| |
LAUKON LAULU
|
|
|
|
2 |
Elinainen neitty nuari,
|
|
|
|
3 |
Meni aittahan mäellä
|
|
|
|
4 |
Vaskivakka kainalosa,
|
|
|
|
5 |
Vaskinen avain vakkasesa.
|
|
|
|
6 |
- Tuolla tulee Klaus Kurki,
|
|
|
|
7 |
Miähet kultamiakoisa,
|
|
|
|
8 |
Hevoset hopiapäisä.
|
|
|
|
9 |
- Mistä tunnet Klaus Kurjen?
|
|
|
|
10 |
- Tulennasta tuiman tunnen,
|
|
|
|
11 |
Jalon jalan laskennosta,
|
|
|
|
12 |
Hevosen kengän heitännästä.
|
|
| | (Kuinka virma hevonen on, sen näkee, vie seinän läpi.) |
|
|
|
14 |
- Onko teillä neittä myyrä?
|
|
|
|
15 |
Piikaa piretty minulle?
|
|
|
|
16 |
- Ei ole meillä neittä myyrä,
|
|
|
|
17 |
Piikasta piretty sulle.
|
|
|
|
18 |
- Onhan tua vähä Elinainen,
|
|
|
|
19 |
Kyllä vahva varreltansa,
|
|
|
|
20 |
Avioksi auttavainen.
|
|
| | (Veljet) |
|
|
|
22 |
- Ei neittä mäellä myyrä,
|
|
|
|
23 |
Hevoset mäellä myyrään,
|
|
|
|
24 |
Luukaviot kartanolla.
|
|
|
|
25 |
Onhan meillä tupiakin,
|
|
|
|
26 |
Tupa tulla, toinen mennä,
|
|
|
|
27 |
Nauloin laskea satulat.
|
|
| | (Elinalla oli 5 veljeä; mutta en muista niiden nimiä.) |
|
|
|
29 |
Klaus Kurki meni tupaa,
|
|
|
|
30 |
Miakallansa oven avas,
|
|
|
|
31 |
Tupellansa kii veteli.
|
|
|
|
32 |
- Älä, äiti kultaseni,
|
|
|
|
33 |
Älä anna minua hänelle!
|
|
|
|
34 |
- Ei taira vähä Elina
|
|
|
|
35 |
Ruokkia väkeä suurta,
|
|
|
|
36 |
Panna työhön palkollista,
|
|
|
|
37 |
Kaita suurta tarhakarjaa.
|
|
|
|
38 |
- Onhan mulla Kirsti piika,
|
|
|
|
39 |
Joka taitaapi talosa,
|
|
|
|
40 |
Huoltaa suurta huushollia,
|
|
|
|
41 |
Hoitaa suuren tarhakarjan,
|
|
|
|
42 |
Panee työhön palkolliset.
|
|
|
|
43 |
- Onhan siälä Kirsti piika,
|
|
|
|
44 |
Joka minun tulesa polttaa,
|
|
|
|
45 |
Kovin kohren kualettaapi.
|
|
|
|
46 |
- Ei ole Kirsti koskaan ennen
|
|
|
|
47 |
Ketään polttanut tulesa,
|
|
|
|
48 |
Kovin kohren kuolettanut,
|
|
|
|
49 |
Ei oo ennen eikä vasta.
|
|
|
|
50 |
Jos ei ole nainen hupsu,
|
|
|
|
51 |
Niin on houkka, tai on himmi,
|
|
|
|
52 |
Antoi kättä, otti kihlat,
|
|
|
|
53 |
Kävi Klaun kartanolle,
|
|
|
|
54 |
Käsikynkäsä kävellen.
|
|
|
|
55 |
Kirsti katteli akkunasta:
|
|
|
|
56 |
- Oi jos sitäkin olisi,
|
|
|
|
57 |
joka tonkin parin pahentaisi,
|
|
|
|
58 |
Ennen kuin avaimet annan,
|
|
|
|
59 |
Toisen käskylle kävelen.
|
|
| | ("Kuulin ennen kerrottavan, että Kirsti ilkikurisena teki seppeleen nokkosista, ohrakkeista ym. kiusallisista kasveista ja antoi sen mielenosoituksellisesti uudelle Kurjen rouvalle.") |
|
|
|
61 |
Kirsti pyykille menevi,
|
|
|
|
62 |
Kuului kolkkina korasta,
|
|
|
|
63 |
Paukkina patatuvasta.
|
|
|
|
64 |
- Ah, mun Kirsti kultaseni,
|
|
|
|
65 |
Älä kolki niin kovasti,
|
|
|
|
66 |
Paitojani niin pahasti,
|
|
|
|
67 |
Ei ne ole täällä tehty,
|
|
|
|
68 |
Vaan mun äitini kotona,
|
|
|
|
69 |
- Kolkin, kolkin kiusallaki.
|
|
|
|
70 |
-Älä kurikoitse, Kirsti huarra.
|
|
|
|
71 |
- Huarria hyvätkin piiat,
|
|
|
|
72 |
Vaan ei kaikilla poluilla
|
|
|
|
73 |
Niinkuin portot metsäpolun.
|
|
|
|
74 |
- Kuule, Klaus kultaseni,
|
|
|
|
75 |
Uolevi emännän makas.
|
|
|
|
76 |
- Jos sen tuattelet toreksi,
|
|
|
|
77 |
Minkä saattelit sanoiksi,
|
|
|
|
78 |
Elinan tulesa poltan,
|
|
|
|
79 |
Pualen annan kartanosta,
|
|
|
|
80 |
Annan toisten toisen pualen.
|
|
|
|
81 |
- Mene Aumasten larolle,
|
|
|
|
82 |
Pikku niittusten niämelle,
|
|
|
|
83 |
Sano kauvas mennäksesi,
|
|
|
|
84 |
Käräjille Pohjanmaalle,
|
|
|
|
85 |
Siälä kauvan ollaksesi.
|
|
|
|
86 |
- Ah mun, Elina emäntäni,
|
|
|
|
87 |
Kokoa evästä konttihini,
|
|
|
|
88 |
Viile voita vakkasehen,
|
|
|
|
89 |
Karpio kananmunia.
|
|
|
|
90 |
Liikkiö sianlihoja,
|
|
|
|
91 |
Minun kauvas mennäkseni
|
|
|
|
92 |
Käräjihin Pohjanmaalle.
|
|
|
|
93 |
- Ah mun, Klaus kultaseni,
|
|
|
|
94 |
Orotan pian pikkusia!
|
|
|
|
95 |
Älä siälä kauvan viivy,
|
|
|
|
96 |
Viikot viimeiset minulla,
|
|
|
|
97 |
Päivät viälä viimeisimmät;
|
|
|
|
98 |
Puhu pualilla sanoilla,
|
|
|
|
99 |
Puhu toisten toinen puali;
|
|
|
|
100 |
Astu puali saappahasta,
|
|
|
|
101 |
Astu toisten toinen puoli;
|
|
|
|
102 |
Syö siis puali evähistä,
|
|
|
|
103 |
Ja syö toisten toinen puali,
|
|
|
|
104 |
Ettäs paremmin palajat
|
|
|
|
105 |
Pohjan noitien parista.
|
|
|
|
106 |
Klaus Kurki lähti sitten
|
|
|
|
107 |
Pikku niittysten perille,
|
|
|
|
108 |
Aumosten larolle.
|
|
|
|
109 |
- Ah mun, rouva kultaseni,
|
|
|
|
110 |
Pitäkäämme pienet pirot,
|
|
|
|
111 |
Niinkuin ennenkin emännät
|
|
|
|
112 |
Miesten ollen miesten teillä,
|
|
|
|
113 |
Ottakaamme orjat työstä,
|
|
|
|
114 |
Häjyt härkien parista.
|
|
|
|
115 |
- Tehe itte niinkuin tahrot,
|
|
|
|
116 |
Iske kaikki muut tynnyrit,
|
|
|
|
117 |
Mutta älä sitä iske,
|
|
|
|
118 |
Jok on pantu mua vasten.
|
|
|
|
119 |
Kirsti siihen mutkan muisti:
|
|
|
|
120 |
Sen hän iski ensimmäiseks.
|
|
| | ("Laukon värkkärit piiat, rengit, söivät, joivat. Sell. ei ollut sopivaa, kun isäntä oli poissa matkoillaan.") |
|
|
|
122 |
- Ah mun, rouva kultaseni,
|
|
|
|
123 |
Mihin tehen teille sian?
|
|
|
|
124 |
Tehenkö uutehen tupahan,
|
|
|
|
125 |
Ylimmäisen portin päälle?
|
|
|
|
126 |
- Raskas siälä raskaan maata
|
|
|
|
127 |
Nousta paikoisa pahoisa,
|
|
|
|
128 |
Tuvasa tuntemattomasa.
|
|
|
|
129 |
- Tehe sijani Klaun kamariin.
|
|
|
|
130 |
- Siälä pyssyt paukkuvaiset,
|
|
|
|
131 |
Siälä miakat välkkäväiset.
|
|
|
|
132 |
- Ei ne pauku paikoillansa,
|
|
|
|
133 |
Kun ei kukaan niihin kajoo.
|
|
|
|
134 |
Tehe vain sinne yösiani,
|
|
|
|
135 |
Pane kahret villavaipat,
|
|
|
|
136 |
Kahret liinaiset lakanat,
|
|
|
|
137 |
Pane kahret korvatyynyt.
|
|
|
|
138 |
Kirsti kiusaa siihen teki:
|
|
|
|
139 |
Pani viiret villavaipat,
|
|
|
|
140 |
Viiret liinaiset lakanat,
|
|
|
|
141 |
Pani viiret korvatyynyt.
|
|
|
|
142 |
- Voi, voi, Kirsti piikaseni,
|
|
|
|
143 |
Toisin tehit, toisin käskin.
|
|
|
|
144 |
- Uolevi, ylimä-vouti,
|
|
|
|
145 |
Rouva teitä sinne kuttu,
|
|
|
|
146 |
Kiiruusti teitä käsketähän.
|
|
|
|
147 |
- Mitäs minä siällä tehnen?
|
|
|
|
148 |
Ei mua ennenkään oo käsketty.
|
|
|
|
149 |
Meni sinne arvollansa.
|
|
|
|
150 |
Kirsti kiiruhti peräsä,
|
|
|
|
151 |
Yhreksät lukut lukutti,
|
|
|
|
152 |
Takateljet kymmenennet,
|
|
|
|
153 |
Ajo Aumasten larolle,
|
|
|
|
154 |
Pikku-niittysten niämelle:
|
|
|
|
155 |
- Ah mun, Klaus kultaseni,
|
|
|
|
156 |
Tarttee tulla kattomaaha:
|
|
|
|
157 |
Ualevi emännän makas,
|
|
|
|
158 |
Siälä nytkin kamarisa
|
|
|
|
159 |
Kahren kesken keskenänsä,
|
|
|
|
160 |
Nyt mä tuattelen toreksi,
|
|
|
|
161 |
Minkä saattelin sanoiksi.
|
|
|
|
162 |
Tuohta kattona pirettiin.
|
|
|
|
163 |
Otti viälä irtotuohta,
|
|
|
|
164 |
Tuohet tulella sytytti,
|
|
|
|
165 |
Pani huonetten alite.
|
|
|
|
166 |
- Uati-poika, juokse jouru,
|
|
|
|
167 |
Juokse tuonne Suomelaha
|
|
|
|
168 |
Hakemaan mun äitiäni.
|
|
|
|
169 |
Puhu paremmin kuin ompi.
|
|
|
|
170 |
- Kaikki paikat palakooho,
|
|
|
|
171 |
Taivahasta vettä tulkoon,
|
|
|
|
172 |
Että silmät äitini näkisin.
|
|
|
|
173 |
Elinainen, rouva nuari,
|
|
|
|
174 |
Pisti sormensa klasista,
|
|
|
|
175 |
Vihkisormus sormessansa.
|
|
|
|
176 |
- Älä sormustas karota,
|
|
|
|
177 |
Jossas kantajan karotat.
|
|
|
|
178 |
Kurki puukon tupestansa
|
|
|
|
179 |
Katkas sillä sormen poikki,
|
|
|
|
180 |
Näin hän kullalle kumarsi,
|
|
|
|
181 |
Otti maasta sormuksensa.
|
|
|
|
182 |
Elinainen, nuari rouva,
|
|
|
|
183 |
Piti lastansa klasista,
|
|
|
|
184 |
Itkeväistä ikkunasta:
|
|
|
|
185 |
- Älä polta poikalastas,
|
|
|
|
186 |
Vaikkas poltat pojaan tuajan.
|
|
|
|
187 |
- Pala, portto, poikinesi
|
|
|
|
188 |
Mailman lautta lapsinesi.
|
|
|
|
189 |
Ei se ole minun poika,
|
|
|
|
190 |
Uolevin se ompi poika.
|
|
|
|
191 |
Kirsti kiiruhti sivulle:
|
|
|
|
192 |
- Heitä tervatynnyri lisäksi
|
|
|
|
193 |
Sekä kruutitynnyrikin,
|
|
|
|
194 |
Että paremmin palaisi.
|
|
|
|
195 |
Uoti juoksi Suomelahan
|
|
|
|
196 |
Suomelan emäntä hämmästyi:
|
|
|
|
197 |
Kuinka sukin sukkiani,
|
|
|
|
198 |
Sukin aina erestakan,
|
|
|
|
199 |
Kuinka liekkän tyttäreni ?
|
|
|
|
200 |
- Hyvin kyllä, muari kulta,
|
|
|
|
201 |
Hyvin ennen, nyt paremmin.
|
|
|
|
202 |
- Levin aina liinojani,
|
|
|
|
203 |
Levin aina kaksin kerroin,
|
|
|
|
204 |
Kuinka liekkän tyttäreni?
|
|
|
|
205 |
- Hyvin kyllä, muari kulta,
|
|
|
|
206 |
Hyvin ennen, nyt paremmin.
|
|
|
|
207 |
- Kuinka hamehrin?? hametta,
|
|
|
|
208 |
Hamehin aina erestakan,
|
|
|
|
209 |
Kuinka liekkän tyttäreni?
|
|
|
|
210 |
- Hyvin kyllä, muari kulta,
|
|
|
|
211 |
Hyvin ennen, nyt paremmin.
|
|
|
|
212 |
- Kuinka kengin kenkiäni ?
|
|
|
|
213 |
Kengin aina kaksin kerroin,
|
|
|
|
214 |
Kuinka liekkän tyttäreni?
|
|
|
|
215 |
- Hyvin kyllä, muari kulta,
|
|
|
|
216 |
Hyvin ennen, nyt paremmin.
|
|
|
|
217 |
- Sauhu Laukosta näkyypi.
|
|
|
|
218 |
Mitä siälä tehtäneekään?
|
|
|
|
219 |
- Kukot siälä kuukataaha,
|
|
|
|
220 |
Kanat sielä kaltataan
|
|
|
|
221 |
Sian sorkat korvetahan,
|
|
|
|
222 |
Pässin päitä paistetaan,
|
|
|
|
223 |
Pienen prinssin ristiäisiks,
|
|
|
|
224 |
Pikku poikasen piroksi.
|
|
|
|
225 |
Uati kuskasi emännän Laukkoon.
|
|
|
|
226 |
Niin hän laski kontillensa:
|
|
|
|
227 |
- Ota poikas pois tulesta,
|
|
|
|
228 |
Vaka vaimo valkeasta.
|
|
|
|
229 |
- Poltan porton poikinensa,
|
|
|
|
230 |
Mailman lauttan lapsinensa,
|
|
|
|
231 |
Ei se ole minun poika,
|
|
|
|
232 |
Ualevin se ompi poika.
|
|
|
|
233 |
- Aja pois muille maille
|
|
|
|
234 |
Töitänsä häpeilemähän,
|
|
|
|
235 |
Elkiänsä piilemähän.
|
|
|
|
236 |
- Älä mun, äiti kultaseni,
|
|
|
|
237 |
Ei oo vikkaa vähäistäkän,
|
|
|
|
238 |
Eikä syytä piänintäkän,
|
|
|
|
239 |
Ei eres neulan silmättömän,
|
|
|
|
240 |
Tehin kaikki, minkä taisin,
|
|
|
|
241 |
- Mikset ollut miälin kielin,
|
|
|
|
242 |
Miälin kielin porton kanssa?
|
|
|
|
243 |
- Ah mun, äiti kultaseni,
|
|
|
|
244 |
Ei ole syytä pienintäkään,
|
|
|
|
245 |
Eikä vikaa vähäistäkän,
|
|
|
|
246 |
Tehin kaikki minkä taisin.
|
|
|
|
247 |
- Ole kiitetty, Jumala,
|
|
|
|
248 |
Kun mä vielä viimeiseksi,
|
|
|
|
249 |
Kovan kuoloni eresä
|
|
|
|
250 |
Sain nährä äiteni silmät.
|
|
|
|
251 |
Olis ottanut hyvästit
|
|
|
|
252 |
Itkevältä äireltänsä:
|
|
|
|
253 |
Kirjahrus, ja katto alas kaatu.
|
|
|
|
254 |
Se oli meno nuaren rouvan,
|
|
|
|
255 |
Hyvän Elina emännän,
|
|
|
|
256 |
Kaunis kaikella tavalla.
|
|
|
|
257 |
Klaus Kurki, kurja miäs,
|
|
|
|
258 |
Istu aitan kynnyksellä
|
|
|
|
259 |
Sekä istu että itki.
|
|
|
|
260 |
Jeesus miehenä käveli:
|
|
|
|
261 |
- Mitä itket, Klaus Kurki?
|
|
|
|
262 |
- Kyll on syytä itkeskellä,
|
|
|
|
263 |
Vaivojani valitella,
|
|
|
|
264 |
Poltin oman puolisoni,
|
|
|
|
265 |
Sytytin syleni täyren,
|
|
|
|
266 |
Poltin pienen poikaseni,
|
|
|
|
267 |
Vastakannetun karotin.
|
|
|
|
268 |
- Kyllä tierän Elina rouvan.
|
|
|
|
269 |
- Misäs ompi Elina rouva?
|
|
|
|
270 |
- Tuolla laivahan talosa,
|
|
|
|
271 |
Ylimmällä istuimella,
|
|
|
|
272 |
Kultakruunu hällä pääsä,
|
|
|
|
273 |
Kultakirjanen käresä,
|
|
|
|
274 |
Pieni poikanen sylisä,
|
|
|
|
275 |
Uolevi oven eresä.
|
|
|
|
276 |
- Kyllä tierän Klaus Kurjen.
|
|
|
|
277 |
- Misäs onpi Klaus Kurki?
|
|
|
|
278 |
- Alimmasa helvetisä,
|
|
|
|
279 |
Vaivan paikasa pahasa,
|
|
|
|
280 |
Alimmaisen portin alla,
|
|
|
|
281 |
Kannukset vähän näkyvät.
|
|
|
|
282 |
- Kyllä tierän Kirsti huarran.
|
|
|
|
283 |
- Misäs onpi Kirsti huarra?
|
|
|
|
284 |
- Alimmasa helvetisä,
|
|
|
|
285 |
Vaivan paikasa pahasa,
|
|
|
|
286 |
Alimmaisen portin alla,
|
|
|
|
287 |
Vähän palmikoita kiilustaa,
|
|
|
|
288 |
Kultarihmat kuumottavat,
|
|
|
|
289 |
Palmikot vähän näkyvät.
|
|
|
|
290 |
Valjastutti hevosensa,
|
|
|
|
291 |
Soitti suolla mennesänsä,
|
|
|
|
292 |
Kajahutti kankahalla,
|
|
|
|
293 |
Järähytti järven pääsä,
|
|
|
|
294 |
Ajo päin sulaa merta,
|
|
|
|
295 |
Jyrähytti jyrkänteeltä,
|
|
|
|
296 |
Kirsti rakkina peräsä.
|
|
|
| |
|