Metadata

COL: Eino Keronen
ID: 25509
LOC_AREA: j
LOC_PAR: Kiihtelysvaara.
SGN: KT 239:52.
TMP: 1939.

Eräs maanviljelystä kuvaava kansanleikki on tunnettu tällä seudulla, nimellä "nauriisilla" olo. Leikki tapahtuu seuraavalla tavalla: "isompi joukko lapsia ryhtyy leikkimään nauriisilla oloa. Yksi joukosta rupeaa talon pojaksi, hän määrää joukosta yhden ammatti rosvoksi ja pari kolme lampaiksi ja laittaa rosvon johonkin piiloon, samoin lampaat eroittaa pois ja lähettää ne erilleen. Loput lapsista eli leikkijöistä (Tätä leikkiä on ennen leikkineet nuorison keskuudessa, ei ainoastaan lasten kesken.) määrää talonpoika naureiksi. Lapset, eli nauriit kyyristyvät maahan polvilleen mahdollisimman pieneksi ja nostavat kädet pään sivulle pystyyn, sormet suorina ja yhdessä, ei harallaan. Kädet ei saa nosta ylemmäksi päätä, vaan pään tasalle sormen päät, nauriit on silloin taimella. Nyt ryhtyy talonpoika nauriille aidan panoon. Hän ottaa kepin kädeensä ja kiertää naurishuuhdan ympäri, samalla koputtaa kepillä maahan ja sanoo
    2  "paan paan aitoo,
    3  vaskisilla vitaksilla,
    4  rautasilla seipäillä,
    5  Tuossa kivi,
    6  tuossa kanto,
    7  tuossa varkaan veräjä"
(neuvoo kepillä)
Sitten näyttää kepillä noin metrin korkeutta ja kysyy,
    10  "hyppevääkö pappilan musta sika näin korkeelle".
Nauriit vastaa,
    12  "hyppevää".
Sitten näyttää talonpoika vähän korkeammalle ja kysyy:
    14  "hyppevääkö näin korkeelta".
Nauriit vastaa
    16  "hyppevää".
Silloin näyttää talonpoika niin ylös kuin yltää ja kysyy:
    18  "hyppevääkö näin korkeelta".
Nauriit vastaa
    20  "ei".
Nyt menee talonpoika pois ja rupee nukkumaan. Pienen hetken kuluttua hän tulee katsomaan miten nauriit kasvaa ja katsomaan lähtiessään sanoo,
    22  "pitäs käydä katsomassa miten nauriit kasvaa".
Silloin nauriit nousoo polvilleen niin ylös kuin polviltaan ylettyy ja samalla nostaat käsiään vähän ylemmäksi. Talonpoika katsoo aidan yli ja tuummii (ääneen)
    24  "hyvin kasvaat".
Lähtee taas nukkumaan. Hetken kuluttua tulee uudestaan katsomaan ja sanoo saman lauseen lähtiessään kuin ensikerrallakin. Nyt on nauriit jo seisallaan ja kädet yhä nostettuna ylemmäksi. Talonpoika katsoo ja tuummii
    26  "hyvin kasvaa"
ja lähtee nukkumaan. Taas palaa hetken kuluttu katsomaan ja sanoo lähtiessään
    28  "Pitäs lähtee kahtomaan, joko nauriit on kasvanna suuriksi".
Nyt nauriit on varpaisillaan ja kädet nostettu niin ylös kuin yltää, kädet merkitsee nauriin kaalia. Tultuaan huhtalle talonpoika näkee, että nauriit on kasvanna jo suuriksi ja tuummii
    30  "Jo ne on tarpeeksi suurii, pitää listii ja nyhtee pois".
Lyö hiljaa kädellään nauriin kaaleihin (ylhäällä oleviin käsiin) ja kaalit putoaa alas, samalla lyö hiljaa naurista jalkoihin ja nauris kaatuu maahan. Samalla tavalla tehdään jokaiselle nauriille erikseen. (Ennen on näillä seuduin ollut tapana leikata (listiä) nauriin kaalit ennen nyhtämistä, samoin turnipsin kaalit. Sitten vasta nyhtää ja kasata.) Kun nauriit saa talonpoika kaikki listittyä ja nyhdettyä, hän kaivaa kuopan (näyttää miten kaivetaan) ja panee siihen nauriit sekä menee nukkumaan. Nyt talonpojan nukkuissa hiipii rosvo esille ja varastaa osan naureista ja vie piiloon, lampaat tulee ja syö osan (näytäät miten lammas syö, mutta nauriit jää paikoilleen). Talon poika herää ja tulee nauriskuopalle, näkee mitä on tapahtunna hänen nukkuissaan. Sitten hän kutsuu rosvon esille, sanoen:
    32  "piti piti ukko rosvoo,
    33  piti piti ukko rosvoo".
Rosvo lähtee tulemaan (ukko rosvon sijasta käytetään ukko pässii, ellei rosvoo hyväksytä leikkiin leikin alkaissa. Kutsutaan silloin sanoilla:
    35  "piti piti ukko pässii".)
ja tulee talonpojan luo. Talonpoika kysyy rosvolta:
    37  "mistäs tulet",
rosvo vastaa:
    39  "tätilästä taivaasta".
Talonpoika kysyy edelleen:
    41  "mitä sieltä tekemästä",
rosvo vastaa:
    43  "munavoita syömästä".
Talonpoika kysyy:
    45  "mitäs mulle toit",
rosvo vastaa:
    47  "pappilan lampaan paskoo".
(Tähän saa vastata kuka miten haluaa, mutta useinkin se on tämän tapainen vastaus.)
    49  "Mihinkäs nauriit panit",
jatkaa talonpoika kyselyään. Rosvo neuvoo nauriitten piilopaikan talonpojalle. Talonpoika määrää sitten rosvon johonkin paikkaan lähelle olemaan ja vuottamaan vuoroaan. Nyt talonpoika kutsuu lampaita:
    51  "piti piti ukko pässii"
ja pässi lähtee tulemaan. Talonpoika tekee samat kyselyt ukkopässille kuin rosvollekkin ja saa samat vastaukset ukkopässiltä siihen kysymykseen asti (eli saakka) jossa hän kysyy
    53  "mihinkäs nauriit panit",
pässi vastaa:
    55  "söin".
    56  000
    57  "Mitäs mulle jätit",
kysyy talonpoika pässiltä. Pässi vastaa
    59  "nauriin hituja".
Nyt laittaa hän ukkopässin rosvon luo vuottamaan vuoroaan. Sitten talonpoika kutsuu toista lammasta
    61  "piti piti pientä uuhii"
ja uuhi tulee (uuhina on tyttö). Talonpoika kysyy uuhilta
    63  "mistäs tulet",
    64  000
    65  "tätilästä taivaasta",
vastaa uuhi.
    67  "Mitä sieltä tekemästä",
kysyy talonpoika
    69  "nauriita syömästä"
vastaa uuhi. Talonpoika määrää sitten uuhin toiseen paikkaan, ei rosvon ja ukkopässin luo. Nyt talonpoika kutsuu pientä pässii,
    71  "piti piti pientä pässii"
ja pieni pässi (poika) tulee. Talonpoika kysyy samat kyselyt kuin pikku-uuhilta ja saa samat vastaukset. Pikku pässi pääsee sitten pikku uuhin luo. Tämän jälkeen talonpoika kokoaa nauriit ja kysyy naureina olleilta, mitä tehdään ukkorosvolle ja ukkopässille. Nauriina olleet leikkijät määrää heille jonkun pantin suoritettavaksi yksin tahi toisten kanssa yhdessä. Heidän lunastettava pantti oli usein vaikea, riippu siitä vastauksesta, mitä toivat talonpojalle tuliaisiksi taivaasta ja tätilästä. Sitten talonpoika kysy naureilta, mitä pieni uuhi ja pieni pässi sai rangaistukseksi, he pääsi rangaistuksetta jos antoivat sellaisen vastauksen kuin jo edellä on, mutta jos viisastelivat vastatessaan, tuli heidänkin suorittaa pantti, helpompi kumminkin kuin rosvon ja ukkopässin. Pantteina ja panttileikkeinä oli yleisiä paikkakunnalla tunnettuja leikkejä. Kun pantit oli suoritettu, voitiin alkaa uudestaan leikkiä nauriisilla oloa. Henkilöt vain vaihtui talonpojaksi ja rosvoiksi sekä lampaiksi, loput jäi nauriiksi. Tämä leikki on tunnettu vanhastaan useammassa pitäjässä Kiihtelysvaaran ympärillä. Ainakin Enossa ja Tuupovaaralla, luultavasti myös Ilomantsissa. Lopuksi lyhyt selitys rosvoista ja lampaista. Ellei rosvoa leikin alkaissa otettu, oli silloin ainoastaan lampaat. Ukkopässinä oli isokokoinen poika, uuhina tyttö ja pieni pässi oli poika, pieni kokoinen.

The similar poems were computed automatically using an optimized weighted alignment algorithm (Janicki, 2022) on sequences of verses.

Similar poems

SKVR VII3 4315. 24 %
JR 79397 24 %
JR 47274 23 %
JR 47273 22 %
JR 78455 21 %
JR 47150 20 %
JR 47237 20 %
JR 08131 20 %
JR 47495 20 %
JR 75689 20 %
JR 46735 19 %
JR 18890 19 %
JR 03548 18 %
JR 47354 18 %
SKVR VII3 4317. 17 %
JR 66591 16 %
JR 47160 16 %
JR 68008 16 %
JR 75889 16 %
SKVR VI1 2484. 16 %
SKVR VI1 2486. 16 %
JR 32134 15 %
JR 47288 15 %
JR 18419 15 %
JR 46919 15 %
JR 47483 15 %
JR 50068 14 %
JR 47171 14 %
SKVR VII3 4314. 14 %
JR 84344 14 %
JR 78414 14 %
JR 47576 14 %
SKVR VI1 2488. 13 %
JR 47358 13 %
JR 59797 13 %
JR 10384 13 %
JR 47352 13 %
JR 46927 13 %
JR 66597 13 %
SKVR VI1 2479. 13 %
JR 18420 13 %
SKVR VI2 7087. 13 %
JR 00224 13 %
JR 62661 13 %
JR 46929 12 %
JR 47526 12 %
JR 12328 12 %
JR 76839 12 %
JR 47164 12 %
JR 47106 12 %
SKVR VI1 2485. 12 %
JR 47227 12 %
JR 67116 12 %
JR 47500 12 %
SKVR VI1 2499. 12 %
SKVR VI1 2497. 12 %
JR 47283 12 %
JR 13900 12 %
JR 77265 11 %
JR 47489 11 %
JR 18422 11 %
JR 78396 11 %
SKVR XIII3 7460. 11 %
JR 32117 11 %
JR 47356 11 %
JR 09901 11 %
SKVR XIII3 7478. 11 %
JR 62356 10 %
JR 47063 10 %
SKVR XIII3 7473. 10 %
SKVR XII1 2085. 10 %
JR 76976 10 %
JR 47499 10 %
SKVR IX2 389. 10 %
SKVR XIII4 12457. 10 %
JR 47318 10 %
SKVR XII1 2021. 10 %
SKVR XIII3 7489. 10 %
JR 47112 10 %

Contains poems

JR 47156 61 %
JR 77211 60 %
JR 77207 55 %
SKVR XII2 7546. 51 %
JR 47236 50 %