| |
ELINA-runo
|
|
|
|
2 |
Elinainen neitti nuari
|
|
|
|
3 |
Meni aittahan mäelle
|
|
|
|
4 |
Vaskiavain kainalossa
|
|
|
|
5 |
- Tuolla?? tulee Klaus Kurki!
|
|
|
|
6 |
- Mistäs tunnet Klaus Kurjen?
|
|
|
|
7 |
- Tuulennasta tuiman tunnen!
|
|
|
|
8 |
- Eikös muita ylpiöitä
|
|
|
|
9 |
- Kuin on Laukon Klaus Kurki?
|
|
|
|
10 |
- Onkos teitillä neittä myyrä,
|
|
|
|
11 |
Piikaa mulle pirettynä?
|
|
|
|
12 |
- Ah mun, äiti kultaseni,
|
|
|
|
13 |
Älä minua Klaulle anna!
|
|
|
|
14 |
Kuka hullu, piika hullu,
|
|
|
|
15 |
Jos ei hullu, niin on himmi,
|
|
|
|
16 |
Kihlat otti, kättä anto.
|
|
|
|
17 |
Käsitysten kävi siällä.
|
|
| | ("Sen jälkeen Elina rupesi pelkäämään, niin ennen kerrottiin. Hän aikoi tenän tehrä, eikä mennä vihille. Mutta Suomelan emäntä sanoi: 'Totta kai sinä vihille menet ja Laukkoon sitten muutat. Ja veljekset sanoivat, että ei enää sovi erota! Ja he veivät vältä-väkisin Elinan papin eteen hääpäivänä vihittäväksi. - Kun hääväki oli Suomelasta lähtenyt, rupesi Kirsti sannoon:") |
|
|
|
19 |
- Ualevi emännän makas.
|
|
| | ("Ja silloin meni perkele Klaus Kurkeen ja hän tuli luulevaiseksi ja paadutti sydämensä.") |
|
|
|
21 |
- Jos sen tuattelet toreksi,
|
|
|
|
22 |
Minkä saattelit sanoiksi,
|
|
|
|
23 |
Elinan tulessa poltan.
|
|
|
|
24 |
Avas akkunan tuvassa,
|
|
|
|
25 |
Laski lapsen akkunalle:
|
|
|
|
26 |
- Ah mun, Klaus-kultaseni,
|
|
|
|
27 |
Älä polta omaa poikaas,
|
|
|
|
28 |
Vaikkas poltat pojaan tuojan!
|
|
|
|
29 |
- Pala, portto poikinesi,
|
|
|
|
30 |
Mailman lautta lapsinesi!
|
|
| | ("En ole mistään kirjasta lukenut, vaan kun olin ennen Vesilahden Hinsalan Kärjellä, kuulin, että Elina porasi, avasi akkunan ja vasemman kätensä työnsi ulos ja sanoi":) |
|
|
|
32 |
- Ah, mun Klaus kultaseni,
|
|
|
|
33 |
Ota sormus sormestani,
|
|
|
|
34 |
Älä sormustas karota,
|
|
|
|
35 |
Vaikkas kantajan karotat.
|
|
| | ("Mutta Kurki sieppas puukon tupestansa, katkas sormen poikki, ja sitten siitä otti sormuksensa.") |
|
|
|
37 |
- Ah mun, Herra Jeesukseni,
|
|
|
|
38 |
Palakoot nyt kaikki toiset paikat,
|
|
|
|
39 |
Auta, että äitini näkisin!
|
|
| | ("Silloin tuli kova, iso isäsen ilma, vettä tuli kuin saavista kaataen - viime yönäkin?? oli täällä kova isäsen ilma, koko meidän pirtti soilahutteli (30/8 1955) läpi yön.") |
|
|
|
41 |
- Tämä vettä vuotakoon.
|
|
|
|
42 |
- Kunnes äitini näkisin.
|
|
| | ("Jumala kuulikin Elinan rukoukset. Sillä aikaa ennätti Suomelan emäntä tulla Laukkoon, koska se on n. 1/2 tiiman ajo,: sitä on n. 2 virstaa suoraan ja n. 7 virstaa kiertäen Narvan kautta; se kai oli kevätkeliaikaa, jolloin usein on rankkoja sateita, jopa isäsen ilmojakin täällä.") |
|
|
|
44 |
- Ota poikas pois tulesta,
|
|
|
|
45 |
Vaka vaimo valkeasta.
|
|
|
|
46 |
Kirsti kiiruhti sivulle:
|
|
|
|
47 |
- Ota panni jauhoja pahoja,
|
|
|
|
48 |
Tervatynnyri lisäksi,
|
|
|
|
49 |
Jos hän sittenkin palaisi---
|
|
| | ("Kirsti huoralla oli hätä, että Elinaa ei valkea polta, tai hän pelkäsi, että Kurki päästäisi Elinan pois sieltä. Kun olin Huralassa, Laukon naapurikylässä, niin Vattusen isäntä Taavetti sanoi että jos kruutia olisi tulipaloon viety, niin se olisi viskannut heti paikalla Kurjen ja Kirstin suraa päätä helvettiin, eikä silloin heidän olisi tarvinnut syöksyä Tuhnun vuoren äkkijyrkänteeltä järveen; persana vieköön, ei olisi tarvinnut!") |
|
|
|
51 |
Mutta Elina Jumalaa kiitti:
|
|
|
|
52 |
- Ole kiitetty, Jumala,
|
|
|
|
53 |
Kun vielä viimeiseksi
|
|
|
|
54 |
Kovan kuoloni erellä
|
|
|
|
55 |
Annoit nährä äiren kasvot.
|
|
| | ("Kun Kurjen kuski meni muuttamaan takkia, Kurki sanoi, että nyt ei tarvita takkia eikä kuskia, eikä Kirstiä; itte minä ajan hevosella suoraa päätä helvettiin!") |
|
| | ("Toiset lauloivat, että Klaus Kurki ajoi järveen Laukon laiva-pryän kalliolta. Mutta toiset lauloivat, että se tapahtui Laukon ja Hinsalan rajalla olevalta, jyrkältä vuorelta, joka putoo kuin jyrkkä seinä järveen. Jos se tapahtui talvisjään vielä vallitessa, niin varmaan he mäsäksi ruhjoontuivat. -- Mutta Klaus Kurki meni helvettiin kesä-aikana, sillä murhapolton jälkeen kului joku kuukausi, jonka aikana taudit tappoivat karjaa, koettelemukset köyhyys ym. vallitsivat, ja sitten paha omatunto kalvoi; se on nähkääs selvä asia, että se oli kesäistä aikaa... ") |
|
| | ("Vielä olen kuullut kerrottavan, että kun Klaus Kurki pääsi luulevaisuudestaan, raivostui hän Kirstiin, joka oli kavalilla valheillaan hänet lumonnut, niin kovasti, että hän tappoi Kirstin. - Kun runossa lauletaan että hän, se Kirsti huarra, hyppäsi järveen Tuhnun jyrkältä vuorelta - Kirsti rakkina perässä - niin ei see muuta ollut kuin itse piru koiran-rakkina; siten se saatteli Klaus Kurjen helvettiin, jonne Kirsti huarra oli jo sitä ennen joutunut.") |
|
|
| |
|