| |
Elinan surma
|
|
|
|
2 |
Eliinainen neitsyt nuari
|
|
|
|
3 |
meni aittahan mäjelle
|
|
|
|
4 |
vaskivakka kainalossa,
|
|
|
|
5 |
vaskiavain vakkasessa.
|
|
|
|
6 |
- Tualta tulee Klaus Kurki.
|
|
|
|
7 |
- Mistäs tunnet Klaus Kurjen?
|
|
|
|
8 |
- Tulennasta tuiman tunnen,
|
|
|
|
9 |
jalon jalaan heitännästä.
|
|
|
|
10 |
Ajoi Kurki kartanolle
|
|
|
|
11 |
hevoisten ja miesten kanssa:
|
|
|
|
12 |
- Onko teillä neittyttä pihalla?
|
|
| | "Se on väärin, jos sanotaan: piika piretty minulle. Sillä ei Klaus Kurki ollut piikoja vailla; kyllä sellaisia Laukossa oli yllin kyllin.- Piika on aina käskunalainen, mutta vaimo on tasa-arvoinen ja käskijä ja hoitaa talouden sekä neuvottelee miehensä kanssa - Niin oli meillä asian laita ennen". |
|
|
|
14 |
Itte Suomelan emäntä,
|
|
|
|
15 |
siihen vastasi äkisti:
|
|
|
|
16 |
- Ei neittyttä mäjellä myyrä,
|
|
|
|
17 |
hevoset meillä mäjellä myyrään,
|
|
|
|
18 |
luukaviot kartanolla,
|
|
|
|
19 |
kyllä meillä tupia on,
|
|
|
|
20 |
tupa meill' on yljän tulla,
|
|
|
|
21 |
talli meill' on hevoset panna,
|
|
|
|
22 |
vajat varsain valjutella,
|
|
|
|
23 |
naulat laskea satulat.
|
|
|
|
24 |
Kurki kutsusta sisälle
|
|
|
|
25 |
miakallansa oven avas,
|
|
|
|
26 |
tupellansa kiinni tunki.
|
|
|
|
27 |
Viisi veljestä Elinan
|
|
|
|
28 |
istuit kaikki pöyrän päässä,
|
|
|
|
29 |
nousit kaikki seisaalle??.
|
|
|
|
30 |
- Ah mun, äiti kultaseni,
|
|
|
|
31 |
älä minua Klaulle anna.
|
|
|
|
32 |
- Onko teillä neittä myyrä?
|
|
|
|
33 |
- Ei ole meillä neittä myyrä
|
|
|
|
34 |
meill' on kaikki kasvavia.
|
|
|
|
35 |
- Onhan tossa Elinainen,
|
|
|
|
36 |
tyrnä tytär varrellinen.
|
|
|
|
37 |
- Eipä taira Elinainen
|
|
|
|
38 |
panna työhön palkollista,
|
|
|
|
39 |
kaita suurta karjasuota.
|
|
|
|
40 |
- Eipä tartte Elinaisen
|
|
|
|
41 |
panna työhön palkollista,
|
|
|
|
42 |
onhan mulla Kirsti piika,
|
|
|
|
43 |
panee työhön palkollisen,
|
|
|
|
44 |
hoitaa suuren tarhakarjan.
|
|
|
|
45 |
- Kyll teill' on Kirsti piika,
|
|
|
|
46 |
se mun polttavi tulessa,
|
|
|
|
47 |
kovin päivin kualettaa.
|
|
|
|
48 |
- Ei ole Kirsti koskaan ennen
|
|
|
|
49 |
ketään polttanut tulessa,
|
|
|
|
50 |
eikä polta vastakaan.
|
|
|
|
51 |
- Ah mun, äiti kultaseni,
|
|
|
|
52 |
älä minua Klaulle anna.
|
|
| | "Minun tätini Juhanna Rosenlund, joka kauan oli ollut Laukossa piikana, kertoi minulle lapsuudessani, että Elina oli tietoinen siitä, että Klaus Kurki oli pitänyt Kirstiä ja siitä I vaimo tuskaantuneena otti myrkkyä ja kuoli, jättäen pojan, josta tuli piispa." |
|
|
|
54 |
Kukas muu on hullu, piika raukka,
|
|
|
|
55 |
jollei hullu niin on houkka;
|
|
|
|
56 |
otti kihlat, anto kättä.
|
|
| | "Elina uskoi Klaus Kurjen vakuutuksen, että ketään ei ole tapettu eikä ketään tulla tappamaan, niin hän suostui Kurkeen. Minä olen vanhemmiltani kuullut, että oli ent. aikoina sellainen tapa ja laki, että äidit saivat päättää lastensa naima-asioista. Äiti siis alistui ja suostui komeaan Klaus Kurkeen. Vaikea oli Elinan asema, sillä Kirstillä oli avaimet ja valta sisarensa itsemurhan jälkeen." |
|
|
|
58 |
Kirsti katseli klasista:
|
|
|
|
59 |
- Jos sais ton välin pahemmaksi,
|
|
|
|
60 |
ennenkuin avaimet annan,
|
|
|
|
61 |
toisen käskylle kävelen.
|
|
|
|
62 |
- Ualevi emännän makas.
|
|
|
|
63 |
- Jos sen tuattelet toreksi,
|
|
|
|
64 |
minkä saattelit sanoiksi,
|
|
|
|
65 |
viisi verkasta hametta,
|
|
|
|
66 |
sulle avaimetkin annan,
|
|
|
|
67 |
Elinan tulella poltan.
|
|
|
|
68 |
- Ah mun, Klaus kultaseni,
|
|
|
|
69 |
aja Aumasten larolle??,
|
|
|
|
70 |
pikku niittysten perille,
|
|
|
|
71 |
lupaa mennä käräjille.
|
|
| | "Isäni sanoi, että Kurki kulki aina Ruotsia myöten." |
|
|
|
73 |
siellä kauan viipyväsi,
|
|
|
|
74 |
käräjillä Pohjanmaalla.
|
|
|
|
75 |
- Ah mun, Elina emäntäni,
|
|
|
|
76 |
äkisti minulle käsky tuli
|
|
|
|
77 |
Pohjanmaalle käräjille,
|
|
|
|
78 |
sääli säkkihin evästä,
|
|
|
|
79 |
viile voita vakkaseeni,
|
|
|
|
80 |
liikkiö sianlihhaa,
|
|
|
|
81 |
karpio kananmunia.
|
|
|
|
82 |
- Ah mun, Klaus kultaseni,
|
|
|
|
83 |
älä siellä kauan viivy,
|
|
|
|
84 |
viikot viimeiset minulla,
|
|
|
|
85 |
päivät vielä viimeisimmät.
|
|
|
|
86 |
---
|
|
|
|
87 |
niin sä paremmin palajat
|
|
|
|
88 |
Pohjan noitien parista.
|
|
|
|
89 |
---
|
|
|
|
90 |
Kirsti sano emännälle:
|
|
|
|
91 |
- Pannaan pienet pirot meille
|
|
|
|
92 |
niinkuin ennenkin on tehty
|
|
|
|
93 |
isännän pois ollessa.
|
|
|
|
94 |
- Tehe, kuin on ennen tehty,
|
|
|
|
95 |
iske muut tynnyrit,
|
|
|
|
96 |
mutta älä sitä tynnyriä,
|
|
|
|
97 |
kuin on pantu mua vasten.
|
|
|
|
98 |
Kirsti siihen mutkan muisti,
|
|
|
|
99 |
sen hän iski ensimmäiseks.
|
|
|
|
100 |
- Toisin tehit, toisin käskin.
|
|
| | "Kun monet taudit ovat minua rasittaneet, en oikein muista. Kun en ole saanut lukea sell. kirjoja, joissa siitä luetaan, eikä sitä enää lauleta tai sanella, on se täälläkin yleisesti muistista hävinnyt." |
|
|
|
102 |
Kuului kolkkina korasta,
|
|
|
|
103 |
paukkina patatuvasta.
|
|
|
|
104 |
Elina kävi katsomahan:
|
|
|
|
105 |
- Mitä kolkit, Kirsti piika?
|
|
|
|
106 |
- -?? Huarran huapia virutan,
|
|
|
|
107 |
pahan vaimon vaattehia.
|
|
|
|
108 |
- Älä kolki niin kovasti
|
|
|
|
109 |
Kirsti siihen mutkan muisti:
|
|
|
|
110 |
kolkki viälä kovemmasti.
|
|
|
|
111 |
-Älä kolki, Kirsti huarra,
|
|
|
|
112 |
paitojan niin pahasti,
|
|
|
|
113 |
ei oo niitä täällä tehty,
|
|
|
|
114 |
vaan mun äitini kotona.
|
|
|
|
115 |
- Huarria ne hyvät piiat,
|
|
|
|
116 |
vaan ei porttoja tuvassa.
|
|
|
|
117 |
Itte isot emännätkin
|
|
|
|
118 |
ovat orjien nojalla.
|
|
|
|
119 |
Elina tuli rannasta tupahan,
|
|
|
|
120 |
Kirsti kiirehti perässä.
|
|
|
|
121 |
---
|
|
|
|
122 |
- Mihin tehen teille sijan?
|
|
|
|
123 |
Tehenkö uutehen tupahan?
|
|
|
|
124 |
- Tehe Klaun kamarihin.
|
|
|
|
125 |
- Siällä pyssyt paukkuvaiset,
|
|
|
|
126 |
siällä miakat välkkyväiset,
|
|
|
|
127 |
- Pyssyt turmana sorassa,
|
|
|
|
128 |
kamarissa kaunihina.
|
|
|
|
129 |
Tehe Klaun kamarihin,
|
|
|
|
130 |
pane kahret villavaipat,
|
|
|
|
131 |
pane kahret korvatyynyt,
|
|
|
|
132 |
kahret liinaiset lakanat.
|
|
|
|
133 |
Kirsti pani viiret villavaipat,
|
|
|
|
134 |
pani viiret korvatyynyt,
|
|
|
|
135 |
viiret liinaiset lakanat.
|
|
|
|
136 |
Meni sitten vourin tykö:
|
|
|
|
137 |
- Pian tulkaatte Klaun tupahan!
|
|
|
|
138 |
- Mitä minä siellä tehnen?
|
|
|
|
139 |
Meni hän sinne arvollansa.
|
|
|
|
140 |
Kirsti löi kaikki ovet lukkuun,
|
|
|
|
141 |
juoksi Aumasten larolle,
|
|
|
|
142 |
pikku niittysten perille:
|
|
|
|
143 |
- Nyt tuattelen toreksi,
|
|
|
|
144 |
minkä saattelin sanoiksi,
|
|
|
|
145 |
Olavi on nytkin siällä
|
|
|
|
146 |
kahren kesken rouvan kanssa.
|
|
|
|
147 |
Klaus otti tulta tervakseen,
|
|
|
|
148 |
valoi alle valkiata,
|
|
|
|
149 |
pisti sitten huoneen alle.
|
|
|
|
150 |
Elina piti lastansa klasissa:
|
|
|
|
151 |
- Ah mun, Klaus kultaseni,
|
|
|
|
152 |
Älä polta poikalastas,
|
|
|
|
153 |
vaikkas poltat pojaan tuojan.
|
|
|
|
154 |
- Poltan porton poikinensa,
|
|
|
|
155 |
mailman lautan lapsinensa,
|
|
|
|
156 |
ei se ole minun poikani,
|
|
|
|
157 |
vaan se ompi vourin poika.
|
|
|
|
158 |
Sitten tarjos sormustansa,
|
|
|
|
159 |
pisti sormensa klasista
|
|
|
|
160 |
vihkisormus sormessansa.
|
|
|
|
161 |
- Ah mun, Klaus kultaseni,
|
|
|
|
162 |
Älä sormustas kadota,
|
|
|
|
163 |
vaikkas kantajan karotat.
|
|
|
|
164 |
- Pala, portto, poikinesi,
|
|
|
|
165 |
mailman lautta lapsinesi.
|
|
|
|
166 |
Tempas veitten tupestansa,
|
|
|
|
167 |
löi Elinan sormen poikki.
|
|
|
|
168 |
Elinainen, itkeväinen
|
|
|
|
169 |
laski siihen polvillensa:
|
|
|
|
170 |
- Ah mun, rakas Herra Jeesus,
|
|
|
|
171 |
kaikki paikat palakohon,
|
|
|
|
172 |
tämä vettä vuotakohon,
|
|
|
|
173 |
että äitini näkisin.
|
|
| | "Sentähden halusi nähdä äitinsä, koska äiti oli hänet myynyt. Kiire oli." |
|
|
|
175 |
- Juokse Uoti veikkoseni,
|
|
|
|
176 |
kiirehesti Suomelahan,
|
|
|
|
177 |
käske heti äiti tänne tulla,
|
|
|
|
178 |
sanoi toisin olevan kuin ompi.
|
|
| | "Jos se poika olisi heti sanonut kuinka ompi, ei emäntä olisi uskaltanut sinne mennä. - Miksi ei pyytänyt viittä veljeään aseinensa saapumaan? - Varmaan olisi Kurki tappanut vimmoissaan veljetkin." |
|
|
|
180 |
---
|
|
|
|
181 |
Suomelan emäntä empi:
|
|
|
|
182 |
- Kuinka kenkin kenkiäni,
|
|
|
|
183 |
kenkin aina erestakaisin,
|
|
|
|
184 |
kuinka liekkään tyttäreni?
|
|
|
|
185 |
- Hyvin kyllä, muari kulta,
|
|
|
|
186 |
hyvin ennen, nyt paremmin.
|
|
|
|
187 |
---
|
|
|
|
188 |
Tulit Suamelan lahrelle:
|
|
|
|
189 |
- Mitä Laukossa nyt tehtäneekään
|
|
|
|
190 |
noin sakean savun kanssa?
|
|
|
|
191 |
- Kukot siällä kullataan,
|
|
|
|
192 |
kanan pojaat kaltataan,
|
|
|
|
193 |
pienen prinssin ristiäisiks.
|
|
|
|
194 |
Ajoit Laukon kartanolle,
|
|
|
|
195 |
muori maahan polvillensa
|
|
|
|
196 |
oman vävynsä etehen:
|
|
|
|
197 |
- Ota poikas pois tulesta,
|
|
|
|
198 |
vaka vaimo valkeasta.
|
|
|
|
199 |
- Poltan porton poikinensa,
|
|
|
|
200 |
mailman lautan lapsinensa.
|
|
|
|
201 |
---
|
|
|
|
202 |
Olis Kurki ottanutkin
|
|
|
|
203 |
mutta Kirsti kiiruhti sivulle:
|
|
|
|
204 |
- Pane panni pahoja jauhoja,
|
|
|
|
205 |
tervatynnyri lisäksi,
|
|
|
|
206 |
että paremmin palaisi.
|
|
|
|
207 |
- Anna mennä muille maille
|
|
|
|
208 |
häjyjänsä häpeämään.
|
|
|
|
209 |
- Ah mun, äiti kultaseni,
|
|
|
|
210 |
ei oo syytä pienintäkään,
|
|
|
|
211 |
ei eres neulan silmättömän,
|
|
|
|
212 |
tehin kaikki, minkä taisin,
|
|
|
|
213 |
viälä päällekin vähäsen.
|
|
|
|
214 |
- Ah mun, rakas Herra Jeesus,
|
|
|
|
215 |
ole kiitetty lopuksi
|
|
|
|
216 |
koska vielä viimeseksi,
|
|
|
|
217 |
kovan kuolloni eressä
|
|
|
|
218 |
sain mä nährä äiren silmät.
|
|
|
|
219 |
Olis sanonut sanasen
|
|
|
|
220 |
itkevälle äirellensä,
|
|
|
|
221 |
vaan kun katto putosi sisälle,
|
|
|
|
222 |
siihen sitte kuolo tuli.
|
|
|
|
223 |
---
|
|
|
|
224 |
Hevot kaatui kaurojen nojalle,
|
|
|
|
225 |
lehmät kuolit korsi suuhun.
|
|
|
|
226 |
Kurki istui aitan kynnyksellä ja itki.
|
|
|
|
227 |
Jeesus miehenä käveli:
|
|
|
|
228 |
- Mitäs itket, Klaus Kurki?
|
|
|
|
229 |
- Uskoin huarran houkutukset,
|
|
|
|
230 |
poltin pienen poikaseni,
|
|
|
|
231 |
sytytin syleni täyren,
|
|
|
|
232 |
kyll' on syytä itkemistä,
|
|
|
|
233 |
vaivoissa valittamista.
|
|
|
|
234 |
- Kyllä tierän Elina rouvan.
|
|
|
|
235 |
- Missä ompi Elina rouva?
|
|
|
|
236 |
- Ylimmässä ympäkissä,
|
|
|
|
237 |
tualla tai vahan talossa,
|
|
|
|
238 |
ylimmäisen portin päällä,
|
|
|
|
239 |
kultakirjanen käressä,
|
|
|
|
240 |
pikku poikanen sylissä,
|
|
|
|
241 |
Olavi oven eressä.
|
|
|
|
242 |
- Missäs ompi Klaus Kurki?
|
|
|
|
243 |
- Alimmassa helvetissä,
|
|
|
|
244 |
alimmaisen portin alla,
|
|
|
|
245 |
kantapäitä vähän näkyy
|
|
|
|
246 |
kultasukkuset vain kiilustavat.
|
|
|
|
247 |
---
|
|
|
|
248 |
Kurki hyppäs ratsullensa,
|
|
|
|
249 |
soitti sualla mennessänsä
|
|
|
|
250 |
ampui aluks pyssyllänsä,
|
|
|
|
251 |
kajahutti kankahalla,
|
|
|
|
252 |
järähytti järven päässä,
|
|
|
|
253 |
laukkas alle lainehien..
|
|
|
|
254 |
Kirsti rakkina perässä.
|
|
|
| |
|