| | Kiviniemessä ennen pidettiin Joululeikkejä joka tahvanapäivänä Silloin nuoriväki kokoontui isoontupaan joka oli ruisolkiloilla koristeltu. Kurkihirrenpaalle isantä oli laittanut kauranolkia toivottamaan ensikesäksi hyvää viljavuotta ja pitkiä martteitä |
|
| | Ruisolkia tuotiin monta kupoa lattialle Niiten päälle isluivat tytöt ja pojal piirim eli rinkissä. Siinä sitten leikittiin joululeikit; Esimerkiksi penninrahaa kuljetettiin huulilta huulille Tyttö ja poika kun istuivat vuorotellen. Tyttö otti pojan huulilla ja poika päinvastoin. Kun oli kopeita tyttöjä; oli se karvas pala. Silloin tulivat tuomaril. Olki pätkät käsissä ja tuomitsivat heille rankaistuksen. |
|
| | Usein vaan pantti; huivi tai muu esine. toisinaan annettiin olkipätkästä. Kun ei ollut mieleinen kaveri ottaakseen pennin jonkun räkänenan suusta. Sittenkun oli säästynyt paljon panttia; alkoi panttien lunastus Kylän kaikista kekseliäät pari miestä tuomitsivat eri rankaistuksiin. Oli siinä arvauksia Esim; |
|
|
|
4 |
repo juoksi repsutteli.
|
|
|
|
5 |
Nokkapöksy napsutteli
|
|
|
|
6 |
niinistä siltaa rantaseen /?/ linnaan
|
|
| | "Herneiten kaataminen seulasta kaltilaan" |
|
|
|
8 |
Pikkulintu liinahäntä
|
|
|
|
9 |
läpi seinän lenteleepi
|
|
| | "Ompeluneula lanka perässä" |
|
|
|
11 |
Päivällä riippuu, yöksi pannaan peikään
|
|
| | Oven ramppi "Haka" y m y m |
|
| | Tai sitten tuomari lausui sellaista jota tytön oli vaikea kerrata esin; |
|
|
|
14 |
Hiir juoksi hirttä myöten
|
|
|
|
15 |
Kärpänen parettä myöten
|
|
| | sitten se alkoi rumia jatkoksi Arvauksia kuka ei osannut hän joutui hymylään. |
|
|
|
17 |
näin sie määt hymylään;
|
|
|
|
18 |
hymylän Koirat haukkumaan.
|
|
|
|
19 |
Kuka sieltä tulloo
|
|
|
|
20 |
Heikkihän sieltä tulloo,
|
|
|
|
21 |
mika häl on hevosena
|
|
|
|
22 |
kissan on hevosena,
|
|
|
|
23 |
mikä hänellä rekenä
|
|
|
|
24 |
kelkka hänellä rekenä.
|
|
| | Sitten luettiin viellä |
|
|
|
26 |
Hyi hyi hymylää
|
|
| | kun et mitään tiijäkkään |
|
| | Usein pelattiin muitakin leikkejä Sotke souvii tie tiilii arvaa kenelle jai esine joka oli peittäjän kätessä ja jota hän pisteli jokaisen syliin Jätti sitten yhten sylihin Sormus taikka muu esine jäi sitten jonkun kourien väliin ja etsijän oli sitten esine pikaisesti löytellävä ja hän pääsi istumaan rinkiin ja jolta se jolta /?/ löytettiin oli noustava etsimään |
|
| | "Sitten oli suutarin pistäminen" Siihen tehtiin olkiloista suutari Isopäinen olkinippu jonka alapää oli tasaiseksi leikattu; jolla se pysyi pystyssä. Vartalo kierretyistä olkiloista |
|
| | Tätä suutaria sitten 2 poikaa kävi kyyryssa selät vastakkain, jalkojen välissä silainen /?/ seiväs jolla takimainen poika koitti pistää suutarin kumoon; sanoen |
|
|
|
31 |
mie pistän
|
|
| | ja suutarin puoleine poika sanoi xx /viivatty yli/ |
|
|
|
33 |
mie varjelen.
|
|
| | Toisinaan siinä kui oli hyvä varjelia menikin hyvän aikaa ennen kuin suutari kaatui Täällä Sakkolassa Kottilan kylässä oli siinä viimevuosisatan keskivaiheilla kuuluisa mies Yrjö Kotti, eli Kotin pappi. Runoilia ja satujen ja kertomusten kertoja. Tunsin hänet pienenä poikana kun kävi likimäisess naapurissamme tyttärellään. Hän kun tuli Leppäselle niin sinä iltana ei nukuttu; vaan kuuneltiin hänen kaskujansa. "Himjaakki" /?/ oli eräs hänen satunsa Oli kerran mies joka sa tahtonsa voimalla tarttumaan toisiin mitä tahloi. Eräänkin kerran se mies. istui kylän talon rapusilla ja siitä kulki sivu kaikenlaista ukkoa ja akkaa ja hän vaan sanoi käykkii ja kaikki kävivät toisiinsa pitkäksi jonoksi. Sit- tuli hevosmies ja hän sanoi käy kii ja se tarttui jomohon. Tuli sitten Lehmaa taluttava mainen hän sanoi käyk kii ja sekin tarttui. Silloin mies nauroi ja sanoi tä /?/ on "himjaakki" Seuraavana yönnä ei tahtonut uni tulla silmiin kun kuuneltiin Kotipapin satuja. Mutta jauhileikeissä hän oli verraton. Eräänkin kerran hän pani paperista liperit kaulaansa ja nosi saarnastuoliin joksi oli muurin /?, epäselvä/ päälle nostettu iso taikinapytty. Täältä sitten alkoi paukutella ja sitä tuli niinkuin parhaalta papilta. Ei ole enään niih vanhoja miehiä jotka muistaisivat. Vaan jonkun sanan tiedän. Hän sitten lopuksi sanoi: |
|
|
|
35 |
"Te Paukkulan pojan pakanat; Te leppälusikan tekijät Te haarakourilla harasitte ja piikoja pimeällä narrasitte. Minä sanon teille; jos ette paranna pahoja tapojannen jäläjä näyttamastä napojanme niin minä tervan teität ja tulessa poltam sinä viimeisenä kuumana päivänä"
|
|
| | Kun sitten Katin pappi otti kirkoon vasta saaneen äidin. Joksi oli tytön vaatteihin pukeutunut poika. Joka oli oikein kainostellut tullessaan kansan ja papin eteen, kaljasi?? pappi |
|
|
|
37 |
"Kelle sie tään keikanen teit? Tytöksi puettu poika
|
|
| | oikein kainosti sanoi |
|
|
|
39 |
Kelles muille kuin Keiturin Simolle
|
|
| | Silloin pappi sanoi |
|
|
|
41 |
"Muksiis /?/ siis tuppaan muiten huoriin mukkaa?
|
|
| | Tälläista papin matkimista ja sanoi |
|
|
|
43 |
auta meitä ristkiven Milka.
|
|
| | Kaikki hää ja pitot käytettiin toistensa kölläämiseen, joka aina suoritettiin Laulaen. Siihen tämä Kotin pappi oli kuuluisa: Häntä kuljetettiin kylästä kylään jos- hän sitten lauloi, vastaan kun, nuuve /?/ ja kosjas /?/ miehet tulivat ja alkoivat köllätä laulain kylän tai talon arvoa. Eräskin yksisilmäinen etevä naislaulaja, vastasi Kotille kun tä lauloi hänen yksisilmäisyytestään Näin, - Nai sie Kotti Kolme silmä. Et miekin sit silt silmän saisin. |
|
| | Valkjärvellä kerran tulivat nuuvetytöt /?, epäselvä/ lauloivat; |
|
|
|
46 |
Ei myö tuotu morsianta
|
|
|
|
47 |
Riihtä lämmittämmää myovaa
|
|
|
|
48 |
Vaan myö tuolii liitan luoksi
|
|
|
|
49 |
Kahvii hämmemntäämmää.
|
|
| | Siellä kun tehtiin krissiä niin Valkjärven Tytötkin kehuivat näin itseään; |
|
|
|
51 |
Meila on mutterit mukavat,
|
|
|
|
52 |
Sakatkee vaan Sakkapäälle?
|
|
| | Piirileikki lauluja syntyikin itsestään. Tyttöjen kekitys olikin niilen tekoon ihan ihmeelinen. Ei silloin pelimannia saatu aina. Viimevuosisatalla pitettiin Illanistujaiset Illanistujaiset 2 kertaa pojat ja 2 kertaa tyttöjen kutsuina Tavallisissa kylissä ja enimmäkseen piiritansseina jos ei soittajaa ollut saatavissa. Näin se vanhaanaikaan alkoivat tytöt lauloa: |
|
|
|
54 |
Tyttö pyöri lattialla niiko rukin rulla,
|
|
|
|
55 |
Aalistuuli anna mennä suorataan ko
|
|
|
|
56 |
kuin tuuliluuli lulla, kuin tuuliluili lulla
|
|
|
|
57 |
Löysin oman kullan, löysin oman kullan
|
|
|
|
58 |
Omankullan kainalos on oivallinen olla
|
|
|
|
59 |
Löysin onan kullan löysin onankullan.
|
|
|
|
60 |
Omankullan kainalos on oivallinen olla
|
|
| | Siita se sitten jatkui vaikka läpi yön. Laulamalla Sitten oli kerran talläinenkin laulu Piirileikkii aloittaissa aina mustuu mieleen miskohtaa piirinkesket oma heila liinu. |
|
|
|
62 |
Aurinko paistoi sen Amalian aittaan
|
|
|
|
63 |
Ja paistoi sinne kuukin.
|
|
|
|
64 |
Suru oli Amalian sydänmessä
|
|
|
|
65 |
ja oli siella moni mukin.
|
|
|
|
66 |
Silloin1 Yöjalassa
Yöjalassa kaynninen
Kuuluiko tällänen koputus,
vai pitääkö kovem koputtaa.
Laske sie tyttö,
tulentekkoon
tupakanvettoon.
Savunvettoon satteen pittoon
000
Ei myö olla muolaisii /?/,
eikä suoneen pyolaisii /?/.
Vaan ollaa tämän kylän poikasii.
Tytöt useimmiten laskivat mieleisimmät pojat viereensä. Semminkin vieraankylän pojat ja omankylän pojat loikoivat lattialla
Ai kun se olikin hauskaa, saada vasta saunasta. vastan tuoksuisen tylön syliinsä ja silloin tytöt olivat pehmosia ja mukavia kuin pumpulia vaan. Ei ne olleet mitään nykyajan rinkkakinttuja. Kaikessa sievyytessä siellä vietettiin aikaa.
kui miä olin pikkunen poika,
niin pyrin minä tyttöjen aittaan.
Mamma tuli perästä ranstakka kätessa
vetel mua vissiin paikkaan.
Kun minä vartuin suuremmaksi
niin mammani mielet muuttui
Toiset meni sisälle tyttöjen kanssa ja
minä sain ulkona varttuu
mammani siitä suuttui.
Poikien piirileikki ja rekivirsiä
Älä sinä mamman sikkura tukka
Sure minun päiviäinii
Vaikka minä vietäisiin siperiän linnaan
Niin ilonen on elämani.
Hurjan luonnon ja sorjan varren
Perin minä papaltaini.
Sellaisen talon kuin vaasan linnan,
sain mina heilaltaini
Heilalleni minä laulelen ja
Kellenkäs sitten nuulle.
Laulaahan metsän pienet linnut
viherjäille puille.
En minä olis, en minä olis
uskonutkaan Sitä,
Että sä voisit ruveta
sen toisen riijariksi.
Illanislujaiset
Illanistujaiset pitettiin vuoroin tyttöjen kutsuina vuoroin poikien. Silloin kutsujat ostivat rinkelit ja saijut joita juotiin ja välillä tanssittiin. Kutsujat saivat maksaa tuvan vuokran ja soittajan palkan Kihlajaisten tilalla oli hääparilla tupakaisat /?/ pyhänä muutamana. Silloin sulhanen tarjosi paperossia kaikille pienillepojillekin, Jotka usein saivat ijäisen tupakan halun tyytytyksen. Kun tupakan savua oli lattias lakeen asti. Siinä sitten ilta tantsittiin. Sitten häiten etellisellä viikolla, morsian piti omassa ja suhanen omassakylässä nuorisolleen erojaiset. Tantsut johon oikein kutsuttiin Häihin kutsutuista väistä sulhanen pyysi Mieleisiään miehiä Kosjasmiehiksi. Sitten sitä lähtettiin pienessä hiprakassa vanhemmat miehet ja puhemiehettä pullot taskussa
Savirikkoa viellä männessä korjattiin Soittaja soitti ja pojat lauloivat että kankas sai ja hevoset ottivat parastaan mitä käpälistä lähti. Morsiammen kotia lähestyttäessä kyllä kuultiin että kosjas /?/ miehet tulivat. Sitten puhemies sai luvan pyytää jos milläkin tavalla. Pitkä pullo oli viimein se kirja joka auttoi tuvan oven avaamis lupan. Sitä morsiammen isän piti tavata jos millä tavoin.Viimeim päästiin tupaan täällä oli varattu jo jokaiselle asetti eli tassi jossa oli kolmikulmaksi taitettu, niin sanottu Köyhän silkki, Huivin Se neuvottiin naisväen puolelta "ampumaan" Silloin kosjasmiehet ottivat ruplan kolikon ja kilahuttivat sen silkinsialle /?/ "tassille". Köyhän silkki otettiin ja oli se toisella kaulassa Toisilla päässä. Vaan useammat pistivät sen taskuunsa. Juotua ja syötyä, lähtettiin takasiin sulhasen kotiin. Nyt vaan morsiammen ja nuuvemiesten lisätessä joukkoa. Nyt istui morsian suhasen vieressä kaikessa kukkeutessaan. Heitän hevosensa ensimmäisenä Sulhasen kotiin tultua. Oli sulhasen ja morsiammen istuttava tuvan peräpenkille; ison pöytän taakse. Pöytä oli varustettu kankiliköksi /?/. Siinä oli pulloja; kuppeja. Sekä seula peite päällä. Tähän kaikki kerran juojat pistivät lahjansa varojensa mukaan toiset ruplan toiset 3 ruplan setelin Noin 60-70 vuotta sitten. Viellä moriammen oli tuotava sulhasensa isälle pitkä paita ja kaikille läheisille lahja-esineitä useammin itsensä tekemiä ja kutomia Joista nähtiin onko moriammella peukalo keskellä kämmentä. Oli myökin tapa tapa vanhoilta ajoilta. Että morsiammen oli ennen häitänsä, käytävä "Susimassa" omassa kylässään ja sukulaisissaan. Moriammella oli susimaretkellä "Sauva" joku läheinen sukulaisvaimo. He siis keräsivät morsiusapua. Nuuvemiesten /?/ jälestä tuli tavallisesti hevoskuorma morsiammen ritania /?/. Häät olivat tavallisesti syksylä. Jonka morsiuspari mukkui vaatehuoneessa. Aitassa. Tanne oli hääyöksi jo laitettu häävuode. Tanne saattoi hääväki morsiuparin "vuuville" Sinne morsiupari asetettiin nukkumaan Puhemies tuli sitten ja vetäisi piiskalla poikin sänkyä ja sanoi: "Piikoja ja poikia" Tanssit kestivät tavallisesti sunnuntain ja sen välisen yön sekä maanantain
Aina soittaja välillä nousi ja sanoi nyt saatte tytöt laulaa soittaja huilaa. Toiset tanssivat niin jatkuvasti että paita oli välillä kierrettävä tai muutettava kuivaksi hiestä mina nukuin kun aironloiske kuului,
|
|
|
|
67 |
vaan heti minä silmäniavasin;
|
|
|
|
68 |
kun kammarini akkunahan naputit
|
|
|
| |
1
Yöjalassa
Yöjalassa kaynninen
Kuuluiko tällänen koputus,
vai pitääkö kovem koputtaa.
Laske sie tyttö,
tulentekkoon
tupakanvettoon.
Savunvettoon satteen pittoon
000
Ei myö olla muolaisii /?/,
eikä suoneen pyolaisii /?/.
Vaan ollaa tämän kylän poikasii.
Tytöt useimmiten laskivat mieleisimmät pojat viereensä. Semminkin vieraankylän pojat ja omankylän pojat loikoivat lattialla
Ai kun se olikin hauskaa, saada vasta saunasta. vastan tuoksuisen tylön syliinsä ja silloin tytöt olivat pehmosia ja mukavia kuin pumpulia vaan. Ei ne olleet mitään nykyajan rinkkakinttuja. Kaikessa sievyytessä siellä vietettiin aikaa.
kui miä olin pikkunen poika,
niin pyrin minä tyttöjen aittaan.
Mamma tuli perästä ranstakka kätessa
vetel mua vissiin paikkaan.
Kun minä vartuin suuremmaksi
niin mammani mielet muuttui
Toiset meni sisälle tyttöjen kanssa ja
minä sain ulkona varttuu
mammani siitä suuttui.
Poikien piirileikki ja rekivirsiä
Älä sinä mamman sikkura tukka
Sure minun päiviäinii
Vaikka minä vietäisiin siperiän linnaan
Niin ilonen on elämani.
Hurjan luonnon ja sorjan varren
Perin minä papaltaini.
Sellaisen talon kuin vaasan linnan,
sain mina heilaltaini
Heilalleni minä laulelen ja
Kellenkäs sitten nuulle.
Laulaahan metsän pienet linnut
viherjäille puille.
En minä olis, en minä olis
uskonutkaan Sitä,
Että sä voisit ruveta
sen toisen riijariksi.
Illanislujaiset
Illanistujaiset pitettiin vuoroin tyttöjen kutsuina vuoroin poikien. Silloin kutsujat ostivat rinkelit ja saijut joita juotiin ja välillä tanssittiin. Kutsujat saivat maksaa tuvan vuokran ja soittajan palkan Kihlajaisten tilalla oli hääparilla tupakaisat /?/ pyhänä muutamana. Silloin sulhanen tarjosi paperossia kaikille pienillepojillekin, Jotka usein saivat ijäisen tupakan halun tyytytyksen. Kun tupakan savua oli lattias lakeen asti. Siinä sitten ilta tantsittiin. Sitten häiten etellisellä viikolla, morsian piti omassa ja suhanen omassakylässä nuorisolleen erojaiset. Tantsut johon oikein kutsuttiin Häihin kutsutuista väistä sulhanen pyysi Mieleisiään miehiä Kosjasmiehiksi. Sitten sitä lähtettiin pienessä hiprakassa vanhemmat miehet ja puhemiehettä pullot taskussa
Savirikkoa viellä männessä korjattiin Soittaja soitti ja pojat lauloivat että kankas sai ja hevoset ottivat parastaan mitä käpälistä lähti. Morsiammen kotia lähestyttäessä kyllä kuultiin että kosjas /?/ miehet tulivat. Sitten puhemies sai luvan pyytää jos milläkin tavalla. Pitkä pullo oli viimein se kirja joka auttoi tuvan oven avaamis lupan. Sitä morsiammen isän piti tavata jos millä tavoin.Viimeim päästiin tupaan täällä oli varattu jo jokaiselle asetti eli tassi jossa oli kolmikulmaksi taitettu, niin sanottu Köyhän silkki, Huivin Se neuvottiin naisväen puolelta "ampumaan" Silloin kosjasmiehet ottivat ruplan kolikon ja kilahuttivat sen silkinsialle /?/ "tassille". Köyhän silkki otettiin ja oli se toisella kaulassa Toisilla päässä. Vaan useammat pistivät sen taskuunsa. Juotua ja syötyä, lähtettiin takasiin sulhasen kotiin. Nyt vaan morsiammen ja nuuvemiesten lisätessä joukkoa. Nyt istui morsian suhasen vieressä kaikessa kukkeutessaan. Heitän hevosensa ensimmäisenä Sulhasen kotiin tultua. Oli sulhasen ja morsiammen istuttava tuvan peräpenkille; ison pöytän taakse. Pöytä oli varustettu kankiliköksi /?/. Siinä oli pulloja; kuppeja. Sekä seula peite päällä. Tähän kaikki kerran juojat pistivät lahjansa varojensa mukaan toiset ruplan toiset 3 ruplan setelin Noin 60-70 vuotta sitten. Viellä moriammen oli tuotava sulhasensa isälle pitkä paita ja kaikille läheisille lahja-esineitä useammin itsensä tekemiä ja kutomia Joista nähtiin onko moriammella peukalo keskellä kämmentä. Oli myökin tapa tapa vanhoilta ajoilta. Että morsiammen oli ennen häitänsä, käytävä "Susimassa" omassa kylässään ja sukulaisissaan. Moriammella oli susimaretkellä "Sauva" joku läheinen sukulaisvaimo. He siis keräsivät morsiusapua. Nuuvemiesten /?/ jälestä tuli tavallisesti hevoskuorma morsiammen ritania /?/. Häät olivat tavallisesti syksylä. Jonka morsiuspari mukkui vaatehuoneessa. Aitassa. Tanne oli hääyöksi jo laitettu häävuode. Tanne saattoi hääväki morsiuparin "vuuville" Sinne morsiupari asetettiin nukkumaan Puhemies tuli sitten ja vetäisi piiskalla poikin sänkyä ja sanoi: "Piikoja ja poikia" Tanssit kestivät tavallisesti sunnuntain ja sen välisen yön sekä maanantain
Aina soittaja välillä nousi ja sanoi nyt saatte tytöt laulaa soittaja huilaa. Toiset tanssivat niin jatkuvasti että paita oli välillä kierrettävä tai muutettava kuivaksi hiestä
|