| |
Elinan surma
|
|
|
|
2 |
Elinainen neitti nuari
|
|
|
|
3 |
Meni aittahan mäelle
|
|
|
|
4 |
Vaskivakka kainalosa,
|
|
|
|
5 |
Vaski-avain vakkasesa.
|
|
|
|
6 |
Klaus tuo tuli pihalle
|
|
|
|
7 |
Saran hevosmiehen kansa,
|
|
|
|
8 |
Saran satula-urohoon,
|
|
|
|
9 |
Hevoset hopiapäisnä,
|
|
|
|
10 |
Miehet kultamiekkoinensa.
|
|
|
|
11 |
- Onko teillä neityttä myyrä,
|
|
|
|
12 |
Piika piretty minulle?
|
|
|
|
13 |
Ei neittyttä mäellä myyrä,
|
|
|
|
14 |
Kaupitella kartanolla,
|
|
|
|
15 |
Hevosia kalliolla kaupitaan.
|
|
|
|
16 |
Tupa meill' on yljän tulla,
|
|
|
|
17 |
Talli valmis hevoselle,
|
|
|
|
18 |
Varsat vajoin valjastella,
|
|
|
|
19 |
Vaja varsat valjutella.
|
|
|
|
20 |
Elinan viisi veljeä
|
|
|
|
21 |
Istuit kaikki pöyrän pääsä,
|
|
|
|
22 |
Nousit kaikki seisoalle
|
|
|
|
23 |
Kurjelle kumartamahan.
|
|
|
|
24 |
Klaus tuo tuli tupahan;
|
|
|
|
25 |
Miekallansa oven avas,
|
|
|
|
26 |
Tupellansa kiinni sulki.
|
|
|
|
27 |
- Onko teillä neittyttä myyrä.
|
|
|
|
28 |
Piika piretty minulle?
|
|
| | "Klaus Kurki, niin kerrottiin ennen, oli mahtava ritari vaski-pukuinen. Elinalla oli vain 1 pieni koruesine, vaskinen aski ja vaskesta avain... Kullattuja esineitä on meidänkin aikana paljon. Kullatut miekat miehillä oli mahtava näky. Isäni oli taitava seppä ja ahkera ja ymmärsi sellaiset asiat..." |
|
|
|
30 |
- Ei ole meillä neittä myyrä,
|
|
|
|
31 |
Piiat ovat pikkuisia,
|
|
|
|
32 |
Kaikki kesken kasvavia.
|
|
|
|
33 |
- Ohnan?? tuossa vähä Elina,
|
|
|
|
34 |
Antakaa hänet minulle.
|
|
|
|
35 |
- Ei taira vähä Elina
|
|
|
|
36 |
Kaita suurta tarhakarjaa,
|
|
|
|
37 |
Kasvattaa isoa perhettä,
|
|
|
|
38 |
Panna työhön palkollista.
|
|
|
|
39 |
- Kyllä meill' on Kirsti-piika,
|
|
|
|
40 |
Joka taitavi talon tavat.
|
|
|
|
41 |
Minä annan Kirsti-piian
|
|
|
|
42 |
Hointaa ison tarhakarjan,
|
|
|
|
43 |
Panna työhön palkollisen
|
|
|
|
44 |
- Ah mun, äiti rakkahaani,
|
|
|
|
45 |
Älä anna minua Klaulle,
|
|
|
|
46 |
Se mun tulesa polttaa
|
|
|
|
47 |
Kovin kourin kuolettaapi.
|
|
|
|
48 |
Elinainen nuari neitti,
|
|
|
|
49 |
Otti kihlat, kättä antoi,
|
|
|
|
50 |
Kävi Klaun kartanolle.
|
|
| | "Kirsti oli tyhmä ja kateellinen ja luuli voittavansa Kurjen rakkaudenkin, kun ennen oli ollut kiima-narttu..." |
|
|
|
52 |
Kirsti katteli klasista,
|
|
|
|
53 |
Välkkyeli västärältä:
|
|
|
|
54 |
- Voi jos sitäkin olisi,
|
|
|
|
55 |
Joka tonkin välin pahentaisi,
|
|
|
|
56 |
Ennenku avaimet annan,
|
|
|
|
57 |
Toisen käskyllä kävelen.
|
|
|
|
58 |
Panettelun keinoks keksin:
|
|
|
|
59 |
Uolevi emännän makas,
|
|
|
|
60 |
Pitää yhtä rouvan kanssa!
|
|
|
|
61 |
- Jos sen tuottelet toreksi;
|
|
|
|
62 |
Minkä saattelit sanoiksi,
|
|
|
|
63 |
Viisi verkasta hametta
|
|
|
|
64 |
Saat olla avain-hallittia.
|
|
|
|
65 |
- Ah mun, Klaus kultaseni,
|
|
|
|
66 |
Sano kauvas meneväsi,
|
|
|
|
67 |
Käräjille Pohjanmaalle,
|
|
|
|
68 |
Siellä kauvan viipyväsi
|
|
|
|
69 |
Viikkoja useampia.
|
|
|
|
70 |
Aja Laumasten larolle,
|
|
|
|
71 |
Pikku-niittysten nimelle.
|
|
|
|
72 |
Niin mä tuattelen toreksi,
|
|
|
|
73 |
Minkä saattelin sanoiksi.
|
|
|
|
74 |
- Ah mun, vähä Elinani,
|
|
|
|
75 |
Sääli säkkihin evästä,
|
|
|
|
76 |
Pane voita vakkaseehe
|
|
|
|
77 |
Liikkiö sianlihoja,
|
|
|
|
78 |
Karpio
|
|
| | (s. o. 10 kappaa, paljompa niitä olikin.) |
|
|
|
80 |
kanan munia,
|
|
|
|
81 |
Pane leipiä kosolta.
|
|
|
|
82 |
Minun kauvas mennäkseni,
|
|
|
|
83 |
Käräjille Pohjanmaalle.
|
|
|
|
84 |
- Ah mun, Klaus kultaseni,
|
|
|
|
85 |
Älä viivy kauvan siellä,
|
|
|
|
86 |
Viikot viimeiset minulla,
|
|
|
|
87 |
Päivät vielä viimeisimmät,
|
|
|
|
88 |
Astu puali saappahaasta,
|
|
|
|
89 |
Astu toisten toinen puali,
|
|
|
|
90 |
Juo puali siemennystä
|
|
| | ("Se oli kai sahtia.") |
|
|
|
92 |
Juo toisten toinen puali,
|
|
|
|
93 |
Puhu pualilla sanoilla,
|
|
|
|
94 |
Puhu toisten toinen puali,
|
|
|
|
95 |
Niin sinä pikemmin pääset
|
|
|
|
96 |
Pois Pohjan noitien parista.
|
|
|
|
97 |
Elina evästä laitti,
|
|
|
|
98 |
Sääli voita vakkaseehe,
|
|
|
|
99 |
Liikkiön sianlihoja,
|
|
|
|
100 |
Karpion kananmunia,
|
|
|
|
101 |
Leipiä kovia kosolta.
|
|
|
|
102 |
Kukri?? kun sai reiralle sen,
|
|
|
|
103 |
Lähti Luamasten?? larolle,
|
|
|
|
104 |
Pikku niittysten nimelle.
|
|
|
|
105 |
Kirsti pyykille menevi
|
|
| | ("Toisten piikojen kanssa") |
|
|
|
107 |
Kuului kolkkina kovasti,
|
|
|
|
108 |
Saapu sinne Elinainen.
|
|
|
|
109 |
- Ah mun, Kirsti-piikaseni,
|
|
|
|
110 |
Miksi kolkit patoja pahasti?
|
|
|
|
111 |
- Huarran huapia virutan,
|
|
|
|
112 |
Pahan vaimon vaattehia.
|
|
|
|
113 |
- Älä kolki niitä niin pahasti.
|
|
|
|
114 |
Kirstipä tähän mutkan muisti:
|
|
|
|
115 |
Kolkki vieläkin kovemmin.
|
|
|
|
116 |
- Älä kolki, Kirsti-huorra,
|
|
|
|
117 |
Paitojani niin pahasti,
|
|
|
|
118 |
Ei niitä ole täällä tehty.
|
|
|
|
119 |
- Huaria hyvätkin piiat,
|
|
|
|
120 |
Vaan ei portot pualetkaan.
|
|
|
|
121 |
Itse isotkin emännät
|
|
|
|
122 |
Makaamasa kamarisa
|
|
|
|
123 |
Pitkän parran pahan alla,
|
|
|
|
124 |
Ovat Ualevin ohesa.
|
|
|
|
125 |
Elina itkien tupaan tuli.
|
|
|
|
126 |
Kirsti kiiruhti peräsä:
|
|
|
|
127 |
- Ah mun, Elina emäntäni,
|
|
|
|
128 |
Pitäkäämme pienet pirot.
|
|
|
|
129 |
Eikös orjia oteta työstä?
|
|
|
|
130 |
Niin on muuallakin tehty,
|
|
|
|
131 |
Kun isäntä ollut ompi poissa.
|
|
|
|
132 |
- Ah mun Kirsti-piikaseni,
|
|
|
|
133 |
Tehe niinkuin ennenkin on tehty.
|
|
|
|
134 |
- Ah mun, rouva kultaseni
|
|
|
|
135 |
Mihin tehen teille sian?
|
|
|
|
136 |
Tehenkö uutehen tupahan?
|
|
|
|
137 |
Taikka Klaun kamarihin?
|
|
|
|
138 |
- Älä tehe uutehen tupahan.
|
|
|
|
139 |
Tehe Klaun kamarihin.
|
|
|
|
140 |
- Siell' on pyssyt paukkuvaiset,
|
|
|
|
141 |
Siellä miekat välkkyväiset.
|
|
|
|
142 |
- Pyssyt ovat surmana sorasa,
|
|
|
|
143 |
Miekat miehillä käsisä,
|
|
|
|
144 |
Tuttuna tuvasa ovat,
|
|
|
|
145 |
Kaunihina kamarisa,
|
|
|
|
146 |
Tehe sinne minulle siani.
|
|
|
|
147 |
/Pane yhret korvatyynyt,/
|
|
|
|
148 |
Pane yhret villavaipat,
|
|
|
|
149 |
Pane liinarairit yhret.
|
|
|
|
150 |
Kirstipä siihen mutkan muisti:
|
|
|
|
151 |
Pani viiret korvatyynyt,
|
|
|
|
152 |
Pani viiret villavaipat,
|
|
|
|
153 |
Pani viiret liinarairit.
|
|
|
|
154 |
- Ah mun, Kirsti piikaseni,
|
|
|
|
155 |
Miksi tekit toisin kuin mä käskin?
|
|
|
|
156 |
Kirsti meni Uolevin tupahan:
|
|
|
|
157 |
- Elina rouva teitä luokseen kutsu.
|
|
|
|
158 |
- Mitäshän minä tuolla tehnen?
|
|
|
|
159 |
- Elina rouva teitä käski.
|
|
|
|
160 |
- Mitäshän minä tuolla tehnen?
|
|
|
|
161 |
- Tarttis tulla tarvittaisa.
|
|
|
|
162 |
- Mitäshän minä tuolla tehnen?
|
|
|
|
163 |
Kyllä minä sitten sinne tulen.
|
|
| | "Uolevi luuli, että ehkä siellä nyt tarvitaan apuvaimoa hakemaan. Sen tähden hän viimein lähti, kun Kirsti 3 kertaa pyysi." |
|
|
|
165 |
Kirsti hiipi hiljaksensa
|
|
|
|
166 |
Yhreksät lukut lukitsi,
|
|
|
|
167 |
Takateljet kymmenennet,
|
|
|
|
168 |
Sitte lähti Laumasten larolle,
|
|
|
|
169 |
Pikku niittysten nimelle:
|
|
|
|
170 |
- Ah mun Klaus kultaseni,
|
|
|
|
171 |
Nyt mä tuottelen toreksi,
|
|
|
|
172 |
Minkä saattelin sanoiksi,
|
|
|
|
173 |
Uolevi on kamarisa
|
|
|
|
174 |
Rouvan kanssa kahrenkesken.
|
|
|
|
175 |
- Kurki tempas tervaksia,
|
|
|
|
176 |
Tuohisiinsa pani tulta.
|
|
|
|
177 |
- Herra Jeesus autakohon,
|
|
|
|
178 |
Että äitini näkisin!
|
|
|
|
179 |
Palakoon kaikki paikat.
|
|
|
|
180 |
Tämä vettä vuotakoon,
|
|
|
|
181 |
Siks, että äitini näkisin.
|
|
| | "Sitten joku Uoti-niminen henkilö - lie ollut paimen, nopsa, lähti yli Laukon ja Alhon selän juoksemaan Suomelaan. Kun nuorena olin renkipoikana Vesilahren Toivolank. Kipparissa ja sitten K:n pojan talossa Koivistalhossa n. 5 v. niin uin ja liikuin Anhon vesillä ja muistelin äiren puheita ja Elinan laulua..." |
|
|
|
183 |
- Ah mun, Uoti-poikaseni,
|
|
|
|
184 |
Juokse juuri kiirehesti
|
|
|
|
185 |
Yli Alhon Suomelaan.
|
|
|
|
186 |
Älä puhu niin pahasti,
|
|
|
|
187 |
Kuin on mulle tapahtunut,
|
|
|
|
188 |
Että äitini näkisin.
|
|
|
|
189 |
Elinainen itse itki,
|
|
|
|
190 |
Näytti lastansa klasista,
|
|
|
|
191 |
Itkeväistä ikkunasta.
|
|
|
|
192 |
- Ah mun, Klaus kultaseni,
|
|
|
|
193 |
Älä polta poikalastas,
|
|
|
|
194 |
Vaikkas poltat pojaan tuojan.
|
|
|
|
195 |
- Ei se ole minun poikani
|
|
|
|
196 |
Vaan se Uolevin on poika.
|
|
|
|
197 |
- Ah mun, Klaus kultaseni,
|
|
|
|
198 |
Älä polta sormustasi,
|
|
|
|
199 |
Vaikka kantajan karotat.
|
|
|
|
200 |
Klaus Kurki kurja uros,
|
|
|
|
201 |
Uros kujra?? ja kamala
|
|
|
|
202 |
Veti miekkansa tupesta,
|
|
|
|
203 |
Katkoi sormen sormuksilleen.
|
|
| | "Veri vuoti, sen kai Elina sitoi, hätä oli kauhea, pykninki paloi. Mutta Elina eli uskon elämää. Kaikki on mahdollista uskovaiselle. Jos te sanoisitte tälle vuorelle: Siirrä sinuas ja kukistu mereen, niin se tapahtuisi. Ja kaikki, mitä te anotte rukouksessa uskoen, sen te saatte. Murhapoltto-valkeankin piti väistyä uskovaisen Elinan rukouksien tähden. Mutta me tiedämme, ettei Jumala kuule jumalattomia epäuskoisia, vaan joka on Jumalan palvelija ja tekee hänen tahtonsa, sitä hän kuulee... Te huorrat ja huorain ysätävät, ettekö te tiedä, että mailman ystävyys on vihollisuutta Jumalaa vastaan?" |
|
|
|
205 |
Uoti juoksi yli Alhon,
|
|
|
|
206 |
Tuli Suomelan talohon:
|
|
|
|
207 |
- Rouva teitä sinne Laukkoon kuttu.
|
|
|
|
208 |
Kiirehesti saapumaan.
|
|
|
|
209 |
- Voi minua, vaimo valju,
|
|
|
|
210 |
Kuinka sukin sukkiani,
|
|
|
|
211 |
Sukin vain erestakasin.
|
|
|
|
212 |
Kuinka lienee tyttäreni?
|
|
|
|
213 |
- Hyvin kyllä, muari kulta,
|
|
|
|
214 |
Hyvin ennen, nyt paremmin.
|
|
|
|
215 |
- Voi minua vaimo valju,
|
|
|
|
216 |
Kuinka tällään hamettani,
|
|
|
|
217 |
Tällään erestakaisin,
|
|
|
|
218 |
Kuinka lienee tyttäreni?
|
|
|
|
219 |
- Hyvin ennen, nyt paremmin.
|
|
|
|
220 |
- Voi minua vaimo valju,
|
|
|
|
221 |
Kuinka levin liinojani,
|
|
|
|
222 |
Levin erestakaisin,
|
|
|
|
223 |
Kuinka lienee tyttäreni?
|
|
|
|
224 |
- Hyvin kyllä, muari kulta,
|
|
|
|
225 |
Hyvin ennen, nyt paremmin.
|
|
|
|
226 |
Ajoit Alho-selän jäälle:
|
|
|
|
227 |
- Mikä ihme Laukoss' on nyt?
|
|
|
|
228 |
Mitä siellä nyt tekeillä
|
|
|
|
229 |
Noin sakean savun kera?
|
|
|
|
230 |
- Kukot siellä kuukataan,
|
|
|
|
231 |
Kanan pojaat kaltataan
|
|
|
|
232 |
Pienen prinssin ristimiksi,
|
|
|
|
233 |
Pikku poikasen piroksi.
|
|
|
|
234 |
Ajoit Laukon kartanolle,
|
|
|
|
235 |
Muari laski polvillensa
|
|
|
|
236 |
Oman vävynsä etehen:
|
|
|
|
237 |
- Ah mun, Klaus kultaseni,
|
|
|
|
238 |
Älä polta poikalastas
|
|
|
|
239 |
Ota vaimos valkeasta.
|
|
|
|
240 |
- Poltan porton poikinensa,
|
|
|
|
241 |
Mailman lautan lapsinensa.
|
|
|
|
242 |
- Älä polta, Klaus Kurki,
|
|
|
|
243 |
Anna mennä muille maille
|
|
|
|
244 |
Töitänsä häpeilemähä
|
|
|
|
245 |
Jälkiänsä jättämäähä
|
|
| | "Piru juoksi erellä ja Kirsti peräsä, koska hän pelkäsi, että Kurki heltyy luonnoltansa ja ottaa pois vaimonsa tulesta. Kirsti oli pelolla ja kauhistuksella katsellut, kuinka valkea paloi krantin toisesa pääsä ja säästi niitä huoneita, joissa Elina oli. Sentähden hän sanoi:" |
|
|
|
247 |
- Ah mun, Klaus kultaseni,
|
|
|
|
248 |
Pane panni jauhoja pahoja,
|
|
|
|
249 |
Työnnä kruutitynnyrisi,
|
|
|
|
250 |
Että paremmin palaisi.
|
|
|
|
251 |
Kirsti juoksi kiirehesti
|
|
|
|
252 |
Laukon kruutikellarille.
|
|
|
|
253 |
- Ah mun, rakas Elinani,
|
|
|
|
254 |
Miks' et ollut miälin kiälin,
|
|
|
|
255 |
Miälin kiälin Kirstin kansa?
|
|
|
|
256 |
- Ah mun, rakas äitiseni,
|
|
|
|
257 |
Ei ole syytä pienintäkään,
|
|
|
|
258 |
Ei eres pienen neulan verran.
|
|
|
|
259 |
Tehin kaikki, minkä taisin,
|
|
|
|
260 |
Vielä vähän senkin päälle.
|
|
|
|
261 |
Ah mun, rakas Jumalani,
|
|
|
|
262 |
Yhren armon vielä anon:
|
|
|
|
263 |
Palakoon tämäkin paikka,
|
|
|
|
264 |
Kun mä vielä viimeiseksi
|
|
|
|
265 |
Nährä sain mä äiren kasvot.
|
|
| | "Niin se on, että joka korvansa kääntää pois lain kuulosta, hänen rukouksensakin on kauhistus. Raamattu sen todistaa, ja kokemus sen vahvistaa. Elias oli ihminen niissä haluissa vikapää kuin mekin, ja hän rukoili, ettei pitänyt sataman, ja ei satanutkaan maanpäällä 3 v. ja 6 kk. Ja taas hän rukoili ja taivas antoi sateen, ja maa kasvoi hedelmänsä. Näin on kirjoitettu Jaakobin epistolan viim. luvussa, - Kurjen Elina-rouva rukoili, että ei valkea ei leviäisi niihin huoneisiin, joissa hän verissään ja hädässään lapsensa kanssa oli. - Vasta rukouksen voimasta, saapuivat tulen liekit sinne. - En pelkää kuolla, odotan yljän tuloa." |
|
|
|
267 |
Äiti olis jäähyväisiks
|
|
|
|
268 |
Vielä sanansa sanonut,
|
|
|
|
269 |
Vaan tuli pääsi valloillensa,
|
|
|
|
270 |
Katto leimahti tulehen:
|
|
|
|
271 |
Rysähti alas rytinällä.
|
|
|
|
272 |
Se oli meno nuoren rouvan,
|
|
|
|
273 |
Joka oli kaunis kasvoiltansa,
|
|
|
|
274 |
Luonteeltaankin luja, jalo.
|
|
|
|
275 |
Kova onni Klausta kohtas:
|
|
|
|
276 |
Talli täynnä hevosia
|
|
|
|
277 |
Kaatui kaurojen nojalla;
|
|
|
|
278 |
Elukoita navetto täynnä
|
|
|
|
279 |
Kuolit kaikki korsi suussa.
|
|
|
|
280 |
Klaus Kurki, kurja urho,
|
|
|
|
281 |
Urho kurja ja kamala
|
|
|
|
282 |
Istui tallin kynnyksellä,
|
|
|
|
283 |
Siinä istui ja porasi.
|
|
|
|
284 |
Jeesus äijänä käveli:
|
|
|
|
285 |
- Mitäs itket Klaus Kurki?
|
|
|
|
286 |
--- Kyll' on syytä, itkemistä,
|
|
|
|
287 |
Vaivoissa valittamista,
|
|
|
|
288 |
Poltin oman puolisoni,
|
|
|
|
289 |
Sytytin syleni täyren,
|
|
|
|
290 |
Poltin pienen poikaseni,
|
|
|
|
291 |
Vasta-syntyneen sytytin.
|
|
|
|
292 |
- Kyllä tierän Elina rouvan.
|
|
|
|
293 |
Misä ompi Elina rouva?
|
|
|
|
294 |
- Hän on taivahan talosa,
|
|
|
|
295 |
Ylimmäsä?? ymmärkisä,
|
|
|
|
296 |
Jalkain juuresa Jumalan,
|
|
|
|
297 |
Kuuren kynttilän eresä,
|
|
|
|
298 |
Kulta-kirja käresänsä,
|
|
|
|
299 |
Pieni poikanen sylisä,
|
|
|
|
300 |
Uolevi oven eresä.
|
|
|
|
301 |
- Kyllä tierän Klaus Kurjen,
|
|
|
|
302 |
- Misä ompi Klaus Kurki,
|
|
|
|
303 |
Kunne kulkevi katala?
|
|
|
|
304 |
- Alimmaisen portin alle,
|
|
|
|
305 |
Hornan kuiluhun syvähän,
|
|
|
|
306 |
Josa kannukset vähän näkyvät,
|
|
|
|
307 |
Jalan alta kiilustavat.
|
|
|
|
308 |
- Kyllä tierän Kirsti huorran.
|
|
|
|
309 |
- Misä ompi Kirsti huorra?
|
|
|
|
310 |
- Helvetisä hehkuvasa,
|
|
|
|
311 |
Alimmaisen portin alla,
|
|
|
|
312 |
Josa palmikot vähän näkyvät,
|
|
|
|
313 |
Kultarihmat kuumottavat.
|
|
|
|
314 |
Klaus tuo ajoon läksi
|
|
|
|
315 |
Pisti pillit laukkuhuusa,
|
|
|
|
316 |
Soitti suolla menesänsä,
|
|
|
|
317 |
Kajahutti kankahaalla,
|
|
|
|
318 |
Järähytti järven pääsä,
|
|
|
|
319 |
Karahutti kalliolta,
|
|
|
|
320 |
Tuhnun vuoren jyrkänteeltä,
|
|
|
|
321 |
Kirsti rakkina peräsä.
|
|
|
|
322 |
Ei oo itku Laukosta lakannut,
|
|
|
|
323 |
Eikä valitus Vesilahresta.
|
|
|
| |
|