| |
LAUKON LAULU
|
|
|
|
2 |
Elinainen neitty nuari
|
|
|
|
3 |
Meni aittahan mäellä
|
|
|
|
4 |
Vaskivakka kainalosa,
|
|
|
|
5 |
Vaskinen avain vakkasesa.
|
|
|
|
6 |
- Minne menit Elinainen?
|
|
|
|
7 |
- Tuollapa tulevi Kurki
|
|
|
|
8 |
Miähet kultamiakoisa,
|
|
|
|
9 |
Hevoset hopiapäisä.
|
|
|
|
10 |
- Mistä tunnet Klaus Kurjen?
|
|
|
|
11 |
- Tulennasta tuiman tunnen,
|
|
|
|
12 |
Jalon jalan laskennosta,
|
|
|
|
13 |
Hevosen kengän heitännöstä.
|
|
|
|
14 |
- Onko teillä neittä myyrä?
|
|
|
|
15 |
Piikaa piretty minulle ?
|
|
|
|
16 |
- Ei ole meillä neittä myyrä,
|
|
|
|
17 |
Piikasta piretty sulle.
|
|
|
|
18 |
- Onhan tua vähä Elina.
|
|
|
|
19 |
- Ei neittä mäellä myyrä;
|
|
|
|
20 |
Hevoset mäellä myyrään,
|
|
|
|
21 |
Luukaviot kartanolla.
|
|
|
|
22 |
Onhan meilla tupiakin,
|
|
|
|
23 |
Tupa tulla, toine tupa mennä,
|
|
|
|
24 |
Nauloin laskea satulat.
|
|
| | ("Elinalla oli viisi veljeä, mutta en muista niiren nimiä.") |
|
|
|
26 |
Klaus Kurki meni tupaan
|
|
|
|
27 |
Miakallansa oven avas
|
|
|
|
28 |
Tupellansa kii veteli.
|
|
|
|
29 |
- Älä, äiti kultaseni,
|
|
|
|
30 |
Minua Klaulle annan
|
|
|
|
31 |
- Ei taira vähä Elina
|
|
|
|
32 |
Huoltaa suurta huushollia,
|
|
|
|
33 |
Kaita suurta tarhakarjaa.
|
|
|
|
34 |
- Onhan multa Kirsti piika,
|
|
|
|
35 |
Joka taitaapi talosa,
|
|
|
|
36 |
Huoltaa suurta huushollia,
|
|
|
|
37 |
Hoitaa suuren tarhakarjan,
|
|
|
|
38 |
Panna työhön palkolliset.
|
|
|
|
39 |
- Onhan siälä Kirsti piika,
|
|
|
|
40 |
Joka mun tulesa polttaa,
|
|
|
|
41 |
Kovin kohrin kualettaa.
|
|
|
|
42 |
- Ei ole Kirsti koskaan ennen
|
|
|
|
43 |
Ketään polttanut tulesa,
|
|
|
|
44 |
Kovin kohrin kualettanut.
|
|
|
|
45 |
Jos ei ole nainen hupsu,
|
|
|
|
46 |
Niin on houkka tai on himmi,
|
|
|
|
47 |
Antoi kättä, otti kihlat,
|
|
|
|
48 |
Kävi Klaun kartanolle,
|
|
|
|
49 |
Käsikyngässä kävellen.
|
|
|
|
50 |
Kirsti katteli ikkunasta:
|
|
|
|
51 |
- Oi jos sitäkin olisi,
|
|
|
|
52 |
Joka tonkin parin pahentaisi.
|
|
|
|
53 |
Kirsti pyykille menevi,
|
|
|
|
54 |
Kuului kolkkina korasta.
|
|
|
|
55 |
-Älä kolki niin kovasti,
|
|
|
|
56 |
Paitojani lniin?? pahasti,
|
|
|
|
57 |
Ei ne ole täällä tehty,
|
|
|
|
58 |
Vaan mun äiteni kotona.
|
|
|
|
59 |
- Kolkin, kolkin kiusallakin.
|
|
|
|
60 |
- Kuule, Klaus kultaseni,
|
|
|
|
61 |
Ualevi emännän makas.
|
|
|
|
62 |
- Jos sen tuattelet toreksi,
|
|
|
|
63 |
Minkä saattelit sanoiksi,
|
|
|
|
64 |
Elinan tulesa poltan,
|
|
|
|
65 |
Pualen annan kartanosta,
|
|
|
|
66 |
Annan toisten toisen pualen.
|
|
|
|
67 |
- Aja Aumasten larolle
|
|
|
|
68 |
Pikku niittysten niemelle,
|
|
|
|
69 |
Sano kauvas meneväsi
|
|
|
|
70 |
Käräjille Pohjanmaalle,
|
|
|
|
71 |
Siälä kauvan viipyväsi.
|
|
|
|
72 |
- Ah mun, Elina emäntäni,
|
|
|
|
73 |
Kokoa evästä konttihini,
|
|
|
|
74 |
Viilevoita vakkasehe,
|
|
|
|
75 |
Karpio kananmunia,
|
|
|
|
76 |
Liikkiö sianlihaa,
|
|
|
|
77 |
- Älä siälä kauvan viivy,
|
|
|
|
78 |
Viikot viimeiset minulla,
|
|
|
|
79 |
Päivät viälä viimeisimmät,
|
|
|
|
80 |
Puhu pualilla sanoilla,
|
|
|
|
81 |
Puhu toisten toinen puali.
|
|
|
|
82 |
Astu puali askeleilla,
|
|
|
|
83 |
Astu toisten toinen puali,
|
|
|
|
84 |
Jotta paremmin palajat
|
|
|
|
85 |
Pohjan noitien parista.
|
|
|
|
86 |
Klaus Kurki lähti sitten
|
|
|
|
87 |
Pikku niittysten niemelle
|
|
|
|
88 |
- Ah mun, rouva kultaseni,
|
|
|
|
89 |
Pitäkäämme pienet pirot
|
|
|
|
90 |
Niinkuin ennenkin emännät,
|
|
|
|
91 |
Miesten ollen miesten teillä,
|
|
|
|
92 |
Ottakaamme orjat työstä.
|
|
|
|
93 |
- Tehe itte niinkuin tahrot,
|
|
|
|
94 |
Iske kaikki muut tynnyrit
|
|
|
|
95 |
Mutta älä sitä iske
|
|
|
|
96 |
Jok-on pantu mua vasten.
|
|
| | ("Se sana vasten, on vanhanaikainen sana, jonka asemasta nyt on sana varten.") |
|
|
|
98 |
Kirsti siihen mutkan muisti,
|
|
|
|
99 |
Senhän iski ensimmäiseks.
|
|
| | ("Taksvärkkarit, piiat, rengit söivät joivat. Sellainen ei ollut sopivaa, kun isäntä oli poissa matkoillaan.") |
|
|
|
101 |
- Ah mun, rouva kultaseni,
|
|
|
|
102 |
Mihin tehen teille sian?
|
|
|
|
103 |
Tehenkö uutehen tupahan
|
|
|
|
104 |
Ylimmäisen portin päälle?
|
|
|
|
105 |
- Raskas siälä raskaan maata
|
|
|
|
106 |
Nousta paikoisa pahoisa,
|
|
|
|
107 |
Tuvasa tuntemattomasa.
|
|
|
|
108 |
- Tehe siani Klaun kamariin.
|
|
|
|
109 |
- Siälä pyssyt paukkuvaiset,
|
|
|
|
110 |
Siälä miakat välkkäväiset.
|
|
|
|
111 |
- Ei ne pauku paikoillansa,
|
|
|
|
112 |
Kun ei kukaan niihin kajoo.
|
|
|
|
113 |
Tehe vaan sinne yösiani,
|
|
|
|
114 |
Pane kahret villavaipat,
|
|
|
|
115 |
Kahret liinaiset lakanat,
|
|
|
|
116 |
Pane kahret korvatyynyt.
|
|
|
|
117 |
Kirsti kiusaa siihen teki
|
|
|
|
118 |
Pani viiret villavaipat,
|
|
|
|
119 |
Viiret liinaiset lakanat,
|
|
|
|
120 |
Pani viiret korvatyynyt.
|
|
|
|
121 |
- Uolevi, isäntärenki,
|
|
|
|
122 |
Rouva teitä sinne kuttu
|
|
|
|
123 |
Kiiruusti teitä tarvitaha.
|
|
|
|
124 |
- Mitäs minä sielä tehnen?
|
|
|
|
125 |
Meni sinne arvollansa.
|
|
|
|
126 |
Kirsti kiiruhti peräsä
|
|
|
|
127 |
Yhreksät lukot lukitti,
|
|
|
|
128 |
Takateljet kymmenennet,
|
|
|
|
129 |
Juoksi Aumasten larolle.
|
|
|
|
130 |
- Ah mun, Klaus kultaseni,
|
|
|
|
131 |
Ualevi emännän makas,
|
|
|
|
132 |
Siälä nytkin kamarisa
|
|
|
|
133 |
Kahren kesken keskenänsä,
|
|
|
|
134 |
Nyt mä tuottelen toreksi,
|
|
|
|
135 |
Minkä saattelin sanoiksi.
|
|
|
|
136 |
Kurki siitä kiukuissansa
|
|
|
|
137 |
Tervatynnyrin sinne työnsi,
|
|
|
|
138 |
Valoi siihen valkeata.
|
|
|
|
139 |
- Uati-veikko, juokse jouru,
|
|
|
|
140 |
Juokse tuonne Suomelahan,
|
|
|
|
141 |
Hakemaan mun äitiäni.
|
|
|
|
142 |
- Kaikki paikat palakooho
|
|
|
|
143 |
Tai vahasta vettä tulkoon,
|
|
|
|
144 |
Että silmät äitini näkisin.
|
|
|
|
145 |
Elinainen, rouva nuari,
|
|
|
|
146 |
Pisti sormensa klasista,
|
|
|
|
147 |
Vihkisormus sormessansa:
|
|
|
|
148 |
- Älä sormusta karota,
|
|
|
|
149 |
Jossas kantajan karotat.
|
|
|
|
150 |
Kurki löi miakan tupestansa
|
|
|
|
151 |
Löi oitis sormen poikki
|
|
| | ("Kai se Kurki otti sen sormuksen mutta en muista siitä sanoja.") |
|
|
|
153 |
Elinainen nuari rouva
|
|
|
|
154 |
Piti lastansa klasista,
|
|
|
|
155 |
Itkeväistä ikkunasta:
|
|
|
|
156 |
- Älä polta poikalastas,
|
|
|
|
157 |
Vaikka poltat pojaan tuojan.
|
|
|
|
158 |
- Pala portto poikinesi,
|
|
|
|
159 |
Mailman lautta lapsinesi.
|
|
|
|
160 |
Ei se ole minun poikani
|
|
|
|
161 |
Ualevin se ompi poika.
|
|
|
|
162 |
Kirsti kiiruhti sanomaan:
|
|
|
|
163 |
- Heitä tervatynnyri lisäksi,
|
|
|
|
164 |
Että paremmin palaisi.
|
|
|
|
165 |
Uoti juoksi Suomelahan,
|
|
|
|
166 |
Suomelan emäntä hämmästyi:
|
|
|
|
167 |
- Kuinka sukin sukkiani,
|
|
|
|
168 |
Sukin aina erestakaisin
|
|
|
|
169 |
Kuinka liekkään tyttäreni?
|
|
|
|
170 |
- Hyvin kyllä, muori kulta,
|
|
|
|
171 |
Hyvin ennen, nyt paremmin.
|
|
|
|
172 |
- Levin aina liinojani
|
|
|
|
173 |
Levin aina kaksinkerroin
|
|
|
|
174 |
Kuinka liekkään tyttäreni?
|
|
|
|
175 |
- Hyvin kyllä, muori kulta,
|
|
|
|
176 |
:Hyvin ennen nyt paremmin??
|
|
|
|
177 |
- Kuinka hamehrin hamettani
|
|
|
|
178 |
Hamehrin aina kaksinkerroin
|
|
|
|
179 |
Kuinka liekkään tyttäreni?
|
|
|
|
180 |
- Hyvin kyllä, muari kulta,
|
|
|
|
181 |
Hyvin ennen, nyt paremmin.
|
|
|
|
182 |
- Kuinka kengin kenkiäni,
|
|
|
|
183 |
Kenkin aina kaksinkerroin,
|
|
|
|
184 |
Kuinka liekkään tyttäreni?
|
|
|
|
185 |
- Hyvin kyllä, muari kulta.
|
|
|
|
186 |
Hyvin ennen, nyt paremmin.
|
|
| | ("Savua tulee.") |
|
|
|
188 |
Savu Laukosta, näkyy,
|
|
|
|
189 |
- Mitä siälä tehtäneekään?
|
|
|
|
190 |
- Kanat siellä kaltataan,
|
|
|
|
191 |
Sian sorkat korvetaan,
|
|
|
|
192 |
Pässin päitä paistetaan,
|
|
|
|
193 |
Pienen prinssin ristiäisiks,
|
|
|
|
194 |
Pikku poikasen piroksi.
|
|
| | ("Uati vei sitte emännän Laukkoon:") |
|
|
|
196 |
- Ota poika pois tulesta
|
|
|
|
197 |
Vaka vaimo valkeasta.
|
|
|
|
198 |
- Poltan porton poikinensa
|
|
|
|
199 |
Mailman lauttan lapsinensa
|
|
|
|
200 |
Ei se ole minun poika
|
|
|
|
201 |
Ualevin se ompi poika
|
|
|
|
202 |
- Aja pois muille maille
|
|
|
|
203 |
Töitänsä häpeilemähän,
|
|
|
|
204 |
Elkiänsä piilemään.
|
|
| | ("Äiti rukoili rukoilemasta päästyyään, mutta Kirsti ei hellittänyt, vieritti tervatynnyrin lisäksi, että paremmin palaisi.") |
|
|
|
206 |
- Mikset ollut miälin kielin
|
|
|
|
207 |
Miälin, kielin porton kanssa?
|
|
|
|
208 |
- Ah mun, äiti kultaseni,
|
|
|
|
209 |
Ei ole syytä pienintäkään,
|
|
|
|
210 |
Eikä vikaa vähäistäkään
|
|
|
|
211 |
Tehin kaikki, minkä taisin.
|
|
|
|
212 |
Ei edes neulan silmättömän.
|
|
|
|
213 |
Ole kiitetty, Jumala.
|
|
|
|
214 |
Kun mä vielä viimeiseksi,
|
|
|
|
215 |
Kovan kuoloni eresä
|
|
|
|
216 |
Sain nährä äiteni silmät.
|
|
|
|
217 |
Olis ottanut hyvästit
|
|
|
|
218 |
Itkevältä äireltänsä:
|
|
|
|
219 |
Ruuti otti suhahuksen
|
|
|
|
220 |
Kiljahrus ja katto alas
|
|
|
|
221 |
Se oli meno nuaren rouvan
|
|
|
|
222 |
Hyvän Elina emännän.
|
|
|
|
223 |
Klaus Kurki, kurja miäs
|
|
|
|
224 |
Istui aitan kynnyksellä
|
|
|
|
225 |
Sekä istui että itki
|
|
|
|
226 |
En keli?? häneltä kysyvi:
|
|
|
|
227 |
- Mitä itket, Klaus Kurki?
|
|
|
|
228 |
- Kyll on syytä itkemistä,
|
|
|
|
229 |
Vaivojeni valittamista.
|
|
|
|
230 |
Poltin oman puolisoni,
|
|
|
|
231 |
Sytytin syleni täyren,
|
|
|
|
232 |
Poltin pienen poikaseni,
|
|
|
|
233 |
Vastakannetun karotin.
|
|
|
|
234 |
- Kyllä tierän Elina rouvan.
|
|
|
|
235 |
- Missäs ompi Elina rouva?
|
|
|
|
236 |
- Tuolla taivahan talossa
|
|
|
|
237 |
Ylimmällä istuimella,
|
|
|
|
238 |
Kultakruunu hällä pääsä
|
|
|
|
239 |
Kultakirjanen käresä,
|
|
|
|
240 |
Pieni poikanen sylisä.
|
|
|
|
241 |
Uolevi oven eresä
|
|
|
|
242 |
- Kyllä tierän Klaus Kurjen.
|
|
|
|
243 |
- Missäs ompi Klaus Kurki?
|
|
|
|
244 |
- Alimasa helvetisä
|
|
|
|
245 |
Vaivan paikasa pahasa
|
|
|
|
246 |
Alimmaisen portin alla,
|
|
|
|
247 |
Kannukset vähän näkyvät
|
|
|
|
248 |
Kultarihmat kuumottavat.
|
|
|
|
249 |
- Kyllä tierän Kirsti huarran
|
|
|
|
250 |
- Missäs ompi Kirsti huarra?
|
|
|
|
251 |
- Alimmasa helvetisä,
|
|
|
|
252 |
Vaivan paikasa pahasa
|
|
|
|
253 |
Alimmaisen portin alla,
|
|
|
|
254 |
Vähän palmikoita kiilustaa
|
|
|
|
255 |
Palmikot vähän näkyvät.
|
|
|
|
256 |
Valjastutti hevosensa,
|
|
|
|
257 |
Soitti sualla mennesänsä,
|
|
|
|
258 |
Kajahutti kankahalla,
|
|
|
|
259 |
Järähytti järven pääsä,
|
|
|
|
260 |
Jyrähytti jyrkänteeltä,
|
|
|
|
261 |
Kirsti rakkina peräsä.
|
|
| | ("Olen kuullut vanhojen kertovan, että järvi oli silloin heikosa jääsä, joka ei kettään kannattanu. Kun olen paatilla kulkenut Tuhnun vuoren ohitse, niin koko seutu on siinä synkkä ja pelottava, kauhea äkkijyrkänne veteen, korkea, ja eräässä loukosa on Tuhnun pesä eli "Pirun pesä". Siitä se Klaus Kurki ajo reellä hevosineen päivineen kauheaan surmaansa. Kirsti rakkina peräsä.") |
|
|
| |
|