
|
|
|
183 |
- Mitäs minä siellä tehnen?
|
|
|
184 |
meni sinne arvollansa.
|
|
|
185 |
Kirsti kiiruhti perässä
|
|
|
186 |
Ualevi pysähtyneenä
|
|
|
187 |
seisoi vielä kynnyksellä.
|
|
|
188 |
Kirsti paiskas?? ovet oitis kiinni,
|
|
|
189 |
yhreksät lukut lukitsi
|
|
|
190 |
takateljen kymmenennen.
|
|
| | "Kyllä minä tunsin Öö:n Kallen eli Kalle Ekojärven, jonka veli oli Herman Järvinen. Se heidän muistamansa runokappale, jonka he rovastille?? n 4, 5 v sitten kertoivat, sopii hyvin voudin luonteeseen. Hän olisi voinut päästä poiskin Elinan huoneesta, mutta hän jäi uskollisena tukemaan Elina-rouvaa. Kun vouti lupasi ampua Klaus Kurjen kuoliaaksi, jos hän aikoisi rouvalle tehdä pahaa, niin hän kuitenkin totteli emäntäänsä, joka kielsi, että hänen miestään ei saa ampua, eikä ketään toistakaan ei saa ampua, sillä ei yksityisellä kansalaisella ole sellaista valtaa, paitsi kun on kysymyksessä hätävarjelus." |
|
|
192 |
Kirsti meni Aumasten aholle,
|
|
|
193 |
Pikku-niittysten tuville:
|
|
|
194 |
- Ah mun, Klavus rakkahaani,
|
|
|
195 |
nyt mä näytän sen toreksi,
|
|
|
196 |
minkä vannoin valallani,
|
|
|
197 |
Ualevi on nytkin siellä
|
|
|
198 |
rouvan kanssa kahren-kesken.
|
|
|
199 |
Kurki suuttu kauheasti,
|
|
|
200 |
käteen tempas tervas-soihrun
|
|
|
201 |
pisti tulen nurkan alle,
|
|
|
202 |
- Ah mun, rakas Vapahtajani,
|
|
|
203 |
kaikki muu nyt palakoohon
|
|
|
204 |
tämä vettä vuotakoohon,
|
|
|
205 |
että äitini näkisin.
|
|
|
206 |
- Kuule, Uati veikkoseni,
|
|
|
207 |
suoraan juokse Suomelaahan,
|
|
|
208 |
yli Alhonselän äiren luoksi,
|
|
|
209 |
käske hänen tänne tulla,
|
|
|
210 |
puhu paremmin kuin onkaan.
|
|
|
211 |
Elinainen, itkeväinen
|
|
|
212 |
piti lastansa klasista:
|
|
|
213 |
- Ah mun, Klavus rakkahaani,
|
|
|
214 |
älä polta poikalastas,
|
|
|
215 |
vaikkas poltat pojaan tuojan.
|
|
|
216 |
- Poltan porton poikinensa,
|
|
|
217 |
mailman lauttan lapsinensa;
|
|
|
218 |
ei se ole minun poika,
|
|
|
219 |
vaan se ompi Ualevin poika,
|
|
|
220 |
Elinainen, itkeväinen
|
|
|
221 |
pisti sormensa klasista
|
|
|
222 |
vihki sormus sormessansa:
|
|
|
223 |
- Ah mun, Klavus rakkahaani,
|
|
|
224 |
vihaa kannat viattomalle,
|
|
|
225 |
Ah mun, Klavus kultaseni
|
|
|
226 |
älä sormustas karota,
|
|
|
227 |
vaikkas kantajan karotat.
|
|
|
228 |
Klavus Kurki, mies vihainen
|
|
|
229 |
veti miakan tupestansa,
|
|
|
230 |
sävähytti sormen poikki.
|
|
|
231 |
- Ah mun, muari kultaseni,
|
|
|
232 |
rouva teitä Laukkoon kuttu,
|
|
|
233 |
kiirehesti saapumaan.
|
|
|
234 |
- Voi minua, vaimo parka,
|
|
|
235 |
kuinka sukin sukkiani,
|
|
|
236 |
sukin aina erestakaisin,
|
|
|
237 |
kuinka lienee tyttäreni?
|
|
|
238 |
- Hyvin kyllä, muari kulta
|
|
|
239 |
hyvin ennen, nyt paremmin.
|
|
| | "Ja niin hän hämmästyksissään kaksin-kertaisesti hosui ja pukeutui..." |
|
|
241 |
Ajoit Suomelan lahrelle,
|
|
|
242 |
sauhu Laukosta kohosi.
|
|
|
243 |
- Mitä tualla tehtäneekin
|
|
|
244 |
noin sakean sauhun kanssa?
|
|
|
245 |
- Kukot siellä kullataahan,
|
|
|
246 |
kanan pojaat kaltataahan,
|
|
|
247 |
pienen prinssin piroksi ristiäiseks.
|
|
|
248 |
pikku pojan-tuloksi.
|
|
|
249 |
Laskit Laukon kartanolle,
|
|
|
250 |
muari taipui kontillensa??
|
|
|
251 |
oman vävynsä etehen:
|
|
|
252 |
Ah mun, Klavus kultaseni,
|
|
|
253 |
ota vaimos valkeasta,
|
|
|
254 |
oma poikasi tulesta,
|
|
|
255 |
Poltan porton poikinensa,
|
|
|
256 |
mailman lauttan lapsinensa,
|
|
|
257 |
ei se ole minun poika
|
|
|
258 |
vaan se ompi vourin poika,
|
|
|
259 |
- Ah mun, Klavus kultaseni,
|
|
|
260 |
anna mennä muille maille,
|
|
|
261 |
töitänsä häpeilemähän,
|
|
|
262 |
jälkiänsä jättämäähän,
|
|
|
263 |
Kirsti kiiruhti sivulle:
|
|
|
264 |
- Älä vainen, Klavus kulta,
|
|
|
265 |
älä päästä pälkähäästä,
|
|
|
266 |
pane jauhoja pahoja,
|
|
|
267 |
tervatynnyri viritä,
|
|
|
268 |
että paremmin palaisi.
|
|
|
269 |
- Ah mun, rakas tyttäreni,
|
|
|
270 |
mahroit olla miälin kiälin,
|
|
|
271 |
miälin kiälin porton kanssa.
|
|
|
272 |
- Ah mun, rakas äitiseni,
|
|
|
273 |
ei ole syytä pienintäkään,
|
|
|
274 |
eikä vikaa vähäistäkään,
|
|
|
275 |
tehin kaikki minkä taisin,
|
|
|
276 |
viälä päällekin vähäisen.
|
|
|
277 |
- Ole kiitetty, Jumala,
|
|
|
278 |
kun mä vielä viimeseksi,
|
|
|
279 |
kovan kuoloni eressä
|
|
|
280 |
sain mä nährä äiren silmät.
|
|
|
281 |
Katto romahti äkisti
|
|
| | "Tottakai se sitten siinä kuali." |
|
| | "Kun olen 42 v. istunut lautamiehenä käräjillä, niin jotkut muistavat asian ja esittävät sen toisella tavalla. Ja todistaja saa krojata?? todistuksensa, jos epähuomiossa on unohtanut jotakin; joskus hovioikeuksin?? määrää kihlak. oikeuden uudelleen asioita käsitelemään. En sanoja muista, mutta kyllä se em. Olga Vihdanmäen lisäys Suomelan emännän kotiinsa palaamisesta ja kuolemasta siihen hyvin sopii ja on asiallinen paikallaan, niinkuin Olga on n 4, 5 v. sitten oli sen rovastille muististansa muistanut." |
|
|
284 |
Hevosia talli??
|
|
|
285 |
Hevosia talli täysi,
|
|
|
286 |
nautoja navetta täysi,
|
|
|
287 |
kuolit siihen korsi suuhun,
|
|
|
288 |
kaaruit kaurojen nojallee
|
|
|
289 |
Jeesus äijänä käveli,
|
|
|
290 |
kulki Laukon kartanolla.
|
|
|
291 |
Kurki istu itkeskeli.
|
|
|
292 |
- Mitä itket, Klavus Kurki?
|
|
|
293 |
- Sitä itken ja valitan
|
|
|
294 |
poltin oman puolisoni,
|
|
|
295 |
sytytin syleni täyren,
|
|
|
296 |
poltin pienen poikaseni,
|
|
|
297 |
äsken kannetun karotin.
|
|
|
298 |
Voi mun hyvä Eliinani,
|
|
|
299 |
voi mun poikani poloinen!
|
|
|
300 |
- Kyllä tierän Elina rouvan.
|
|
|
301 |
- Missä ompi Elinani?
|
|
|
302 |
- Tuolla, tuolla taivahaassa,
|
|
|
303 |
jalan juuressa Jumalan,
|
|
|
304 |
kuuren kynttilän eressä,
|
|
|
305 |
pikku poikanen sylissä,
|
|
|
306 |
Ualevi oven eressä,
|
|
|
307 |
kulta kirjanen käressä.
|
|
|
308 |
- Minne joutuvi kamala Kurki?
|
|
|
309 |
- Alimpahan helvettihin,
|
|
|
310 |
vaivanpaikkahan pahasen,
|
|
|
311 |
siellä itkua ja hammaskiristystä kirotuille.
|
|
|
312 |
- Minne joutuvi kirottu Kirsti?
|
|
|
313 |
- Alimpahan helvettihin,
|
|
|
314 |
itkemähän ikuisesti.
|
|
|
315 |
Klavus Kurki, mies kamala,
|
|
|
316 |
pisti pillit säkkihinsä
|
|
|
317 |
soitti suolla mennessänsä,
|
|
|
318 |
kajahutti kankahaalla,
|
|
|
319 |
järähytti järven päässä,
|
|
|
320 |
syöksyi Tuhnun syvänteeseen.
|
|
|
321 |
Kirsti koirana perässä.
|
|
|
| |
|