| |
Elinan surmalaulu
|
|
|
|
2 |
Elinainen neitty nuori
|
|
|
|
3 |
Meni aittahan mäelle
|
|
|
|
4 |
Vaskivakka kainalossa,
|
|
|
|
5 |
Vaskiavain vakkasessa.
|
|
|
|
6 |
5 - Tuolla tulee Klavus Kurki,
|
|
|
|
7 |
Laukon ylpiä isäntä.
|
|
|
|
8 |
- Mistäs tunnet Klavus Kurjen?
|
|
|
|
9 |
- Tulennasta tuiman tunnen,
|
|
|
|
10 |
Jalon jalaan heitännästä.
|
|
|
|
11 |
10 Klavus Kurki pihaan ajo
|
|
|
|
12 |
Saran hevosmiehen kanssa.
|
|
|
|
13 |
- Onkos teillä neittä myyrä,
|
|
|
|
14 |
Piikaa mulle pirettynä?
|
|
|
|
15 |
- Ei neittyttä mäellä myyrä,
|
|
|
|
16 |
15 Hevoset mäellä myyrään,
|
|
|
|
17 |
Luukaviot kartanolla.
|
|
|
|
18 |
Piiat pikkuisia,
|
|
|
|
19 |
Kaikki kesken kasvavia.
|
|
|
|
20 |
Tupa meill on yljän tulla,
|
|
|
|
21 |
20 Tupa tulla, toinen mennä,
|
|
|
|
22 |
Talli, johon hevot panna,
|
|
|
|
23 |
Vaja varsat valjutella.
|
|
|
|
24 |
Klavus toi tupahan tuli,
|
|
|
|
25 |
Miakallansa oven avoi,
|
|
|
|
26 |
25 Tupellansa kiinni tunki.
|
|
|
|
27 |
Elinan viisi veljestä
|
|
|
|
28 |
Istuit kaikki pöyrän päässä,
|
|
|
|
29 |
Nousit kaikki seisovalle.
|
|
|
|
30 |
- Onkos teillä neittä myyrä,
|
|
|
|
31 |
30 Piikaa mulle pirettynä?
|
|
|
|
32 |
- Piiat on meillä pikkuisia,
|
|
|
|
33 |
Kaikki kesken kasvaneita.
|
|
|
|
34 |
- Onhan tuossa Elinainen,
|
|
|
|
35 |
Tytär tyrnävarrellinen.
|
|
|
|
36 |
35 - Ei taira vähä Elina
|
|
|
|
37 |
Kaita talon tarhakarjaa,
|
|
|
|
38 |
Panna työhön palkollista.
|
|
|
|
39 |
- Onhan mulla kirsti piika,
|
|
|
|
40 |
Joka taitaa talon toimen,
|
|
|
|
41 |
40 Kaitsee kartanolla tarhakarjan,
|
|
|
|
42 |
Panee työhön palkollisen.
|
|
|
|
43 |
- Kyllä sull on Kirsti piika,
|
|
|
|
44 |
Joka mun tulessa polttaa,
|
|
|
|
45 |
Kovin päivin kuallettaa.
|
|
| | (Kun isävainajani lauloit tätä lapsena ollessani, kysyin täriltäni, Johanna Rosenlundilta, joka n. 100 vuotiaana kuoli, että kuinka Elina voi sellaista sanoa, että Kirsti hänet polttaa, täti vastasi, että vanhat ovat puhuneet, että Kirsti oli syypää Klavus Kurjen ensimmäisen rouvan kuolemaan. Ja se asia oli tuttu Elinallekin.") |
|
|
|
47 |
45 - Ei oo Kirsti ennenkään
|
|
|
|
48 |
Kettään tulessa polttanut,
|
|
|
|
49 |
Kovin päivin kuallettanut,
|
|
|
|
50 |
Eikä polta vastakaan.
|
|
|
|
51 |
- Äiti älkää mua Kurjelle antako.
|
|
|
|
52 |
50 Kukas hullu muu kuin piika,
|
|
|
|
53 |
Jollei hullu, niin on houkka,
|
|
|
|
54 |
Otti kihlat, anto kättä,
|
|
|
|
55 |
Meni käsi käressä Laukkoon.
|
|
|
|
56 |
Kirsti katteli klasista:
|
|
|
|
57 |
55 - Oi jos saisin välit pahaks,
|
|
|
|
58 |
Ennenkun avaimet annan,
|
|
|
|
59 |
Toisen käskylle kävelen.
|
|
|
|
60 |
- Oo mun Klavus kultaseni,
|
|
|
|
61 |
Olavi emännän makas,
|
|
|
|
62 |
60 Nuoren Elina emännän,
|
|
|
|
63 |
Senkinlainen trenki-roisto.
|
|
|
|
64 |
- Jos sen tuottelet toreksi,
|
|
|
|
65 |
Minkäs saattelit sanoiksi,
|
|
|
|
66 |
Niin viis verkasta hametta
|
|
|
|
67 |
65 Annan sulle antimeksi;
|
|
|
|
68 |
Elinan tulessa poltan.
|
|
|
|
69 |
- Kyllä tuottelen toreksi,
|
|
|
|
70 |
Minkä saattelin sanoiksi:
|
|
|
|
71 |
Mene Aumasten larolle,
|
|
|
|
72 |
70 Pikkuniittysten perille.
|
|
| | (Isä-vainaani usein sanoi, että Aumasten lato on Laukon Jaakkaan lahren lähellä Puurosuolla. Harvian vainiolle mennessä. Vieläkin nimitetään "Pikkuniittysten vainio", joka on ensiksi. Olen siellä ollut apupäiviä tekemässä.") |
|
|
|
74 |
Sano kauvas meneväsi,
|
|
|
|
75 |
Lupaa kauvan viipyväsi
|
|
|
|
76 |
Käräjillä Pohjanmaalla.
|
|
|
|
77 |
- Oh mun vähä Elinani,
|
|
|
|
78 |
75 Tuli käsky käräjille
|
|
|
|
79 |
Kahreks viikoks Pohjanmaalle.
|
|
|
|
80 |
Sääli säkkihin evästä,
|
|
|
|
81 |
Viillä voita vakkaseen,
|
|
|
|
82 |
Likiön sianliha
|
|
|
|
83 |
80 Karpion kananmunia.
|
|
|
|
84 |
Elina evästä sääli,
|
|
|
|
85 |
Viilti voita vakkaseen,
|
|
|
|
86 |
Likiön sianlihhaa
|
|
|
|
87 |
Karpion kananmunia.
|
|
|
|
88 |
85 - Oh mun Klavus kultaseni,
|
|
|
|
89 |
Astu puoli askeleesta,
|
|
|
|
90 |
Astu toisten toinen puoli,
|
|
|
|
91 |
Puhu puolilla puheilla,
|
|
|
|
92 |
Puhu toisten toinen puoli,
|
|
|
|
93 |
90 Ettäs pikemmin kotia palaat
|
|
|
|
94 |
Pohjan noitien parista.
|
|
|
|
95 |
Viikot viimeiset minulla,
|
|
|
|
96 |
Päivät vielä viimeisimmät.
|
|
|
|
97 |
Kurki ajoi Aumasten larolle,
|
|
|
|
98 |
95 Pikku-niittysten perille.
|
|
|
|
99 |
Kirsti sitten lähti rantaan
|
|
|
|
100 |
Pienten vaatteitten pesulle.
|
|
|
|
101 |
(Siis lapsi syntyi pian.")
|
|
|
|
102 |
Kuului kolkkina korasta,
|
|
|
|
103 |
Paukkina patatuvasta.
|
|
|
|
104 |
100 Elina meni katsomaan
|
|
|
|
105 |
Mitä tuolla kolkitaan:
|
|
|
|
106 |
- Mitä kolkit, Kirsti piika?
|
|
|
|
107 |
- Huoran huopia virutan,
|
|
|
|
108 |
Pahan vaimon vaattehia.
|
|
|
|
109 |
105 - Älä kolki niin pahasti,
|
|
|
|
110 |
Ei ne ole täällä tehty,
|
|
|
|
111 |
Vaan mun äitini kotona.
|
|
|
|
112 |
- Huorria hyvätkin piiat,
|
|
|
|
113 |
Vaan ei portot puoletkaan.
|
|
|
|
114 |
110 Itse isot emännätkin
|
|
|
|
115 |
Ovat Olavin ohella,
|
|
|
|
116 |
Kestitsevät keskenänsä.
|
|
|
|
117 |
Itkusilmissä Elina
|
|
|
|
118 |
Tuli rannasta tupahan.
|
|
|
|
119 |
115 Kirsti kiirehti perässä:
|
|
|
|
120 |
- Oo, mun rouva, kultaseni,
|
|
|
|
121 |
Pitäkäämme pienet pirot,
|
|
|
|
122 |
Niin on ennenkin piretty,
|
|
|
|
123 |
Poissa-ollessa isännän.
|
|
|
|
124 |
120 Ottakaamme orjat työstä,
|
|
|
|
125 |
Häjyt härkien perästä.
|
|
| | (Minäkin olen nähnyt, kun ennen Laukossa ajettiin härillä.") |
|
|
|
127 |
- Tehe kaikki, mitäs tahrot,
|
|
|
|
128 |
Iske kaikki muut tynnyrit,
|
|
|
|
129 |
Mutta älä sitä iske,
|
|
|
|
130 |
125 Kuin on pantu mua varten.
|
|
|
|
131 |
Ensiksi sen Kirsti iski.
|
|
|
|
132 |
- Toisin tehit, toisin käskin.
|
|
|
|
133 |
- Oh mun rouva kultaseni,
|
|
|
|
134 |
Mihinkä mä sianne tehen?
|
|
|
|
135 |
130 En tehe Klavuksen tupahan,
|
|
|
|
136 |
Vaan tehen ylimystupahan.
|
|
|
|
137 |
Klavuksen tuvassa pyssyt paukkuvat,
|
|
|
|
138 |
Siellä miekat välkkyväiset.
|
|
|
|
139 |
- Pyssyt turvana sorassa,
|
|
|
|
140 |
135 Kamarissa kaunihina.
|
|
|
|
141 |
Tehe vaan Klavuksen tupahan.
|
|
|
|
142 |
Pane kahret villavaipat,
|
|
|
|
143 |
Pane kahret korvatyynyt,
|
|
|
|
144 |
Kahret liinaiset lakanat.
|
|
|
|
145 |
140 Kirsti teki vallan toisin:
|
|
|
|
146 |
Pani viisin villavaipat,
|
|
|
|
147 |
Pani viisin korvatyynyt,
|
|
|
|
148 |
Viisin villaiset lakanat.
|
|
|
|
149 |
- Toisin tehit, toisin käskin.
|
|
|
|
150 |
145 - Oi Olavi, ylimystrenki,
|
|
|
|
151 |
Rouva teitä tupaankuttu.
|
|
|
|
152 |
- Mitäs minä siellä tehen?
|
|
|
|
153 |
Meni hän sinne arvollansa.
|
|
|
|
154 |
Kirsti kiirehti perässä,
|
|
|
|
155 |
150 Ovet lukulla lukitsi,
|
|
|
|
156 |
Rautakangella telkesi
|
|
|
|
157 |
Juoksi Aumasten larolle,
|
|
|
|
158 |
Pikku-niittysten perille.
|
|
|
|
159 |
- Oh mun Klavus kultaseni,
|
|
|
|
160 |
155 Jo nyt tuottelin toreksi,
|
|
|
|
161 |
Minkä saattelin sanoiksi:
|
|
|
|
162 |
Nytkin on Olavi siellä
|
|
|
|
163 |
Kahrenkesken rouvan kanssa.
|
|
|
|
164 |
Klavus otti tervaksia,
|
|
|
|
165 |
160 Sytytti tulta tervaksihin,
|
|
|
|
166 |
Valoi alle valkeata.
|
|
|
|
167 |
Elina tarjos lastansa klasista,
|
|
|
|
168 |
Itkeväistä ikkunasta:
|
|
|
|
169 |
- Älä polta poikalastas,
|
|
|
|
170 |
165 Vaikkas poltat pojan tuojan;
|
|
|
|
171 |
Älä sormustas karota,
|
|
|
|
172 |
Vaikkas kantajan karotat.
|
|
|
|
173 |
- Ei se ole minun poikan,
|
|
|
|
174 |
Olavin se ompi poika.
|
|
|
|
175 |
170 Poltan porton poikinensa,
|
|
|
|
176 |
Mailman lauttan lapsinensa,
|
|
|
|
177 |
Klavus sieppas tupestansa
|
|
|
|
178 |
Terävällä raurallansa
|
|
|
|
179 |
Elinaisen sormen poikki.
|
|
|
|
180 |
175 Elina laski polvillensa,
|
|
|
|
181 |
Herraa Jeesusta rukoili:
|
|
|
|
182 |
Palakoot muut kaikki paikat,
|
|
|
|
183 |
Tämä vettä vuotakoon,
|
|
|
|
184 |
Että äitini näkisin.
|
|
|
|
185 |
180 - Juokse, Nuoti, Suomelaan,
|
|
| | ("Minä en tierä, oliko Nuoti Elinan veli.") |
|
|
|
187 |
Käske äiren tänne tulla,
|
|
|
|
188 |
Sano toisin olevan kuin on.
|
|
|
|
189 |
Nuoti juoksi, minkä jaksoi:
|
|
|
|
190 |
- Oh mun muori kultaseni,
|
|
|
|
191 |
185 Rouva teitä Laukkoon kuttu.
|
|
|
|
192 |
- Kuinka myssyn myssyäni,
|
|
|
|
193 |
Myssyn aina erestakasin,
|
|
|
|
194 |
Kuinka liekkään tyttäreni?
|
|
|
|
195 |
- Hyvin kyllä, muori kulta,
|
|
|
|
196 |
190 Hyvin ennen, nyt paremmin.
|
|
|
|
197 |
- Kuinka hamin hamettani,
|
|
|
|
198 |
Hamin aina erestakaisin,
|
|
|
|
199 |
Kuinka liekään tyttäreni?
|
|
|
|
200 |
- Hyvin kyllä, muori kulta,
|
|
|
|
201 |
195 Hyvin ennen, nyt paremmin.
|
|
|
|
202 |
- Kuinka kengin kenkiäni,
|
|
|
|
203 |
Kengin aina erestakasin,
|
|
|
|
204 |
Kuinka liekään tyttäreni?
|
|
|
|
205 |
- Hyvin kyllä, muori kulta,
|
|
|
|
206 |
200 Hyvin ennen, nyt paremmin.
|
|
|
|
207 |
Tulivat he järven jäälle.
|
|
|
|
208 |
- Mitä Laukossa tehrään,
|
|
|
|
209 |
Kun noin sakkee savu nousee?
|
|
|
|
210 |
- Kukot siellä kultataan,
|
|
|
|
211 |
205 Kanan pojaat kaltataan
|
|
|
|
212 |
Pienen prinssin ristiäisiks.
|
|
|
|
213 |
Tulit Laukon kartanolle,
|
|
|
|
214 |
Muori laski polvillensa
|
|
|
|
215 |
Etehen oman vävynsä:
|
|
|
|
216 |
210 - Ota poikas pois tulesta,
|
|
|
|
217 |
Vakaa vaimo valkeasta.
|
|
|
|
218 |
- Poltan porton poikinensa,
|
|
|
|
219 |
Mailman lauttan lapsinensa.
|
|
|
|
220 |
Ei se ole minun poika,
|
|
|
|
221 |
215 Vaan se on Olavin poika.
|
|
|
|
222 |
- Anna mennä muille maille
|
|
|
|
223 |
Pilojansa piilemään,
|
|
|
|
224 |
Töitänsä häpeemään.
|
|
|
|
225 |
- Kirsti kiiruhti sivulle:
|
|
|
|
226 |
228 - Pane panni jauhoja pahoja,
|
|
|
|
227 |
Tervatynnyri lisäksi,
|
|
|
|
228 |
Että paremmin pallaa.
|
|
|
|
229 |
- Miks et ollu miälin kiälin,
|
|
|
|
230 |
Miälin kiälin Kirstin kanssa?
|
|
|
|
231 |
225 - Ei ole syytä pienintäkkää,
|
|
|
|
232 |
Vähäsestä vähintäkkää,
|
|
|
|
233 |
Ei eres neulansilmän erestä,
|
|
|
|
234 |
Tehin kaikki, minkä taisin,
|
|
|
|
235 |
Vielä päällekin vähäsen.
|
|
|
|
236 |
230 Kauvan mua kaivataan,
|
|
|
|
237 |
Ijän kaiken itketään,
|
|
|
|
238 |
Itku ei Laukosta lakkaa,
|
|
|
|
239 |
Eikä valitus Vesilahrelta.
|
|
|
|
240 |
Ois hän vielä sanansa sanonut
|
|
|
|
241 |
235 Itkevälle äirellensä,
|
|
|
|
242 |
Katto putos alahalle.
|
|
|
|
243 |
Lehmät kuoli korsi suuhun,
|
|
|
|
244 |
Hevot kaatu kaurojen nojalle.
|
|
|
|
245 |
Kurki istu aitan kynnyksellä ja itki.
|
|
|
|
246 |
240 Jeesus miehenä käveli:
|
|
|
|
247 |
- Mitä itket Klavus Kurki?
|
|
|
|
248 |
- Sitä itken ja valitan,
|
|
|
|
249 |
Uskoin huoran houkutukset,
|
|
|
|
250 |
Poltin pienen poikaseni,
|
|
|
|
251 |
245 Sytytin syleni täyren,
|
|
|
|
252 |
Poltin viellä Olavinkin.
|
|
|
|
253 |
- Kyll on syytä itkemistä,
|
|
|
|
254 |
Vaivoissa valittamista.
|
|
|
|
255 |
Kyllä tierän Elina rouvan.
|
|
|
|
256 |
250 - Missä ompi Elina rouva?
|
|
|
|
257 |
- Ylimmässä ympäkissä,
|
|
| | ("En tiera, mikä se ympäkki on, mutta niin kuulin isävainajan ja vanhojen sanovan") |
|
|
|
259 |
Ylimmäisen portin päällä
|
|
|
|
260 |
Pikku poikanen sylissä,
|
|
|
|
261 |
Olavi oven eressä,
|
|
|
|
262 |
255 Kultakirjanen käressä.
|
|
|
|
263 |
- Kyllä tierän Klavus Kurjen.
|
|
|
|
264 |
- Missä ompi Klavus Kurki?
|
|
|
|
265 |
Alimmaisen portin alla,
|
|
|
|
266 |
Kantapäitä vähän näkkyy,
|
|
|
|
267 |
260 Kultasukut kiilustavat.
|
|
| | ("En tierä, mikä se sukut on.") |
|
|
|
269 |
Kurki nousi istualta,
|
|
|
|
270 |
Valjasteli hevosensa,
|
|
|
|
271 |
Soitti suolla mennessänsä,
|
|
|
|
272 |
Kajahutti kankahalla,
|
|
|
|
273 |
265 Järähytti järven päässä,
|
|
|
|
274 |
Ajoi päin sulaa merta,
|
|
|
|
275 |
Alle aaltojen syvien.
|
|
|
|
276 |
Se oli meno nuoren miehen,
|
|
|
|
277 |
Kanssa nainehen urohon.
|
|
|
|
278 |
270 Kirsti rakkina perässä.
|
|
| | (Kertoja: "Kurki ei ottanut enää sitä syntiä syntiensä päälle, että olisi Kirstin tappanut, vaunuissansa, vaan ajoi yksin.") |
|
| | Kirjoitin tämän yöllä Tottijärven Humalojan navetassa, jossa sialle oli syntynyt 14 porsasta, jonka tähden emännän piti valvoa, ettei emakko porsaitansa makaisi. Emäntä istui emakon vieressä ja vaali porsaita. Minä istuin lyhdyn vieressä ja kirjoitin, mitä emäntä lausui. |
|
| | Lopuksi selitin, että monet korkeasti oppineet tiedemiehet ja tutkijat ovat sitä mieltä, että tämä Laukon laulu Elinasta ja Klavus Kurjesta ei ole täällä tapahtunut, koska ei siitä ole tavattu mitään mainintaa vanhan ajan papereissa. Tähän emäntä tiukasti vastasi: "Nykyisenä aikana sanomalehdet ovat uutisnälkäisiä ja ottavat kaikki täll. tapaukset lehtiinsä. Mutta korkeitten herrojen pahoja tekoja koetetaan nytkin peitellä. Mutta ent. aikoina ei ollut sanomalehtiä eikä arkkiviisuja. Ja kaiketi sinäkin aikana koetettiin korkeitten herrojen pahoja tekoja salailla. Ja sentähden ei ole löyretty toristuksia siitä tapahtumasta. Mutta kansa Vesilahrella ja Tottijärvellä on sen säilyttänyt tässä muorossa, sillä se on ollut itkettävä ja liikuttava". |
|
| | Vielä sanon, että isäni, Kustaa Koivuniemen, isä oli mv. Juho Härkälä, syntyisin Laukon naapurista, Härkälästä, hänen vaimonsa Kreeta oli Jokioisten Rassan tyttäriä, siis Suomelan lähistöltä, jonka tähren ovat he osanneet hyvin Laukon laulun. |
|
| | Kun kerran kävin Pajulahren Laurilassa, näin arkkiviisun, jossa oli präntätty tämä runo, niin huomasin, että se oli monessa kohren toisellainen, kuin mitä isävainaani ja tätini y.m. vanhat olivat laulaneet.") |
|
|
| |
|