| |
ELINAN SURMA -runo
|
|
| | ("Kun ensimmäinen Kurki-sukuinen mies tuli Laukoon kunnaille, heitti hän laukkunsa maahan ja sanoi: 'Tähän laukkuni lasken, tämä Laukko olkoon.'") |
|
|
3 |
Klaus Kurki ajo pihaan
|
|
|
4 |
Tuhansilla hevosilla.
|
|
|
5 |
- Onko teillä neityttäm myyrä?
|
|
|
6 |
- Ei neityttä meillä myyrä,
|
|
|
7 |
Kaupitella kartanolla.
|
|
|
8 |
Piiat on meillä pikkusia.
|
|
|
9 |
- Anna mulle Elinanne.
|
|
|
10 |
- Ei taira vähä Elina
|
|
|
11 |
Panna työhön palkollista,
|
|
|
12 |
Kaita muuta tarha karjaa.
|
|
|
13 |
- Ah mun, muori kultaseni,
|
|
|
14 |
Älä mua Klaulle anna,
|
|
|
15 |
Kirsti mun tulella polttaa,
|
|
|
16 |
Kovin kohrin kuolettaa.
|
|
|
17 |
Kirsti katteli klasista:
|
|
|
18 |
- Ah jos sitäkin olis,
|
|
|
19 |
Joka ton välin pahentais,
|
|
|
20 |
Ennen kuin avaimet annan
|
|
|
21 |
Toisen käskylle kävelen.
|
|
|
22 |
- Uolevi emännän makas.
|
|
|
23 |
- Ah mun, Kirsti kultaseni,
|
|
|
24 |
Jos sen tuottelet toreksi,
|
|
|
25 |
Minkä saattelit sanoiksi,
|
|
|
26 |
Elin an?? tulessa poltan,
|
|
|
27 |
Sinua silkissä käytän,
|
|
|
28 |
Viisi verkasta hametta,
|
|
|
29 |
Annan sulle haltuusi,
|
|
|
30 |
Sulle yhreksän avainta,
|
|
|
31 |
Ennen kuin Elina prouvan.
|
|
| | ("Sitten se käski ajaa sinne Hinsalaan päin 'Mikä sen nimi olikaan?'") |
|
|
33 |
- Pikku-niittysten nimelle
|
|
|
34 |
- Ah mun, Klaus kultaseni,
|
|
|
35 |
Älä tuolla kauvan viivy,
|
|
|
36 |
Viikot on viimeiset käsissä
|
|
|
37 |
Päivät vielä viimeisemmät.
|
|
|
38 |
Puhu puolilla puheilla
|
|
|
39 |
Puhu toisten toinen puoli.
|
|
|
40 |
Astu puali saapastas,
|
|
|
41 |
Astu toisten toinen puali
|
|
|
42 |
Ettäs nopeammin ehrit
|
|
|
43 |
Pohjan noitajen seasta.
|
|
|
44 |
-Älä kolki, Kirsti piika.
|
|
|
45 |
Kirsti siihen mutkan muisti
|
|
|
46 |
Kolkki viellä?? kovemmasti.
|
|
|
47 |
- Älä kolki, Kirsti huarra,
|
|
|
48 |
Paitojani niin pahasti.
|
|
|
49 |
- Huorat nua hyvätkin piiat
|
|
|
50 |
Vaan ei portot pualetkaan
|
|
|
51 |
Olet sinäkin ollut Uolevilla
|
|
|
52 |
Pitkäparran parmahissa.
|
|
|
53 |
- Ah mun, prouva kultaseni,
|
|
|
54 |
Pitäkäämme pikku pirot,
|
|
|
55 |
Ottakaamme orjat työstä
|
|
|
56 |
Niinkuin ennenkin on tehty.
|
|
|
57 |
Uoti juoksi Suomelaahe
|
|
| | ("Tuli emännälle kova hätä kuin tulipalossa.") |
|
|
59 |
- Levin, levin liinojani
|
|
|
60 |
Levin ain erestakaisin
|
|
|
61 |
Kuinka lienee tyttäreni?
|
|
|
62 |
- Hyvin kyllä muari kulta.
|
|
|
63 |
- Kuinka tröijyn tröijyäni
|
|
|
64 |
Tröijyn ain erestakaisin
|
|
|
65 |
Kuinka lienee tyttäreni?
|
|
|
66 |
- Hyvin kyllä muari kulta.
|
|
|
67 |
- Älä polta poikalastasi
|
|
|
68 |
Älä kantajaa karota
|
|
| | ("Ja sitten se Elina antoi sormuksensa äirellensä--- Vai muistanko minä nyt jotakin toista veisua? Ja hän otti sen sormuksen--- Se ei kuulu tähän.") |
|
|
70 |
- Anna mennä muille maille
|
|
|
71 |
Töitänsä häpeilemään.
|
|
|
72 |
- Poltan porton poikinensa,
|
|
| | ("Mutta turvasihan Elinakin Herraan Jeesukseen --- Mitäs pahaa siinä on, että nyt kertoisitte tai laulaisitte Elinasta?" kysyi poika) |
|
|
74 |
Maailman lauttan lapsinensa.
|
|
|
75 |
- Ah mun, Elina kultaseni,
|
|
|
76 |
Mahroit olla miälin, kiälin,
|
|
|
77 |
Miälin kiälin porton kanssa.
|
|
|
78 |
- Ah mun, rakas äitiseni,
|
|
|
79 |
Ei oo syytä pienintäkään
|
|
|
80 |
Tehin kaikki, minkä sopi.
|
|
|
81 |
Sua kiitän, Herra Jeesus,
|
|
|
82 |
Kun sain kuulla äitini puhuvan.
|
|
|
83 |
Palakoon nyt tääkin paikka.
|
|
|
84 |
Olis ottanut hyvästit
|
|
|
85 |
Itkevältä äireltänsä,:??
|
|
|
86 |
Liekki leimahti sisälle.
|
|
|
87 |
Se oli meno Elina emännän,
|
|
|
88 |
Jota kauvan kaivataan.
|
|
| | (Sitten kertoja yhtäkkiä poistui huoneesta, ja vaikka hänen poikansa, talon isäntä, kehoitti ja pyysi häntä puhumaan, mitä muistaa Elinasta, vaikeni hän, ikään kuin syyttäen itseään, että oli puhunut liikaa maallisista, ammonaikaisista tapahtumista, sillä yksi vain on tarpeellinen...) |
|
|
| |
|