| |
ELINAN SURMA -runo
|
|
| | Kun 4 v. sitten sisareni Fanni Ojansivu kuoli, en täällä tiedä ketään joka osaisi Elinan surma -runon. Hän osasi sen hyvin; häneltä minä paljon opin; hänellä oli hyvä muisti ja oli hän myöskin tunnelmallinen. Minä olen luonteeltani kovempi ja muistinnalta heikompi, ja minä olen yksivakainen takamaan ihminen. Niin olen unohtanut paljon. En muista sen alkuakaan. Mutta jossakin kohdin muistan sen toisenlaisen, ja ajattelen niinkuin se ajattelee, joka on takamaan Piimäsjärven piilossa ikänsä erikseen elänyt... |
|
|
|
3 |
Kurki ratsasti pihalle
|
|
|
|
4 |
sadan saattomiehen kanssa:
|
|
|
|
5 |
- Onkos teillä neittä myyrä,
|
|
|
|
6 |
piikaa piretty minulle?
|
|
|
|
7 |
- Ei oo meillä neittyttä sinulle,
|
|
|
|
8 |
ei neittyttä pihalla myyrä,
|
|
|
|
9 |
kaupitella kalliolla,
|
|
|
|
10 |
hevosia pihalla piretään,
|
|
|
|
11 |
kaupitellaan kartanolla,
|
|
|
|
12 |
luukaviot kalliolla.
|
|
|
|
13 |
Tupa meill' on yljän tulla,
|
|
|
|
14 |
talli kymmen-hevoselle.
|
|
| | "Tässä kohden epäilen ja toista muistelen: Ei naimaan sillä tavalla mennä komealla loistolla. Salaa niissä pruukataan käydä suostutellaan, tutustutaan, rakastutaan. - Missä on 100 tilaa? Eikä se ole totta, että oli Kurjella 100 ratsua - kymmenessäkin on jo kyllä. Pankaa sinne muistipaperiinne: |
|
|
|
16 |
Kymmenen satulamiehen kanssa,
|
|
|
|
17 |
kaikki kaunis pukuisia.
|
|
| | (Kerroin vanhalle emännälle, kuinka rakas äitini n. 70 v. sitten majoitti 70 punkalaitumelaista markkinamiestä, jotka olivat juovuksissa, ja järjesti n. 50 hevosta suojiin, sekä kannatti pahimmat räyhääjät sikoläätin puhtaille oljille... että varmaan Suomelan emäntäkin olisi voinut paremmin järjestellä Kurjen joukon 101 miestä...) |
|
|
|
19 |
Klaus toi tuli tupahan:
|
|
|
|
20 |
- Onkos teillä neittä myyrä
|
|
|
|
21 |
piikaa piretty minulle?
|
|
|
|
22 |
- Ei ole meillä neittä myyrä,
|
|
|
|
23 |
eikä piikasta sinulle.
|
|
|
|
24 |
- Onhan tuossa Elinainen.
|
|
|
|
25 |
- Älkää, äiti-kultaseni,
|
|
|
|
26 |
antako minua Kurjelle,
|
|
|
|
27 |
hän mun tulesa polttaa
|
|
|
|
28 |
kovin kourin kualettaapi.
|
|
|
|
29 |
- Enhän minä sua polta,
|
|
|
|
30 |
aviokseni anelen.
|
|
|
|
31 |
- Ei taira vähä Eläna??
|
|
|
|
32 |
ruakkia perhettä suurta,
|
|
|
|
33 |
panna työhön palkollista
|
|
|
|
34 |
(Työhön panna palvelijat)
|
|
|
|
35 |
- Eipä tarvitse Elinan
|
|
|
|
36 |
kaita karjalaumojani,
|
|
|
|
37 |
että onhan meillä Kirsti-piika,
|
|
|
|
38 |
joka taitaa talon tavat,
|
|
|
|
39 |
panee työhön palkolliset,
|
|
|
|
40 |
kaitsee suuren karjatarhan.
|
|
|
|
41 |
- Onhan teillä Kirsti-huarra,
|
|
|
|
42 |
joka mun polttavi tulesa,
|
|
|
|
43 |
kovin päivin kualettavi.
|
|
|
|
44 |
- Ei ole Kirsti ennenkään
|
|
|
|
45 |
ketään polttanut tulesa,
|
|
|
|
46 |
kovin päivin kuolettanut.
|
|
|
|
47 |
Muuttuu pian naisen mieli,
|
|
|
|
48 |
kihlat otti, kättä anto
|
|
|
|
49 |
menit "korinkattojaisiin"
|
|
|
|
50 |
soutelivat, suostuttelit
|
|
|
|
51 |
naurain laskit Laukon luoksi
|
|
| | "5 v. takaperin te kerroitte että he menit Vesilahden papin luoksi, mutta nyt te veitte heidät kodinkattojaisiin." Tähän emäntä vastasi, että ensin on suostutteleminen tutustuminen, rakastuminen; ei sitä aina heti pappilaan mennä. ---Olisin minä ainakin pelästynyt sellaista komeutta ja suurta sakkia. - Ei niin muu nuukaa ole kuin on naiminen--- Tietysti ne menettelit kristillisesti. |
|
|
|
53 |
Mutta Kirsti katteli klasista.
|
|
|
|
54 |
- Oh jos sitäkin olisi,
|
|
|
|
55 |
tuon välin pahentajata,
|
|
|
|
56 |
ennen kun avaimet annan,
|
|
|
|
57 |
toisen käskylle kävelen.
|
|
| | "Kirsti vihasi uutta emäntää, panetteli käärmeen kavaluurella." |
|
|
|
59 |
- Ualevi emännän makas.
|
|
|
|
60 |
- Ah mun, Kirsti kultaseni
|
|
|
|
61 |
jos sen toreksi toristat;
|
|
|
|
62 |
minkä saattelit sanoiksi,
|
|
|
|
63 |
Elinan tulesa poltan,
|
|
|
|
64 |
kovin päivin kualentankin;
|
|
|
|
65 |
siitä hetkestä ruveten
|
|
|
|
66 |
viisi hametta Elinan,
|
|
|
|
67 |
avaimetkin sulle annan.
|
|
|
|
68 |
- Ah mun, Klaus kultaseni,
|
|
|
|
69 |
aja Pikkuniittysten perille niemelle,
|
|
|
|
70 |
sano kauvas meneväsi,
|
|
|
|
71 |
siellä kauvan viipyväsi,
|
|
|
|
72 |
käräjillä Pohjanmaalla,
|
|
|
|
73 |
ota evästä elääksesi,
|
|
|
|
74 |
niin mä toreksi toristan,
|
|
|
|
75 |
minkä saattelin sanoiksi.
|
|
|
|
76 |
- Ah mun, Elina emäntäni,
|
|
|
|
77 |
tuli käsky käräjille
|
|
|
|
78 |
tuonne kauvas Pohjanmaalle
|
|
|
|
79 |
pane pian evästä elääkseni
|
|
|
|
80 |
siellä kauvan ollakseni
|
|
|
|
81 |
viile voita vakkaseehe---
|
|
| | "Eihän sellaisia puntarilla punnita omalle väelle. Kyllä Elina kylliksi evästä laitti." |
|
|
|
83 |
- Ah mun, Klaus kultaseni,
|
|
|
|
84 |
älä siellä kauvan viivy,
|
|
|
|
85 |
viikot viimeiset minulla,
|
|
|
|
86 |
päivät vielä viimeisimmät.
|
|
|
|
87 |
Elinainen, Laukon prouva,
|
|
|
|
88 |
käski Kirstin kiirehesti
|
|
|
|
89 |
panna oltta orottamaan,
|
|
|
|
90 |
ristiäisiks rientämään.
|
|
|
|
91 |
Siitä Kirsti kiukutteli
|
|
|
|
92 |
viskeli vihoissansa,
|
|
|
|
93 |
kuitenkin hän käskyt täytti,
|
|
|
|
94 |
täytti kaikki tynnyritkin.
|
|
| | "Kirsti suuttui ent. enemmän, ja rupesi vihaa julkeammin pitämään." |
|
|
|
96 |
Tuli sitten pyykinaika
|
|
|
|
97 |
Kirsti laitti pyykit kaikki,
|
|
|
|
98 |
kuului kolkkina tuvasta,
|
|
|
|
99 |
paukkina patojen luota.
|
|
|
|
100 |
- Ah mun, Kirsti kultaseni,
|
|
|
|
101 |
mikä kolkunta korasta?
|
|
|
|
102 |
Kirsti kirkasi pahasti:
|
|
|
|
103 |
- Huaran huopia?? virutan,
|
|
|
|
104 |
pahan vaimon vaattehia.
|
|
|
|
105 |
- Ah mun, Kirsti piikaseni,
|
|
|
|
106 |
älä kolki niin kovasti,
|
|
|
|
107 |
paitojani niin pahasti,
|
|
|
|
108 |
ei ne ole täällä tehty,
|
|
|
|
109 |
vaan ne ovat äitini korista.
|
|
|
|
110 |
Kirsti siihen mutkan muisti:
|
|
|
|
111 |
kolkki vielä kovemmasti.
|
|
|
|
112 |
- Älä kolki, Kirsti huarra,
|
|
|
|
113 |
paitojani niin pahasti.
|
|
|
|
114 |
- Huarria hyvä tkin?? piiat,
|
|
|
|
115 |
itte isot emännätkin
|
|
|
|
116 |
ovat Ualevin ohella,
|
|
|
|
117 |
pitkäparran parmahissa.
|
|
|
|
118 |
Elina itki itteksensä.
|
|
|
|
119 |
Kirsti viekasteli:
|
|
|
|
120 |
Ah mun, prouva kultaseni,
|
|
|
|
121 |
pitäkäämme suuret pirot,
|
|
|
|
122 |
ottakaamme orjat työstä,
|
|
|
|
123 |
häjyt härkien ajosta,
|
|
|
|
124 |
niinkuin ennenkin on tehty,
|
|
|
|
125 |
Herran poissa-olo-tiellä.
|
|
|
|
126 |
- Ah mun, Kirsti piikaseni,
|
|
|
|
127 |
tehe itte niinkuin tahrot;
|
|
|
|
128 |
älä ota sitä tynnyriä,
|
|
|
|
129 |
kuin on pantu ristiäistä varten.
|
|
|
|
130 |
Siihen Kirsti mutkan muisti,
|
|
|
|
131 |
sen hän ensimmäiseks otti,
|
|
|
|
132 |
sen hän laski tyhjällensä,
|
|
|
|
133 |
kaski vierä vieraillensa.
|
|
|
|
134 |
- Ah mun, Kirsti piikaseni,
|
|
|
|
135 |
tyhjensit mun tynnyrini,
|
|
|
|
136 |
joka oli ristiäisiks pantu.
|
|
|
|
137 |
Kirsti syötti jo ukon, juotti joukon,
|
|
|
|
138 |
joipa itte liiaksikin,
|
|
|
|
139 |
väki tanssi juovuksissa,
|
|
|
|
140 |
kirku Kirstin kunniata.
|
|
|
|
141 |
Elinainen yksin itki.
|
|
|
|
142 |
Riensi Kirsti kamarihin:
|
|
|
|
143 |
- Ah mun, rouva kultaseni,
|
|
|
|
144 |
mihin tehen yösijanne,
|
|
|
|
145 |
teenkö uutehen tupahan,
|
|
|
|
146 |
ylimmäisen portin päälle?
|
|
|
|
147 |
- Ei oo korkealle helppo nousta,
|
|
|
|
148 |
tehe Klavun kamarihin.
|
|
|
|
149 |
- Siell' on pyssyt paukkuvaiset,
|
|
|
|
150 |
siellä miekat välkkiväiset.
|
|
|
|
151 |
- Pyssyt surmana sorasa,
|
|
|
|
152 |
tuttuna tuvasa ovat,
|
|
|
|
153 |
kamarisa kaunihina,
|
|
|
|
154 |
tehe sinne yösijani,
|
|
|
|
155 |
pane kahret villavaipat,
|
|
|
|
156 |
pane kahret korvatyynyt,
|
|
|
|
157 |
Kirsti siihen mutkan muisti,
|
|
|
|
158 |
pani viiret villavaipat,
|
|
|
|
159 |
pani viiret korvatyynyt.
|
|
|
|
160 |
- Uolevi, ylimys-vouti,
|
|
|
|
161 |
rouva teitä luokseen kuttu,
|
|
|
|
162 |
menkää rouvan kamarihin.
|
|
| | "Kai maar vouti jotakin vastasi ja meni arvokkaana." |
|
|
|
164 |
Kirsti kiiruhti peräsä,
|
|
|
|
165 |
yhreksät lukut lukitti,
|
|
|
|
166 |
takateljet kymmenetkin.
|
|
| | "Mutta en tätä usko, sillä mistä hän niin paljon olisi telkiäkään saanut?..." Minä viittasin lasista ulos seiväsläjälle, että kyllä talossa aina on kyllin telkiä ja lukkuja...) |
|
|
|
168 |
juoksi ?? larolle
|
|
|
|
169 |
Pikkuniittysten perille.
|
|
|
|
170 |
- Ah mun, Klavus kultaseni,
|
|
|
|
171 |
Ualevi emännän makas,
|
|
|
|
172 |
siellä hän on nytkin vielä,
|
|
|
|
173 |
lukittuna kahren kesken;
|
|
|
|
174 |
näin mä näytän nyt toreksi,
|
|
|
|
175 |
minkä saattelin sanoiksi.
|
|
|
|
176 |
Klaus Kurki sinne riensi,
|
|
|
|
177 |
otti tulta, tappuroita,
|
|
|
|
178 |
ne hän sytytti tuleen,
|
|
|
|
179 |
viskas kaikki nurkan alle.
|
|
|
|
180 |
Elinainen, nuari rouva,
|
|
|
|
181 |
näytti lastansa klasista:
|
|
|
|
182 |
- Ah mun, Klavus kultaseni,
|
|
|
|
183 |
älä polta poikalastas,
|
|
|
|
184 |
vaikkas poltat pojan tuojan.
|
|
|
|
185 |
- Pala, portto, poikinesi,
|
|
|
|
186 |
mailman lautta lapsinesi,
|
|
|
|
187 |
ei se ole minun poikani,
|
|
|
|
188 |
vaan se ompi vourin poika.
|
|
|
|
189 |
Elinainen, itkeväinen
|
|
|
|
190 |
pisti sormensa klasista,
|
|
|
|
191 |
vihkisormus sormesansa.
|
|
|
|
192 |
- Ah mun, Klavus kultaseni,
|
|
|
|
193 |
älä sormustas karota
|
|
|
|
194 |
vaikkas kantajan karotat.
|
|
|
|
195 |
- Pala, portto, poikinesi
|
|
|
|
196 |
mailman alutta lapsinesi.
|
|
|
|
197 |
- Ah mun, Herra Jeesukseni,
|
|
|
|
198 |
palakoon kaikki paikat,
|
|
|
|
199 |
tämä vettä vuotakoon,
|
|
|
|
200 |
että äitini näkisin,
|
|
|
|
201 |
että äitini armaat kasvot näkisin.
|
|
| | "Sillä äiti oli kuullut ne synkät aavistukset, jotka Elina oli kosinta-päivänä lausunut, mutta ei ollut kyllin pontevasti hän auttanut luopumaan heti aijotusta avioliitosta." |
|
|
|
203 |
- Ah mun, tallirenkiseni,
|
|
|
|
204 |
juoksee pian Suomelaahan;
|
|
|
|
205 |
käske äitini tänne tulla,
|
|
|
|
206 |
puhu pualilla sanoilla,
|
|
|
|
207 |
puhu toisten toinen puali,
|
|
|
|
208 |
puhu paremmin kuin onkaan.
|
|
|
|
209 |
Poika riensi Suomelaahan
|
|
|
|
210 |
- Rouva teitä Laukkoon kuttu
|
|
|
|
211 |
kiirehesti saapumaan.
|
|
| | "Suomelan emäntä joutui vanhan ihmisen hätäisyyteen, että mitä mahtaa ollakkaan Laukossa hätänä, että onko lapsia tulossa..." |
|
|
|
213 |
- Voi, voi, mua vaimo valju,
|
|
|
|
214 |
kuinka hamehin hametta,
|
|
|
|
215 |
hamehin aina eestakaisin,
|
|
|
|
216 |
kuinka lienee tyttäreni?
|
|
|
|
217 |
- Hyvin kyllä, muari kulta,
|
|
|
|
218 |
hyvin ennen nyt paremmin.
|
|
|
|
219 |
---
|
|
|
|
220 |
Tulit Suomelan larolle
|
|
|
|
221 |
Sauhu Laukosta näkyvi
|
|
|
|
222 |
- Mitä siellä tehtäneekän
|
|
|
|
223 |
noin sakean sauhun kera?
|
|
|
|
224 |
- Kukot siellä kaltataan,
|
|
|
|
225 |
kanan poijaat kaltataan,
|
|
|
|
226 |
pienen prinssin ristimiksi,
|
|
|
|
227 |
pienen poikasen piroiksi.
|
|
|
|
228 |
Tulit Laukon kartanolle:
|
|
|
|
229 |
laski polvin polvillensa
|
|
|
|
230 |
oman vävynsä etehen.
|
|
| | "Kun Kurki oli vihansa vimmassa, kukaan kartanon väestä ei uskaltanut rientää rouvan avuksi." |
|
|
|
232 |
- Ah mun, Klaus kultaseni,
|
|
|
|
233 |
ota poikasi tulesta,
|
|
|
|
234 |
vaka vaimo valkeasta.
|
|
|
|
235 |
- Poltan porton poikinensa,
|
|
|
|
236 |
mailman lautan lapsinensa,
|
|
|
|
237 |
ei se ole minun poikani,
|
|
|
|
238 |
vaan se ompi vourin poika.
|
|
| | Kirsti pelkäsi, että Kurki heltyy ja armahtaa ja päästää rouvansa pois. |
|
|
|
240 |
Kirsti kiirehti sivulle:
|
|
|
|
241 |
- Ah mun, Klaus kultaseni,
|
|
|
|
242 |
pane ruutia lisäksi,
|
|
|
|
243 |
työnnä tervatynnyrikin,
|
|
|
|
244 |
että paremmin palaisi.
|
|
|
|
245 |
- Ah mun, Klaus kultaseni,
|
|
|
|
246 |
älä polta vaimoasi,
|
|
|
|
247 |
anna mennä muille maille
|
|
|
|
248 |
häpeämähän tekojansa.
|
|
|
|
249 |
- Ah mun, äiti kultaseni,
|
|
|
|
250 |
ei ole syytä vähintäkään
|
|
|
|
251 |
tehin kaikki, minkä taisin.
|
|
|
|
252 |
- Ole kiitetty nyt, Herra Jeesus
|
|
|
|
253 |
että kovan kuoloni eresä
|
|
|
|
254 |
näin äitini armaat kasvot.
|
|
|
|
255 |
Olis ottanut hyvästit
|
|
|
|
256 |
itkevältä äireltänsä
|
|
|
|
257 |
vaan jo raukesi samasa,
|
|
|
|
258 |
liekit tempasi syliinsä.
|
|
|
|
259 |
Se oli meno nuaren vaimon,
|
|
|
|
260 |
hyvän Elina emännän.
|
|
|
|
261 |
Hevosia talli täysi,
|
|
|
|
262 |
elukoita läävä täysi
|
|
|
|
263 |
kuolit kaikki korsi suuhu,
|
|
|
|
264 |
kaaruit kaurojen nojalle.
|
|
|
|
265 |
Klaus Kurki, kurja karju,
|
|
|
|
266 |
karju Kurki kamalakin
|
|
|
|
267 |
istu aitan kynnyksellä.
|
|
|
|
268 |
Jeesus äijänä käveli:
|
|
|
|
269 |
- Mitä itket Klavus Kurki?
|
|
|
|
270 |
- Kyll' on syytä itkemistä
|
|
|
|
271 |
vaivasa valittamista,
|
|
|
|
272 |
sytytin syleni täyren,
|
|
|
|
273 |
poltin oman pualisoni,
|
|
|
|
274 |
poltin oman poikaseni,
|
|
|
|
275 |
vastakannetun karotin.
|
|
|
|
276 |
- Kyllä tierän Elina prouva?
|
|
|
|
277 |
- Misä ompi Elina prouva?
|
|
|
|
278 |
- Tualla ompi Elinainen
|
|
|
|
279 |
Ylimmäsä ymmärkisä
|
|
| | (Mikä se ymmärki on?) - Se käy yli ymmärryksen..." |
|
|
|
281 |
Tualla taivahan talosa,
|
|
|
|
282 |
kuuren kynttilän eresä,
|
|
|
|
283 |
pieni poikanen sylisä,
|
|
|
|
284 |
Ualevi oven eresä,
|
|
|
|
285 |
kultakirjanen käresä.
|
|
|
|
286 |
- Minne joutuu K aus KUrki???
|
|
|
|
287 |
- Alimpahan helvettihin
|
|
|
|
288 |
- Minne joutuu Kirsti huara?
|
|
|
|
289 |
- Sinne, minne Klaus Kurki,
|
|
|
|
290 |
menee rakkina peräsä,
|
|
|
|
291 |
siälä on oleva itku ja
|
|
|
|
292 |
hammasten kiristys aina.
|
|
|
|
293 |
Klaus Kurki, kurja karju,
|
|
|
|
294 |
valjastutti valjakkonsa,
|
|
|
|
295 |
pisti pillit pussihinsa,
|
|
|
|
296 |
soitti sualla mennessänsä
|
|
| | "Seis! Tätä en usko, sillä jos pillit on pussissa, niin eihän silloin voi soittaa? Vastasin, että olihan teilläkin paimentorvi ennen repussanne ja kun halusitte soittaa, niin otitte sen pussistanne. Niin oli tässäkin asianlaita... Mutta minä epäilen vielä Kurjen julmaa työtä... Vastasin, että nykyaikana tapahtuu alituiseen sellaista julmuutta; ajatelkaa sota-kautta, joukko-murhia, muistakaa avio-ero-kurjuutta ja kataluutta..." |
|
|
|
298 |
Kajahutti kankahalla;
|
|
|
|
299 |
jyräytti järven pääsä,
|
|
|
|
300 |
alle aaltojen syvien,
|
|
|
|
301 |
Kirsti rakkina peräsä.
|
|
| | "Mulla oli täti, Elina Glad, sepän emäntä Vesilahden Vakkalassa, joka on Laukon naapuri kylä. Siellä käydessäni suurella kirkkopaatilla näin sen jyrkän, korkean vuoren. Siellä oli luola. Siltä jyrkänteeltä Klaus Kurki järveen syöksyi, itsensä tappaen. Toiset sanovat, aettä?? Kurki ajoi Laukon laivarannasta järveen." |
|
|
| |
|