| |
Laulu herra Petteristä
|
|
|
|
2 |
Herra Petteri se kamarissa peelailee,
|
|
|
|
3 |
ja tukkaansa kampailee,
|
|
|
|
4 |
ja kyseli hän eläke äitiltään,
|
|
|
|
5 |
minkä kuolon hän ansaitsi.
|
|
|
|
6 |
000
|
|
|
|
7 |
Et kuole sinä tauti vuoteelle,
|
|
|
|
8 |
eikä sottassa sua ammuta,
|
|
|
|
9 |
vaan varo noita meren aaltoja
|
|
|
|
10 |
ettei ne sua hukuta.
|
|
|
|
11 |
000
|
|
|
|
12 |
Herra Petteri tämän kuultuaan,
|
|
|
|
13 |
puki parhaat vaatteet yllensä
|
|
|
|
14 |
ja lähti sitten ajurilla ajamaan
|
|
|
|
15 |
tuonne valkialle saarelle päin
|
|
|
|
16 |
000
|
|
|
|
17 |
Siellä teetti hän laivan itselleen
|
|
|
|
18 |
ja lähti sillä seilaamaan.
|
|
|
|
19 |
Se laiva oli saksan korkki puusta,
|
|
|
|
20 |
ja mastot oli valaskalan luusta.
|
|
|
|
21 |
000
|
|
|
|
22 |
Sillä laivalla he sitten seilasivat
|
|
|
|
23 |
jo vuosia kaksikin,
|
|
|
|
24 |
siellä joutuvat he aavalle merelle
|
|
|
|
25 |
jossa olivat he hukkua.
|
|
|
|
26 |
000
|
|
|
|
27 |
Siellä heittivät he arpaa keskenään,
|
|
|
|
28 |
kuka suurempi syntinen on,
|
|
|
|
29 |
Hän tulkohon merehen heitettäväk,
|
|
|
|
30 |
Sekä aalloilla peitettäväks.
|
|
|
|
31 |
000
|
|
|
|
32 |
Arpa lankesi Herra Petteriin,
|
|
|
|
33 |
tuohon nuorempahan kuninkaaseen,
|
|
|
|
34 |
Vaan ennen hän syntinsä tunnusti
|
|
|
|
35 |
kun merehen heitettiin.
|
|
|
|
36 |
000
|
|
|
|
37 |
Kolme kirkkoa olen minä polttanu,
|
|
|
|
38 |
ja ne papit olen surmannut,
|
|
|
|
39 |
Sekä yhten nuoren neiton siveyten,
|
|
|
|
40 |
olen jalkoheni tallanmu'.
|
|
|
|
41 |
000
|
|
|
|
42 |
Jos joku teistä kotiahon /kotiohon?/ palajaa,
|
|
|
|
43 |
kertokaa se mun mun äitilleni,
|
|
|
|
44 |
Että lepäjän nyt meren aallossa,
|
|
|
|
45 |
ikuisessa muistossa.
|
|
|
| |
|