| | Viime vuosidan lopulle vietettiin laskiaista oikein juhlana. Aamusin 4-5 ajoissa lähdettiin työajoon, s.o. metsästä halkoja noutamaan. Kellot ja monet helistimet laitettiin valjaisiin jotta ääntä oli kun liikkeelle lähdettiin ja vielä huudeltiin |
|
|
|
2 |
Hurraa! laskiaisrauhaa,
|
|
|
|
3 |
papuja kauhaan,
|
|
|
|
4 |
ämmäin tallukan nauhaa,
|
|
|
|
5 |
saroille /voroille ? - sana epäselvä/ hyviä pellavia
|
|
|
|
6 |
Hurraa! j.n.e.
|
|
| | Aikaisella työhön lähdöllä oli tarkoitus saada jo näin "liuta" /lirata? - epäselvä/ laskiaista ja ehtiä kunnolla ottamaan laskiaista vastaan puolelta päivältä. Sillä k:llo 12 mentiin kylpemään. Kylpemisen jälkeen syötiin herne, papu tai perunasoppaa; jossa oli sian sorkkia ja päätä. Tästä sanan parsi: |
|
| | Laskiaisena sydään?? mitä joululta on jäänyt, sian sorkat ja päät. |
|
| | Laskiaisviettoon kuului myös "sahhin" jou juonti. Sitä (sahtia) tehtiin, niinkuin juhlaksi ainakin. Päivällisen jälkeen alkoi mäen lasku. Paakkolan kylässä olikin sopiva maantie mäki. Tätä laskettiin kelkoilla, "kulilla", suksilla ja työreellä. Työreki olikin sopiva, siihen sopi 5-8 henkeä ja sillä oli parempi vauhti, kun muilla, koska siihen tuli painoa enemmän ja vaikutti sen, että "vauhti" oli hyvä. Mäkeä alas tultaessa soitettiin kulkusia ja kelloja (esim. lehmän kelloja) ja huudettiin esim. |
|
|
|
10 |
Hurraa! Laskiaisrauhaa
|
|
|
|
11 |
papuja kauhaan
|
|
|
|
12 |
meille hyviä pellavia,
|
|
|
|
13 |
muille tupporoita ja tapparoita
|
|
|
|
14 |
Hurraa!
|
|
| | Paljon suosittu huuto oli: |
|
|
|
16 |
Hurraa! Laskiaisrauhaa
|
|
|
|
17 |
papuja kauhaan
|
|
|
|
18 |
meille hyviä pellavia,
|
|
|
|
19 |
sylky kun kullin pää,
|
|
|
|
20 |
kuitu kun korento,
|
|
|
|
21 |
emän pillu kun avento.
|
|
|
|
22 |
Hurraa!
|
|
| | Kun alkoi hämärtää lopettiin mäen lasku ja alettiin muuten juhlia laskiaista. Juotiin sahtia, kahvia ja ruokailtiin sekä myöhemmällä aloitettiin tanssit ja välin vahvistettiin ruumista: "sahlilla", kahvilla ja viinalla. Juhlimista jatkui usein yli puolen yön. Laskiaistiistain jäkeisenä?? päivänä, keskiviikkona, jatkettiin laskiaisjuhlaa laskettiin mäkeä. Jotta nauriit kasvaa.?? ja huudettiin: |
|
|
|
24 |
Hurraa laskiaisrauhaa
|
|
|
|
25 |
ja nauriita pataan,
|
|
|
|
26 |
meille hyviä nauriita,
|
|
|
|
27 |
"piän korkusia, persiän levusia"
|
|
|
|
28 |
Hurraa!
|
|
| | Nauriita ei "liuttu", laskettu mäkeä kun iltahämärässä ja nay nautittiin, mitä varsinaisesta laskiaisjuhlasta oli jäänyt. Paranneltiin pohmeloa. Torstai iltana, laskiaistiistain jälkeen, vielä "laskettiin mäkeä" laskiaisen merkeissä. Tällöin oli tarkoitus saada hyvää tuhkaa "ruuhuun" s.o. uuniin. Koska tuhka jo tunnettiin hyvänä lannoitus aineena etenkin suomailla. Mäkeä laskettaessa "huutettiin". |
|
|
|
30 |
Hurraa! meilän "ruuhuun" s.o. uuniin "hyviä tuhkia"
|
|
|
|
31 |
"muilen" uuniin ("ruuhuun") kekäleitä Hurraa!
|
|
| | Torstai iltana nautittiin loppuja laskiaisjuhlan rippeitä mitä oli. Ja olihan niitä, etenkin sahtia, koska sitä tehtiin talo, kun talo, sillä juhlimisessa, muutettiin taloa. |
|
| | Edellä mainitun nauriiten mäen laskun ymmärtää, kun nauris oli silloin yhtä tärkeä ravinto aine, kun nykyään peruna. Niinpä kaskessa, kun oli kasvannut ruis, kylvettiin siihen nauris. Nauris oli siis toisella tilalla kasvivuoroituksessa. |
|
|
| |
|