| |
Juutalais tyttö
|
|
|
|
2 |
On synkkä yö ei tähten tuikaista
|
|
|
|
3 |
ko1kosti käy vain tuuli pohjonen,
|
|
|
|
4 |
näin myöhään yöllä, nähtään haamu musta,
|
|
|
|
5 |
mi kirkko maalle käypi hyppien.
|
|
|
|
6 |
000
|
|
|
|
7 |
Mik on se haamu, kas se on nainen,
|
|
|
|
8 |
jonka murhe murti kesken keväimen
|
|
|
|
9 |
ja kyyneleistä katse sammui,
|
|
|
|
10 |
ja kumma liekki loistaa kasvojaan.
|
|
|
|
11 |
000
|
|
|
|
12 |
Oi kas oi kun horjuen hän kulkee
|
|
|
|
13 |
juuri äskein peitetylle hautalle,
|
|
|
|
14 |
ja kätensä hän ympäril ristin,
|
|
|
|
15 |
ja voipui voimatonna hautalle.
|
|
|
|
16 |
000
|
|
|
|
17 |
Juutalais tyttö mitä etsit täältä
|
|
|
|
18 |
missä asui usko yksin ristityn kristityn,
|
|
|
|
19 |
näin myöhään yöllä myrskyisellä säällä,
|
|
|
|
20 |
keskellä kumpuin kuolon peljätyn.
|
|
|
|
21 |
000
|
|
|
|
22 |
Suo lepo paikka tässä väsyneelle,
|
|
|
|
23 |
jolle apram soi uskon silmäilyn,
|
|
|
|
24 |
oi anteeksi anna juutaan tyttärelle,
|
|
|
|
25 |
mink kyynel vuotaa tähten kristityn.
|
|
|
|
26 |
000
|
|
|
|
27 |
Tuo sävel sointu naisen sytämmelle,
|
|
|
|
28 |
jonk ääni mieli on vain arvoitus,
|
|
|
|
29 |
haaveiltu rauha elon myrskyessä,
|
|
|
|
30 |
on naisen salaus on kirkkaus.
|
|
|
| |
|