| |
Laulu meri pojasta
|
|
|
|
2 |
1 Olipa yksi uljas mies mut meri poika vaan,
|
|
|
|
3 |
ja kerran luotu kuka ties merille kuolemaan
|
|
|
|
4 |
000
|
|
|
|
5 |
2 Tuota hän ei surrukkaan ol yhtä iloinen,
|
|
|
|
6 |
Ja valmis ain on alkamaan tuota uutta reissuaan
|
|
|
|
7 |
000
|
|
|
|
8 |
3 Älä itke Selma pienoinen, kyllä sinä minun saat,
|
|
|
|
9 |
ja kunhan palaan kotia vietämme hauskat häät
|
|
|
|
10 |
000
|
|
|
|
11 |
4 Sen kuuli eräs aallotar mi istui rannalla,
|
|
|
|
12 |
ja vannoi ettet totta vie sinä sitä poikaa saa
|
|
|
|
13 |
000
|
|
|
|
14 |
5 Se ompi meitän omamme, ja meille kuuluva,
|
|
|
|
15 |
ja kerta vielä hänet me sytiimme suljemme.
|
|
|
|
16 |
000
|
|
|
|
17 |
6 Kolme vuotta ummelleen jo oli kulunut,
|
|
|
|
18 |
niin Selma päätti muitten kanssa mennä kihoihin.
|
|
|
|
19 |
000
|
|
|
|
20 |
7 Kun häitä sitten vietettiin, niin musiikit ne soi,
|
|
|
|
21 |
ja maljoja kun maisteltiin ne huvituksen toi
|
|
|
|
22 |
000
|
|
|
|
23 |
8 Hääsaliin sitten ilmestyi yksi meri mies,
|
|
|
|
24 |
ja puvultansa näytti hän niin ulkolaiselta.
|
|
|
|
25 |
000
|
|
|
|
26 |
9 Suloista suomen kieltä hän kumminki osasi,
|
|
|
|
27 |
kun morsiamen nineä hääväiltä kyseli.
|
|
|
|
28 |
000
|
|
|
|
29 |
10 Nimen sitten kuultuaan hän poistui paikalta,
|
|
|
|
30 |
ja läksi sitten kulkemaan tuonne laiva rantahan
|
|
|
|
31 |
000
|
|
|
|
32 |
11 Myrsky se laivan saavutti merellä atlantin,
|
|
|
|
33 |
Ei enää meri miehenä, vaan, oli jo kapteeni.
|
|
|
|
34 |
000
|
|
|
|
35 |
12 Karille ajoi laivansa misiihen hajosi,
|
|
|
|
36 |
ja myrskyn sekaan vajosi tuo herra laivuri.
|
|
|
| |
|