j25303
Laatokan Karjala (Raja-Karjala) — Soanlahti
Kemppainen, Eino
1915
Voittamaton Sankari |
||||
Wuonna 1911 joulukuun 16 päivänä kirjoitin Iivana Onoilalta, Suistamon pitäjän Suursaran kylästä, "Woittamaton Sankari" nimisen sadun suorasanaisena. Olin pyytänyt Onoilaa runoilemaan myös saman sadun. Joulukuun 17 päivänä 1911 pukikin Onoila runopukuun tuon sadun, osaksi hyreksien ja osaksi sanellen, ja meni meiltä koko päivä runoa kirjaan pannessa. Ehkä Onoila runoillessaan käytti hyväkseen joitain toisten runojen säkeitä, missään tapauksessa en luule että hän tätä ennen oli valmistanut runoa paljoakaan, mutta niin vähissä määrin hän lienee muualta lainannut kuin suorasanaisesta sadustaan, ettei siitä kannata puhuakaan. Sitä omituisempaa on että runo tuli, vaikka kankea, kuitenkin runo sellainen että sitä kannattaa säilyttää. Onoila siis runoili itse ja runoillessa muutui sadun juonikin runollisemmaksi ja runo poikkeaa kylläkin suorasanaisesta monessakin kohdassa tuntuvasti. Onoila on muuten enemmän huono runoseppä itse mitään runoa tekemään, mutta sattuipa silloin olemaan jonkunlaisella runontekotuulella. Kankeahan runo on, mutta on huomioon otettava sekin että muistiinkirjoittaja, varsinkaan kun ei voi kirjoittaa pikakirjoitusta, kuten minun on laita, väsähyttää runontaitajaa, jota tulee usein keskeyttää, jotapaitsi "laulusuusta" lähtevää sujuvinta runoilua ei juuri voi panna kirjaan ainakaan tavallisella kirjoittamisella, vaan tulee pyytää sanelua, joka on aina kankeampaa. Tähän katsoen olen kyllä runoa vähän tasoittanut ja ainahan lienee muistiinkirjoittajalla oikeus kirjoittaa edes niin sujuvasti kuin katsoo runoniekan laulamalla runonsa esittävän. Esim. laulaen kuuluu eräs säe: "Niin kun menööbe salohe", mutta sanellen: "Niin kun menöö saloh". Laulaja pitää aina huolen siitä että säkeessä on sen verran tavuja kuin nuotti vaatii, mutta ilman laulamista, sanellen, jättää hän säkeitä pois. Niinikään en tahdokaan väittää että muistiinkirjoittamani "Woittamaton Sankari" on juuri runona säntilleen, kuten Onoila esitti, ja olisi kenties mahdotonkin saada jotain laulajaa itse sepittämään yks kaks runoa ilman että koettaisi johtaa häntä muistamaan sen asian juonta, josta runoa tehdään.Olen siis tasoitellut runoa ja jonkunverran luonut ja muodostellut. Mielipiteeni on se että Onoila voi vieläkin laatia runon tästä samasta asiasta, - ja miksei ehkä muustakin, sillä eipä hän liene "Woittamattoman Sankarin" runoakaan keltään kuullut - , mutta varmasti runo uudestaan tulisi vain toisinto. Olisi hauska koettaa antaa Onoilan uudestaan runoilla, Tästä ei nyt kuitenkaan tule mitään toistaiseksi kun ukko on loukannut itseään - ja mahdollisesti sentään alkaa vanhuus 30 ajatuksiansa hämmentää enemmän. | ||||
Toisessa paikassa on Iivana Onoilan "Woittamaton Sankari" suorasanaisena sanasta sanaan, kuten hän kertoi. Sitäpaitsi kertoi minulle Onoila saakkunan uroosta, joka meni Lesvierin luokse mahtavalla mielellä pitäen itseään väkevänä. Lesvieri sanoi että tuollaiset miehet voittaa Humala niminen mies, mutta sitä ei uros uskonut. Tuo Humala niminen mies olikin viina ja se voittikin uroon: Lesvieri juotti uroon juovuksiin eikä tarvinnut enää voittajan etsiä, kun mies kaatui viinan vaikutuksesta, niin ettei muistanut seuraavana päivänä itsekään mihin oli kaatunut ja miten, ennenkuin hänelle sanottiin että Humala, viina, hänet voitti. Tätä saakkunaa en ole tullut muistiin kirjoittaneeksi. | ||||
"Woittamattoman Sankarin" satua osaavat muutkin kuin, Onoila. Esim. Talollinen Iivana Pieviläinen, Suistamon pitäjän Koitanselän kylästä, sitä kertoo. Hän osaakin sen myös pitkänä satuna, mutta on satu hänellä jonkunverran toisenlainen kuin Onoilalla. Lesvierit ovat Pieviläisen sadussa leijonia, joita Pieviläinen kutsuu jalopeuroiksi. En ole kuullut, muistaakseni, ainakaan aika mieheksi tultuani niin pitkää satua kansan suusta kuin "Woittamaton Sankari" on, vaikka eihän sekään mikään erin pitkä ole. Pieviläisen "Woittamatonta Sankaria" en ole kirjoittanut muistiin, ei ole ollut tilaisuutta. Hänen sadussaan saa Sankari voimansa myös vedestä, mutta juomalla. Joko tässä Sankarin sadussa tahi jossain toisessa Pieviläinen kertoo Pahan ilmassa lennättävän neittä, jonka oli ryöstänyt vangikseen. Wanki tietysti pelastettiin Paholaisen käsistä sieltä missä oli vankina, taisi olla Paholaisen vuoresta. Talollisen vaimo Olga Ivanovna Lisitsin, Suistamolta, osaa "myös kertoa" Woittamattomasta Sankarista." | ||||
Jossain kansansadussa, jonka nimi taisi olla "Metto-Mikko" / Mikko-Matti?) kerrotaan väkevän uroon menneen pelastamaan syvästä rotkosta kuninkaan tytärtä, pahan olennon vankina-olijaa. Kuninkaan tytär kultakangasta kutoi suruissaan tuolla pahan olennon asunnossa, syvässä rotkossa ja kun väkevä uros, "Metto-Mikko", tuli sinne, neuvoi K. tytär juomaa, joka antoi voimaa uroolle. Siitä huolimatta oli uros joutua kamppailussa häviölle, mutta voitti sentään kuin voittikin ja pelasti kuninkaan tyttären. Kittilässä olevan kotitaloni palvelijatar, muistaakseni "Waaralan Riikka", kertoi tuota satua ja se oli minusta hyvin jännittävä, mutta paljoa en sadusta muista, kun sen kuulennastani on aikaa yli kaksikymmentä vuotta. Taisi vaatia se paha olento ihmisu(h)rejakin, vai lieneekö ollut jossain toisessa sadussa tuo uhrin vaatiminen. Tuo "Waaralan Riikan" satu lienee yhteydessä "Woittamattoman Sankarin" sadun kera. | ||||
On jokin "Pahan hyvällä voittaminen" niminen suomal. kansansatu, joka tuntuu olevan "Woittamatonta Sankaria", mutta paljon suppeampi. Siinä väkeväksi tullut poika voittaa pahan jättiläisen ja siihen satu, joka yleensä on kuiva, loppuu. | ||||
Ei liene uskallettua olettaa - useihin asianhaaroihin katsoen - että "Woittamattoman Sankarin" satu on oikeastaan aika laaja kertomus, vaikka sama henkilö ei mahdollisesti osaakaan sadun kaikkia kohtia kertoa. Onoilan "Lesvieri" l. "Lesveri" nimitys johtunee venäl. sanasta, joten voi olla venäläistäkin vaikutusta sadussa, joka ei olisi mikään kummakaan, sillä eri kansojen sääduthän ovat enemmän tahi vähemmän toistensa sukua, luulen. | ||||
Onoila selitti "Woittamatonta Sankaria" /tietysti mielikuvituksesta/ seuraavasti: | ||||
Lesvieri l. Lesveri: olento, joka on karhun näköinen, mutta karhua isompi, osasi puhua, asuu metsässä. Lesvierillä on kaksi poikaa. Omisti sota-aseita. Eleli sotien ja metsästämällä. Sankarin ystävä; | ||||
"Woittamaton Sankari": Karjalassa päivännousupuolella elellyt uros, mustasilmäinen ja mustapartainen. | ||||
"Kultainen Sankari": vaaksan pituinen, kullasta tehty ihmismuotoinen velhokapine, joka teki omistajansa voittamattomaksi; alkuaan virran oma. | ||||
Keisari: eleli saarilla merien tuollapuolen eteläänpäin Karjalasta; hallitsi Karjalaakin jossa rosvot ottivat häneltä omin luvin vallan; | ||||
Sakara: metsänhaltijan käskyläinen, miehenpuolinen olento, joka osasi muuttua suureksi ja pieneksi, nuori vielä, parraton, asuva metsässä elellen marjoilla ja juurilla ja mitä metsästä sai; myöskin metsästi. | ||||
"Merimiehet miekalliset": miekalliset meri-uroot, joilla nelisnurkkaiset lakit päässä, keskellä lakin laessa korkea nupukka. | ||||
Iivana Onolan loitsussa esiintyvä "Siman eukko" (joka myöskin edelläolevassa runossa sivumennen mainitaan) omisti Onolan sel. muk. tulen-kapineita, joilla tulta lumottiin ja tulen polttamaa parannettiin; myös nimeltään "Ilman eukko"; hänellä oli tytär "Hyyvvee-neiti" / hyyveden-neiti?), joka lumosi tulta. | ||||
Edelläolevat, kiireessä kirjoittamani rivit, olkoot jonain selityksen tapaisena. Panen nyt tähän tuon joulukuun 17 päivänä 1911 Iivana Onoilan runoileman "Woittamattoman Sankarin". (jatkuu seur.) | ||||
17 | Elipä ennen metschinnäsi | |||
18 | tuolla synkässä salossa, | |||
19 | kolkon korven notkelmassa, | |||
20 | joss' ei ihmiset elele; | |||
21 | jott' ei nähnyt ihmisii, | |||
22 | ei ni mistäki kohasta. | |||
23 | 000 | |||
24 | Pere pelvotoin eleli, | |||
25 | ylenibö yksinänen. | |||
26 | Luojan muass' on mairehessa, | |||
27 | kalevasten kaunehessa. | |||
28 | 000 | |||
29 | Kuolibo sitte vanhembatki, | |||
30 | otti surmu suurembatki: | |||
31 | surmu kulki suota myöten, | |||
32 | tautibo talvitietä myöten, | |||
33 | jätti pienen poiguraukan, | |||
34 | toisen piian pikkarasen, | |||
35 | murkinan murutta jätti, | |||
36 | talven kobrihe kovihe. | |||
37 | 000 | |||
38 | Lähetääbö mualimahe, | |||
39 | Wie mitä misski kuulunoo? | |||
40 | Jos ei tuoll on mitäh tunnu, | |||
41 | piästäh on omah kotona. | |||
42 | 000 | |||
43 | Lähettiibö kulkemahe, | |||
44 | kesän aikah astumahe. | |||
45 | Jobo itköö on veräjä, | |||
46 | aho armahin valittoa | |||
47 | lähentätä lapsien noijen | |||
48 | siliällä kankahalla. | |||
49 | 000 | |||
50 | Meni päivä, piäsi toinen, | |||
51 | kului kohta kolmas päivä | |||
52 | Rubei on janottamahe | |||
53 | sitä nuorta njeitschukkastu. | |||
54 | Eibö tuoll' on vettä puuttun | |||
55 | eikä ensinki lähettä: | |||
56 | salo synkkä, mua on veetön, | |||
57 | kangas kuiva on koria. | |||
58 | 000 | |||
59 | Sanoi sisko veljellehe, | |||
60 | kassupäinen kaigerteli: | |||
61 | "Oi sinä velli armahanen, | |||
62 | kaunis kasvinkamprattini! | |||
63 | Johan meill' on voimat vaipui, | |||
64 | katoi tarmoki kaunehill. | |||
65 | En minä jaksa kulkiaki, | |||
66 | enpö jaksa, en kägii." | |||
67 | 000 | |||
68 | "Ischtuitsche ilokivellä, | |||
69 | laulupuaell' on pakene, | |||
70 | korven kultasen kuvulla, | |||
71 | tuoll' on mäntymättähällä, | |||
72 | sammalpuajen palliilla, | |||
73 | ota virtty, viisi, kuusi, | |||
74 | sata seitschemen sanoja. | |||
75 | Kägöset kukahteloobe, | |||
76 | ilta näyttääbe näkyjä, | |||
77 | pilvet pitkät piirtelööbe. | |||
78 | Elä sinä suotta sure, | |||
79 | kerran kuolla syntynehen." | |||
80 | 000 | |||
81 | Lähtöö häin saloh menemäh, | |||
82 | otti sauvan, kepin karsi. | |||
83 | 000 | |||
84 | Noiat nousoobe noross, | |||
85 | pahat miehet on ylenöö, | |||
86 | kuin se lähtööbe kurjane | |||
87 | vettä etschimäh emotoin | |||
88 | sillä siskolla hyvällä, | |||
89 | kassupiäll' on kaunehella. | |||
90 | Poika piäsööbe pulasta | |||
91 | Luojan voimill' on lujilla. | |||
92 | Sisko vuotti, jo manatah | |||
93 | sulhasii suvaitschemahe. | |||
94 | 000 | |||
95 | Poika kulkoobe etehe, | |||
96 | vieri viimein merirannall', | |||
97 | kuuli kosken pauhuntanii, | |||
98 | pyhän virran pyörtehenii: | |||
99 | kallivot kajahteloobe, | |||
100 | vapisoo on vaskivuoret, | |||
101 | Tuollbo sankari tuloobe, | |||
102 | alas koskesta ajaabe, | |||
103 | kultanen on sankarinen, | |||
104 | kultanen on, kummallinen, | |||
105 | varsi vuaksan on pitunen, | |||
106 | kullasta koko olento. | |||
107 | 000 | |||
108 | Se on kultasankarinen, | |||
109 | voiman antaja väkevä: | |||
110 | on se tullut tuonnenpoo, | |||
111 | puhki pilvilöin putosi | |||
112 | pyhän virran pyörtimille | |||
113 | ennen ajan on alussa: | |||
114 | se on kultasankarinen, | |||
115 | voiman antaja väkevä. | |||
116 | 000 | |||
117 | Ottibo tuon on onneksehe, | |||
118 | väeksehe, voimaksehe, | |||
119 | tuveksehe, turvaksehe, | |||
120 | avuksehe, armoksehe. | |||
121 | Itsche suapi sankarikse, | |||
122 | niskoja häin nosteloobe, | |||
123 | nutrahutti nuoret niskat, | |||
124 | ventrahutti vennot niskat: | |||
125 | "Minä on Sankari väkevä, | |||
126 | Woittamaton Sankarinen." | |||
127 | 000 | |||
128 | Niinkun sen käteh kiänti, | |||
129 | niin se voimatki varusti. | |||
130 | 000 | |||
131 | Otti vettä on hatulla | |||
132 | siniverrall on vetäsi, | |||
133 | ongitteloo, jouvutteloo, | |||
134 | tuli häin sisaren luoksi. | |||
135 | 000 | |||
136 | Saipo njeito juuvaksehe, | |||
137 | johan jaksaabe etehe. | |||
138 | 000 | |||
139 | Tullah tuonne on takasin | |||
140 | pyhän virran pyörtimillä | |||
141 | Siell' hyö nähtiin vetten neiet, | |||
142 | vein emännän lapset. | |||
143 | Welli kiinni koitteloobe, | |||
144 | vein on njeitoset katoobe, | |||
145 | alle aaltoloin menööbe, | |||
146 | Jäi yksi jällell' impi | |||
147 | kilpajuoksuss' on kovassa, | |||
148 | vain kun kiinni kietasoobe: | |||
149 | piru viepi vein kanasen, | |||
150 | ylös ilmahe ylenteä. | |||
151 | 000 | |||
152 | "Käyppä minuuta piästämähe | |||
153 | pahan kobriss' on kovista." | |||
154 | 000 | |||
155 | Kiändyybe häin on takasin, | |||
156 | onkii häin, eikä suaki, | |||
157 | siitä suuttuube kovakse, | |||
158 | kai kirovaa vein vägiset | |||
159 | 000 | |||
160 | "Et sie suaki nyt kaloja, | |||
161 | sie ajelit armotointa!" | |||
162 | 000 | |||
163 | Laskoo lautall' virran yli. | |||
164 | Tuli synkkähe salohe. | |||
165 | Lähetääbö matkalleki, | |||
166 | tuloo vastah metschän isändy. | |||
167 | 000 | |||
168 | "Älkei menkeä miekatoinna, | |||
169 | on siellä isäsi miekka, | |||
170 | miekka kullankarvallinen | |||
171 | salon puross on salasen. | |||
172 | Ota sie isosi miekka, | |||
173 | sillä suurenna sukusi." | |||
174 | 000 | |||
175 | Näkööbe savun on salossa, | |||
176 | vuorell' valkiin vallottavan, | |||
177 | näkyi Rosvon kartanoki, | |||
178 | Rosvon talo on näkyybe | |||
179 | pikkusena pilkkusena, | |||
180 | kaukoa kangasteloobe. | |||
181 | 000 | |||
182 | Mentih rosvoloin kotihe: | |||
183 | mies on pitkäll on pihalla, | |||
184 | lihoja se keittelööbe, | |||
185 | tulia se poltteloobe, | |||
186 | savu taivasta samosi. | |||
187 | "Mitä keität kiehuttelet?" | |||
188 | "Keitän ruokii rosvoloille." | |||
189 | Näköö paljon ihmispäitä, | |||
190 | murhamiesten murhatuita. | |||
191 | Sanoobe sanall' on tuolla: | |||
192 | "Jos minä sotahe suanen, | |||
193 | tapahtunnen tappelmah, | |||
194 | ei olis jälkii sen enempeä, | |||
195 | ei olis kuikoass' käviiki. | |||
196 | 000 | |||
197 | Meni tanhuvan takahi, | |||
198 |
aukaisoo häin ampareita,2 ampareita: aittoja
|
|||
199 | huonehii on kaksi, kolme, | |||
200 | löyti piän on rippihissä, | |||
201 | miehen kallon karsinassa. | |||
202 | 000 | |||
203 | Tuli Sankari takasin, | |||
204 | meni perttih siskoin kera, | |||
205 | siell' on rosvoloin kotihe. | |||
206 | 000 | |||
207 | Rosvot kotih jo tuloobe, | |||
208 | pahat miehet paukutteloo | |||
209 | heijän pitkillä pihoilla, | |||
210 | kauhijoill' on kartanoilla. | |||
211 | Pyyvetäh hyö sankariiki | |||
212 | tuoll' on ruuvalla hyvällä. | |||
213 | 000 | |||
214 | Eibö huolin Sankarinen | |||
215 | noihen heijän keittoloihen | |||
216 | eikä ruokihen hyvihe. | |||
217 | 000 | |||
218 | Menibö Rosvo sisälleki | |||
219 | suurella on syvämmellki. | |||
220 | Otti se tuon on Sankarini | |||
221 | käsihe on koitellaksi. | |||
222 | Suuttui Sankari kovakse, | |||
223 | kiänti Rosvon kämmenille, | |||
224 | pani päin on karsinoihe. | |||
225 | Tuli näin tusina tuosski | |||
226 | noita Rosvon roikalehii. | |||
227 | Suuttui Sankari kovakse, | |||
228 | pani heijät karsinoihe, | |||
229 | job' on tappoi, jo lopetti, | |||
230 | pani pahat karsinoihe, | |||
231 | syvihe on hautosihe, | |||
232 | päivän piäsemättömihe, | |||
233 | kuun on kuulemattomihe. | |||
234 | Huontes on honkiain tasalla, | |||
235 | kahava kaloja syöpi, | |||
236 | katschoi Sankari pihoita: | |||
237 | rosvot kai on kuatanu. | |||
238 | 000 | |||
239 | Meni Sankari salohe, | |||
240 | meni metschillä käymäh. | |||
241 | Rosvo nousoo kuoppahasta, | |||
242 | haisevass' on hautasessa. | |||
243 | Katscheloobe, kuunteloobe, | |||
244 | arveloo, ajatteloobe: | |||
245 | "Mitä minä luatinen lujinta, | |||
246 | miten surmoan Sankariini." | |||
247 | Nousoo nuoren neion luoksi, | |||
248 | loitschoo kultii on etehe, | |||
249 | hobioita hohtaviiki, | |||
250 | viekotteloo nuoren neion, | |||
251 | menetti mejän kanasen. | |||
252 | Alkoi tuota vietelläkse | |||
253 | Sankarii surmoamahe, | |||
254 | alkoi siitä neuvotella | |||
255 | sankarii on suaksehe | |||
256 | noih on karhuloin kotihe, | |||
257 | kontioloin kartanoihe. | |||
258 | 000 | |||
259 | kun tuloo Sankari salosta, | |||
260 | mies on korvesta kotihe, | |||
261 | Rosvo mänöö kuoppahase, | |||
262 | alle sillan siirrättihe. | |||
263 | 000 | |||
264 | Sanoo sisko Sankarisell: | |||
265 | "Ikävä on yksin istuu, | |||
266 | konsa kulkenet salomaill, | |||
267 | niin minä kiännyin neito nuori, | |||
268 | läsimäh ihana impi. | |||
269 | Pitäs suaha karhun maitoo, | |||
270 | kondion koriita maitoo, | |||
271 | Äsken saisin tervehekse, | |||
272 | piäsisin kivusta kurja. | |||
273 | Tuoll ois karhun kartanossa | |||
274 | korven kolmannen takana, | |||
275 | päivänkoiton on kohall | |||
276 | kondiin koriita maitoo." | |||
277 | 000 | |||
278 | Sanoi Sankari väkevä, | |||
279 | Woittamaton vastailoobe: | |||
280 | "Pitkä matka tuonne tulis, | |||
281 | kovan kondien kotihe. | |||
282 | Pitäähän se lähtiäki, | |||
283 | mennä karhuloin kotihe." | |||
284 | 000 | |||
285 | Piäsöö karhuloin kotona, | |||
286 | hirmukulkun hinkalohe. | |||
287 | Jobo karhut kai kumartoa | |||
288 | Väkeveä Sankaristu: | |||
289 | Kyll' myö maito annettaisi, | |||
290 | vain et sie hyväkse ota." | |||
291 | 000 | |||
292 | Pani karhun kahlehese, | |||
293 | kondiin kagla-oikehese, | |||
294 | maion lypsi lynkytteli, | |||
295 | tuli tuosta jo kotihe. | |||
296 | 000 | |||
297 | Piäsi sisko tervehekse | |||
298 | noill' on maioill' on hyvillä. | |||
299 | 000 | |||
300 | Meni Sankari metschälle | |||
301 | tuon on hyvän pyssyn kera, | |||
302 | kaunehenbo kuaren kera, | |||
303 | vaskisen vasaman kera. | |||
304 | Ambui kerran, ambui kaksi | |||
305 | veräjill' on viimesillä, | |||
306 | ensi kerran taivosehe, | |||
307 | toisen on mua-emähe, | |||
308 | pilvet pitkätki repesi, | |||
309 | mua-emäh vako vakeutui. | |||
310 | 000 | |||
311 | Tuloo Tuomivuaran piälle, | |||
312 | tuolle puolen Tuomivuaran, | |||
313 | Kuhavuoren kulmaksille, | |||
314 | Havuvuaran hartehille, | |||
315 | linnahe metschän isännän, | |||
316 | sinisen metschän isännän. | |||
317 | 000 | |||
318 | Rosvo koiss' on karsniassa, | |||
319 | nousoo hauoista syvissä; | |||
320 | nuorta naista naurattelmah, | |||
321 | kassupäisty katschelemah. | |||
322 | 000 | |||
323 | Jobo hyö siin neuvotellah | |||
324 | miten Sankari surmattaiski. | |||
325 | "Ei häin karhuloih katonnu, | |||
326 | katoobe häin lesverilöiss, | |||
327 | hirmusimban hinkalohe. | |||
328 | Wirkkakoa veljellesi: | |||
329 | tuota vie minä tarvitschisin, | |||
330 | Lesvierin makiita maitoo | |||
331 | Yhen pienosen butelin." | |||
332 | 000 | |||
333 | Tuloo Sankari saloss. | |||
334 | Jobohan tuo sisko läsii, | |||
335 | eikä virka, eikä huasta, | |||
336 | eikä tiijä ni mitänä. | |||
337 | 000 | |||
338 | "Woi minun sisko kultaseni! | |||
339 | Mikä vaiva, mi kipunen, | |||
340 | mikä tauti, mi läsindä, | |||
341 | mikä tuska tuntematon." | |||
342 | 000 | |||
343 | Istuu lapsi lattiall, | |||
344 | sanoo lapsi lattiall: | |||
345 | "Tuollpo muahinen mataa, | |||
346 | Riisi rietas on asuu, | |||
347 | alla pitkän pirtin sillan, | |||
348 | sylen seitschemän syväss'." | |||
349 | 000 | |||
350 | Walehia lasten laulut, | |||
351 | maitoparran palpatukset. | |||
352 | 000 | |||
353 | Suabe sisko kuulemahe, | |||
354 | suapi sisko huastamahe. | |||
355 | "Jos sinä sitäki saisit: | |||
356 | Lesvierin makiita maitoo | |||
357 | korven kuuennen takoa, | |||
358 | päivän keskisen kohass, | |||
359 | maitoo pienen on butelin, | |||
360 | piäsisinpö tervehekse." | |||
361 | 000 | |||
362 | "Tulis tuonne pitkä matka. | |||
363 | Täytyyhän se lähtiäki." | |||
364 | 000 | |||
365 | Piäsöö Lesvierin kotihe, | |||
366 | kovan miehen kartanoihe, | |||
367 | niemen suureh on salohe, | |||
368 | salattuh on linnasehe. | |||
369 | 000 | |||
370 | Kyllä Lesvieri kumarsi: | |||
371 | "Mitä työ tiäll etschittä | |||
372 | mejän korkiiss koiss'?" | |||
373 | 000 | |||
374 | "Etschimmä maitoo on vähäsen, | |||
375 | butelisen pikkarasen." | |||
376 | 000 | |||
377 | "Annetah myö maitosiiki, | |||
378 | vain et sie hyväkse ota!" | |||
379 | 000 | |||
380 | "Miks' en ottane hyväkse?" | |||
381 | "Rosvo hauvass on eläjä, | |||
382 | sinuu sisko sierovaa." | |||
383 | 000 | |||
384 | Sankarinen tuumailoobe | |||
385 | mennä suurihe sotihe, | |||
386 | pajeta kavaloa moalimoa, | |||
387 | ei häin usko kuitenki. | |||
388 | Mänöö häin isän hauvall, | |||
389 | valitteloo vainajill: | |||
390 | "Mitäbö minä tekisin?" | |||
391 | "Mäne suurih on sotihe | |||
392 | Pirun vuorta voittamahe, | |||
393 | siell se asuube kavaluus!" | |||
394 | 000 | |||
395 | Rosvo hauass nousoo. | |||
396 | Sanoo sillä njeitokasell: | |||
397 | "Eibö se nyt muuten kuole | |||
398 | Woittamaton Sankarinen | |||
399 | työnnetäh myö häntä tuonne | |||
400 | Pirun pesäh on pelätyn, | |||
401 | siellpä hällki surma suape." | |||
402 | 000 | |||
403 | Tuli Sankari kotihe. | |||
404 | "Woi minun veli veikkoseni! | |||
405 | En minä piäse tervehekse. | |||
406 | Lesvierinki maitoloilla, | |||
407 |
piäsen Pirun voitijoilla.1 voitijoilla = voiteilla
|
|||
408 | Piru kaukana asuube: | |||
409 | Yheksän meren ylitschi, | |||
410 | puolen merta kymmenettä, | |||
411 | suaress' on selällisessä, | |||
412 | rautasess' on kallivossa. | |||
413 | Ota sie vain hyvät asehet: | |||
414 | siell' jo kuoli kuulut miehet, | |||
415 | väki vahvaki vapisi, | |||
416 | Luojan liäkkehet läkähtyi, | |||
417 | eibö kuole Sankarinen." | |||
418 | "Suuri toinen tuo tuloobe, | |||
419 | enkä sinne lähteneki." | |||
420 | 000 | |||
421 | Sisko vain ei jaksa kurja, | |||
422 | aina läsii, aina rukovustaa: | |||
423 | "Piäsisin minä tervehekse, | |||
424 | käy sinä Pirun voitijoita!" | |||
425 | 000 | |||
426 | Lähtöö Sankari Pirun vuorell, | |||
427 | mänöö häin meren rantah, | |||
428 | laulaa sotalaivosiiki, | |||
429 | purtta puolisen satoa, | |||
430 | sata miestä miekallista, | |||
431 | tuhat keijähän kerall, | |||
432 | kai on rautasta vägii, | |||
433 | lurjuksih on luoteltuu. | |||
434 | Kulkoo vuuven kotivettä, | |||
435 | toisen vettä vierahempaa, | |||
436 | kolmannen kovin vierasta, | |||
437 | tuntoo tuulet, tuntoo tuiskut, | |||
438 | kovat ilmat, ukkos-ilmat, | |||
439 | vihka-ilmat, vein satijat, | |||
440 | meren suaret souteloo, | |||
441 | meren neijot nagraeloo, | |||
442 | kai häin hyvin luatii kuitenki. | |||
443 | 000 | |||
444 | Piäsöö Pirun vuoren juurell, | |||
445 | vain on paljoa vajoa, | |||
446 | äsken äijä köyhempänä: | |||
447 | viisikymmentä venettä. | |||
448 | 000 | |||
449 | Löytää nuoren njeitokaisen | |||
450 | kuin punasen puolukkasen, | |||
451 | itkemäss' on istumassa, | |||
452 | Pirun vuoren vinkolossa, | |||
453 | kultakangasta kutovan, | |||
454 | hopioi helähyttävän. | |||
455 | "Toin' on Keisarin neitilöi, | |||
456 | näin sen pyhän virran pyörtijöill." | |||
457 | 000 | |||
458 | Jobohäin Pirunki löyti | |||
459 | suurilla on istumoilta. | |||
460 | Piru siinä pistelehti, | |||
461 | pahan poiga paukutteli, | |||
462 | kolmipäinen kolkutteli. | |||
463 | 000 | |||
464 | Sanoi Sankari Pirull: | |||
465 | "Miss' on tejän voitijoita | |||
466 | butelissa pikkarasess?" | |||
467 | 000 | |||
468 | Piru varsin vastailoobe: | |||
469 | otti miekan, otti rauan, | |||
470 | tempasi terän tulisen | |||
471 | vasten Sankarin sanoja. | |||
472 | 000 | |||
473 | Silloin Sankari koveni | |||
474 | tuon tulisen Pirun piälle, | |||
475 | kuopasi Pirulta miekan, | |||
476 | ischki piät jo poikkisehe, | |||
477 | ischki pienet, ischki suuret, | |||
478 | ischki keskiluavulliset, | |||
479 | tappoi kaiken Pirun kansan, | |||
480 | Lemmon kansan muah on kuatoi, | |||
481 | Hiien kansan hirttelööbe, | |||
482 | koko korven on puhisteloo, | |||
483 | suaren suastasen pesöö - | |||
484 | ei tapa Keisarin tytärtä. | |||
485 | 000 | |||
486 | "Oi sinä njeito nuorukainen! | |||
487 | "Miss' on Pirun voitijoita | |||
488 | butelisess pikkarasess?" | |||
489 | 000 | |||
490 | Neito varsin vastajeli: | |||
491 | "Et sie hyväkses ota." | |||
492 | 000 | |||
493 | Niin kun häin sai ne kätehe, | |||
494 | niin ne tuiskahti tuleh, | |||
495 | valkiass' on vallotteli, | |||
496 | poltti käen Sankarilta. | |||
497 | 000 | |||
498 | / ? /eukko, eukko parka, | |||
499 | Hyyve-neitonen soria, | |||
500 | tulkoa on tarvitah, | |||
501 | vie välemmin vuotetah. | |||
502 | Nehän ne tulen lumosi, | |||
503 | kirvotteli kivut poisski. | |||
504 | 000 | |||
505 | Piäsööbe tulen vioiss, | |||
506 | vaigijoiss on valgiasen, | |||
507 | niin Piru ennen keräsi | |||
508 | lagioill' on lainehilla, | |||
509 | kamalall' on kankahalla, | |||
510 | pani vaskivakkasehe, | |||
511 | vuoren rautasen rakoho. | |||
512 | 000 | |||
513 | Meni Sankari väkevä | |||
514 | venoseh on vaskisehe | |||
515 | kera nuoren neitokasen, | |||
516 | puolanmarjukan punasen. | |||
517 | Nousi liekki, nousi lieska, | |||
518 | höyry vuoress' on kohosi. | |||
519 | 000 | |||
520 | Se on höyry sen vetosen, | |||
521 | min Piru ennen varasti | |||
522 | saman suaren hettehess, | |||
523 | läikkyväss' on lähtehess', | |||
524 | Luojan suuren liäkkehii, | |||
525 | vammoill' on valantehii. | |||
526 | 000 | |||
527 | Meni Sankari merellä, | |||
528 | laikutteli lainehilla: | |||
529 | "Pirun kagla kasvanoo, | |||
530 | vaikka miekall' vaivuteltais." | |||
531 | 000 | |||
532 | Piästäh hyö kotivesillä: | |||
533 | "Mitä rotuu olet sinä neito, | |||
534 | mitä lapsonen lajii?" | |||
535 | Neiti varsin vastajeli: | |||
536 | "Mie olen suurtaki sukuu, | |||
537 | kuningasten kukkasii." | |||
538 | 000 | |||
539 | Tuloo siinä tuimat tuulet, | |||
540 | hyö kuavutah kuusikuariss, | |||
541 | uijah Imantran suareh | |||
542 | ja siitä merirantah. | |||
543 | Siell' sanoobe Sankarill: | |||
544 | "Etkö jo ota morsiokses | |||
545 | sinuu suavulla hyvällä, | |||
546 | nyt hän tuloobe erota, | |||
547 | tuloo tuolla tuaton laivat." | |||
548 | 000 | |||
549 | Sanoi Sankari Wäkevä: | |||
550 | "Enpä tuota tietäneki, | |||
551 | vie on siskoni minulla." | |||
552 | 000 | |||
553 | Tyttö huivinsa revitti, | |||
554 | kahta ruasti kaunehenii, | |||
555 | antoi silkin Sankarilla. | |||
556 | Siitä itkuhe pusertui: | |||
557 | eihän saisi nyt erota | |||
558 | tuosta miehestä hyvästä, | |||
559 | voittajass on Sankariss. | |||
560 | 000 | |||
561 | Sanoo Sankari tytölle, | |||
562 | iäntä vavahteluttoa: | |||
563 | "Täytyy mejän nyt erota | |||
564 | tämä kerta keksimättä.!" | |||
565 | 000 | |||
566 | Huuti Sankari sanoja: | |||
567 | "Tule laiva lainehilla, | |||
568 | kuutti kumma kuplehilla, | |||
569 | tule tänne, tarvitahe, | |||
570 | vie välembi vuotetahe, | |||
571 | tälle paikalle tapahu!" | |||
572 | 000 | |||
573 | Näkyi laiva lainehill, | |||
574 | kultamasto kublehill, | |||
575 | se on neion noutajii, | |||
576 | kavonnehen katschojii, | |||
577 | kun se neito on katosi, | |||
578 | vuotta viisi, vuotta kuusi, | |||
579 | sekä seitschemän keseä | |||
580 | marjatiell' on mansikass', | |||
581 | punamarjan poiminnass, | |||
582 | Pirun kobrihe kovihe, | |||
583 | Hiien hurtan hampahiss, | |||
584 | Lemmon leukaluun käress. | |||
585 | Laiva laski rantasella, | |||
586 | kosken rannalla kohosi. | |||
587 | 000 | |||
588 | Sanoi Sankari väkevä: | |||
589 | "Menes neitonen merelle | |||
590 | lakijoill' on lainehille | |||
591 | laivassa lajihyvässä, | |||
592 | kullepa isäs kotihe." | |||
593 | 000 | |||
594 | Itsche neito itkemähe, | |||
595 | vaivanen valittamahe: | |||
596 | "En minä sua sinuss' erota, | |||
597 | enkä nytki, enkä ennen, | |||
598 | Pyhän en virran pyörtimillki, | |||
599 | kovan kosken rantamillki. | |||
600 | En minä sua sinuss' erota!" | |||
601 | 000 | |||
602 | Sanoi Sankari väkevä: | |||
603 | "Nyt piteä mejän erota, | |||
604 | vaijis vastenki sotii: | |||
605 | piä se käsköö, syvän kieltää, | |||
606 | aivot ankarat kägeebi. | |||
607 | Nyt piteä mejän erota." | |||
608 | 000 | |||
609 | Wie häin virkki merimiehill: | |||
610 | "Wiekeä kotihe njeito, | |||
611 | suuren Keisarin kotihe, | |||
612 | pitkän pristanin takana." | |||
613 | 000 | |||
614 | Merimiehet miekalliset, | |||
615 | lakit neljänurkalliset, | |||
616 | nuppupiät ja viäräsiäret, | |||
617 | rautalakit luavulliset, | |||
618 | rautakintaset käsissä, | |||
619 | rautaharkut hartehilla, | |||
620 | sanoobe sanoill' on noilla: | |||
621 | "Neiti on suuresta suvusta, | |||
622 | Keisariloin keskuuvesta, | |||
623 | senhän myö kotihe suammo, | |||
624 | pitkän pristanin perälle." | |||
625 | 000 | |||
626 | Sanoibo vie Sankarinki: | |||
627 | "Ei sua sanuo häbiee | |||
628 | neitiselle nuorukasell. | |||
629 | Muistakoa merimiehet." | |||
630 | 000 | |||
631 | Laivamiehet lausujeli: | |||
632 | "Emmö sano myö häbiee." | |||
633 | 000 | |||
634 | Johan nyt noill' ero tuloobe: | |||
635 | kaunehell' on kassupiällä, | |||
636 | voittajall' on Sankarilla. | |||
637 | 000 | |||
638 | Neiti suuress' on surussa, | |||
639 | Sankari sanavähänen. | |||
640 | 000 | |||
641 | Sanoi neitonen sanoja, | |||
642 | valitteli vaigijasti: | |||
643 | "Otas tämä huiviani | |||
644 | muistellaha toitschinaks, | |||
645 | jos myö yhymmä hyvästi." | |||
646 | 000 | |||
647 | Itki silmät punasikse, | |||
648 | surkutteli suurimmikse. | |||
649 | Lähti laiva lainehill, | |||
650 | kultamastonen kulkemah, | |||
651 | meni suurella merellä, | |||
652 | laikutteloo lainehilla. | |||
653 | Jop' on huivi huiskahteloo | |||
654 | mennestä on vähän matkoin, | |||
655 | katscho Sankari surijaks, | |||
656 | jopa heitti on nävyntän. | |||
657 | 000 | |||
658 | Niin siell neitonen suroobe | |||
659 | meren uavan ualtoloill, | |||
660 | lakioill' on lainehill, | |||
661 | vuahtisill' on vainijoill': | |||
662 | istuu laivan ikkunoiss, | |||
663 | punapurjehen perillä, | |||
664 | itki päivät, parkui illat, | |||
665 | uamut itki, yöt ynisi, | |||
666 | kyllä lähtöö kyynelii, | |||
667 | vieröö helmii on herehii, | |||
668 | saipo kyyneltä sataki, | |||
669 | tuli kuitenki tuhansii. | |||
670 | Kylpöö kyynelet meressä, | |||
671 | muutteloobe helmilöikse, | |||
672 | simpsukoikse siindelööbe, | |||
673 | kuningasten kuulusiksi. | |||
674 | 000 | |||
675 | Sankari salon väkevä | |||
676 | muisteloobe merirannall', | |||
677 | surkutteloo suurell rannall', | |||
678 | itköö häin isoll' kivell'. | |||
679 | Näki häin nämä tulevan, | |||
680 | poimi noita jo polonen | |||
681 | kullan neion kyynelösii, | |||
682 | teki kaunosen korestin | |||
683 | Konsa lakkasi tulenta, | |||
684 | neito mennyt on mereltä. | |||
685 | 000 | |||
686 | Lahti Sankari salohe, | |||
687 | tuonnpo rosvoloin kotihe, | |||
688 | sievän siskosen kotihe, | |||
689 | kassupiän on kaunehenii. | |||
690 | Tervehytteli saloja. | |||
691 | Suapui häin salon kotihe. | |||
692 | Rosvo kun hänet havatsi, | |||
693 | kuatui karsinoih syvihe. | |||
694 | 000 | |||
695 | Huastoi sisko veljellehe: | |||
696 | "Kusspa sinä nyt kävelit | |||
697 | tämän aian armahani?" | |||
698 | "Min' olin Pirun komiass taloss' | |||
699 | Hiien vuoress' hirmusess, | |||
700 | Lemmon kansan leikkoannass'." | |||
701 | 000 | |||
702 | "Mistä sinun voima onki, | |||
703 | sanoppa se nyt minulle?" | |||
704 | "Ei ole siskon tietämistä | |||
705 | minun voimahe mitänä!" | |||
706 | "Sinun piteä sannoki, | |||
707 | miss' se sinun voima onki, | |||
708 | piteä sinun sanella, | |||
709 | omall' siskoll' on sanella." | |||
710 | 000 | |||
711 | Jobo Sankari sanoobe, | |||
712 | oma velli osotteloo: | |||
713 | "Tuoll' se voima minull' onki, | |||
714 | apu aina Sankarilla: | |||
715 | tuolla suuress' on nutussa, | |||
716 | leviöiss' on kormanissa." | |||
717 | 000 | |||
718 | Rosvo kuuloo kuoppahass | |||
719 | noita puhehii hyvii." | |||
720 | 000 | |||
721 | Lähtöö Sankari salohe | |||
722 | pitkän pyssyn on kerall, | |||
723 | otuksii on ottamahe, | |||
724 | riistasii on riipimähe. | |||
725 | 000 | |||
726 | Job' on Rosvo rohkenoobe, | |||
727 | nousoo hauasta syvästä | |||
728 | tuon on neijon nuoren luokse, | |||
729 | herjän helmoih häin nojautui: | |||
730 | "Anna uinuu on kovasti, | |||
731 | nukuttele, nuuvuttele | |||
732 | tuoss' on yöny tulevannu | |||
733 | salon suurta Sankarischtu. | |||
734 | Kons' se ilta koituneebi, | |||
735 | suat sinä Sankarin nutunki | |||
736 | ildavundoi aigasinnu." | |||
737 | 000 | |||
738 | Tuloohan Sankari salosta, | |||
739 | mies on korvesta kotihe. | |||
740 | Syötti sisko, juotti sisko, | |||
741 | syötti syömill' on hyvillä, | |||
742 | juotti juomill' on hyvillä, | |||
743 | sekä syötti, jotta juotti, | |||
744 | segä uuvutti unehe | |||
745 | tuon on suuren Sankarinii, | |||
746 | Pirun voittajan väkevän. | |||
747 | 000 | |||
748 | Rosvo hauass' on havatschuu, | |||
749 | suapi nutun Sankarinii | |||
750 | halennehill hartijoilla, | |||
751 | sanoobe sanall' on tuollki: | |||
752 | "Nouse pois polonen poika, | |||
753 | suuri Sankari ylene, | |||
754 | jo nyt on vallat vaihtunehet, | |||
755 | arvot muiten muuttunehet!" | |||
756 | 000 | |||
757 | Nousi poista Sankarinen, | |||
758 | ravahteloo nuttuhuse: | |||
759 | nuttu on Rosvon hartehilla, | |||
760 | kultasankari suatu poijes. | |||
761 | 000 | |||
762 | Rosvo kiini Sankariseh, | |||
763 | kaivoi silmät Sankarisen, | |||
764 | työnti suureh on salohe, | |||
765 | metschih on menehtymähe, | |||
766 | noien karhuloin sekahe, | |||
767 | kondivoloin on kotihe. | |||
768 | 000 | |||
769 | Karhut kaikki jo kumarti, | |||
770 | pevot peljätyt kyseli: | |||
771 | "Johan myöki sen sanoimmo: | |||
772 | et sie hyväkses löyhkä." | |||
773 | 000 | |||
774 | "Millä minuu piästetähe?" | |||
775 | "Wiemmö Lesvierin kotihe, | |||
776 | siell se tiijetäh sinutki." | |||
777 | 000 | |||
778 | Wiijäh Lesverin kotihe, | |||
779 | kaikki lesvierit kumarti: | |||
780 | "Siell se tuloo sota-velli, | |||
781 | joko sie sovassa sorruit? | |||
782 | Johan myöki sen sanoimmo: | |||
783 | et sie hyväkse löyhkä." | |||
784 | 000 | |||
785 | "En minä sortunut sovassa, | |||
786 | tallattuna tappelossa, | |||
787 | sisko silmäni varasti, | |||
788 | Rosvo kaivoi kuoppasista." | |||
789 | 000 | |||
790 | "Johan myöki sen sanoimmo: | |||
791 | ethän sie hyväkse löyhkän." | |||
792 | 000 | |||
793 | "Mitä minull tehtänöö?" | |||
794 | "Wiijäh vie myö merirannall, | |||
795 | Luojan arvall' on lujalla!" | |||
796 | 000 | |||
797 | Wiijäh häntä meren rannall, | |||
798 | kovan kosken korvasell, | |||
799 | Pyhän virran pyörtijöill, | |||
800 | korkiall' on kallivoll. | |||
801 | 000 | |||
802 | Huuti Lesvieri leviä | |||
803 | iänellehe ärhäkällä: | |||
804 | "Tule, laiva, lainehilta | |||
805 | viemähe vilusta miestä, | |||
806 | salon suurta Sankarista, | |||
807 | sokiaks on / ? /!" | |||
808 | 000 | |||
809 | Laiva laskoo on meressä, | |||
810 | suuren kosken koprusilla, | |||
811 | Pyhän virran pyörtijöillä: | |||
812 | "Mipä mies olis sinullki?" | |||
813 | 000 | |||
814 | Sanoi Lesvieri sanoja: | |||
815 | "Wiegeä vilunen miesi, | |||
816 | tämä täss' on meress poikki | |||
817 | kovan Keisarin kotihe!" | |||
818 | 000 | |||
819 | "Mitä myö häness' viemmö?" | |||
820 | "Kun työ sen tytönki veittä, | |||
821 | niin viegeä sulhanenki!" | |||
822 | 000 | |||
823 | Jobo häntä tuonne tuotih, | |||
824 | suurehe on pristanihe, | |||
825 | ilmain itschen tietämättä, | |||
826 | sokian älyämättä, | |||
827 | Poika pieni viättelööbe, | |||
828 | vetelööbe veitikkanen | |||
829 | tuohon keisarin kotihe, | |||
830 | Manulah on mahtavahe. | |||
831 | 000 | |||
832 | Wiepipä vilusen pihalla, | |||
833 | panoo eteh paratnoloin. | |||
834 | 000 | |||
835 | Jobohan tuoll' on tyttö seisoo | |||
836 | yläkerran ikkunoisski, | |||
837 | näköö Sankarin pihalla, | |||
838 | silmättömän, korvattoman, | |||
839 | miekattoman, mielettömän, | |||
840 | tuvettoman, turvattoman | |||
841 | segä aivan armottoman. | |||
842 | 000 | |||
843 | Hyppäi tyttön tuonn' pihoilla, | |||
844 | kavahteloo kaglasehe: | |||
845 | "Mistä sull' on silmät mäntih, | |||
846 | näkösi igäti katoi?" | |||
847 | "Kaivohan sisko silmät poisi, | |||
848 | Rosvo kallihet kavotti!" | |||
849 | 000 | |||
850 | "Läkkä nygöi ylös, Sankari!" | |||
851 | 000 | |||
852 | Vei häin hänet nyt ylösi, | |||
853 | jaksatti hänenki poisi, | |||
854 | tuli tuaton etehe: | |||
855 | "Jobohan tuo tuli mulla, | |||
856 | suapui sulhonen takasi, | |||
857 | minun kaunis katscheltuni, | |||
858 | vuosin monin vuoteltuni, | |||
859 | se on suanutki minuuta | |||
860 | ilmoill on ihmisienki, | |||
861 | pahoin koisski pellastannuh, | |||
862 | Welhon vuoress pois vetänyh." | |||
863 | Eibö tuatto häntä työntän | |||
864 | yhteh sokiin kera. | |||
865 | 000 | |||
866 | Tyttö työtyybe taloss poisi, | |||
867 | mennäh metschih hyö vihillä, | |||
868 | omin luvin otetahe, | |||
869 | vie on puarmat vihitähe, | |||
870 | yhteh pannah on papitta. | |||
871 | 000 | |||
872 | "En mie sinuuki heitä | |||
873 | sokiaks' on sortunutta, | |||
874 | minä vain mieron tietä kullen | |||
875 | oman Sankarin sivulla." | |||
876 | 000 | |||
877 | Ukko pristaniss urahti, | |||
878 | viestin työnti tyttärellä" | |||
879 | "Et sie sua siellki olla, | |||
880 | sinä typerä tyttöseni, | |||
881 | etkä koko kaupunnissa, | |||
882 | etkä valtakunnassaki. | |||
883 | Pois piteä tejän pajeta, | |||
884 | jottei jouvu silmihini, | |||
885 | eikä kuule korvaniki." | |||
886 | 000 | |||
887 | Pieni häin heiät on hovilla, | |||
888 | suureh metschäh on salasi. | |||
889 | Siellä sitten asutah, | |||
890 | asutah on armastellah | |||
891 | eikä tullunna häbie | |||
892 | eikä kuule tuaton korva, | |||
893 | isän silmä ei yletä | |||
894 | eikä rahvahat eroita. | |||
895 | 000 | |||
896 | Asutaanbo armastellah | |||
897 | kuun on kultosess tuvasski, | |||
898 | ei hyö löyvä aikojahe, | |||
899 | ei hyö sijoja suane. | |||
900 | 000 | |||
901 | Sankari sokii | |||
902 | mänöö kusemah pihalla, | |||
903 | lentää korppi koillisessa, | |||
904 | lintu laskoo on Lapissa, | |||
905 | siipi vettä viebrajeli, | |||
906 | toinen taivasta tapasi, | |||
907 | tuloo pertin portin piällä, | |||
908 | salosaunan räystähällä: | |||
909 | "Yöllä hovi poltetahe, | |||
910 | tulen voimall tuiskatahe | |||
911 | käskyss' Keisarin kovass, | |||
912 | suuren miehen suuttumuksess." | |||
913 | 000 | |||
914 | Lenti tuohon toinen korppi, | |||
915 | piäsi päivän noususesta. | |||
916 | 000 | |||
917 | "Tuollpo olis tuoki paikka, | |||
918 | kaunis paikka ja parahin, | |||
919 | siellpä tuoki silmät saisi, | |||
920 | kastijaiss' on kaunehiss, | |||
921 | mesiheiniss' on heleviss, | |||
922 | kun se kastais kasteheinih, | |||
923 | vesihenill' on veteliss." | |||
924 | 000 | |||
925 | Tuiskahti tupahe mies, | |||
926 | morahteloo morsiintahe, | |||
927 | "Jouvutaapa nygöi poiski | |||
928 | tässki pertin pejuoniss." | |||
929 | Jobo hyö on jouvutahe. | |||
930 | "Wiätäs vielä nurmiloilla, | |||
931 | paikkasill on parahillki." | |||
932 | 000 | |||
933 | Lähetiin hyö kulkemah. | |||
934 | "Katschos tuaks on tarkastele, | |||
935 | kuta kuitenki näkyybe!" | |||
936 | 000 | |||
937 | Katschoi kaunis, katschoi kaunis: | |||
938 | erikosii ei eroita. | |||
939 | 000 | |||
940 | Juoksoo häin Jumalan tuuti, | |||
941 | Luojan aika asteloobe. | |||
942 | "Katschos tuaks on tarkastele!" | |||
943 | Katschoi kaunis, katschoi kaunis: | |||
944 | tupa loimahti tulessa. | |||
945 | 000 | |||
946 | Sanoi Sankari sokia | |||
947 | vuoren viimesen sivulla: | |||
948 | "Katschos tuaks on tarkasteli!" | |||
949 | 000 | |||
950 | Katschoi kaunis, nätti näki: | |||
951 | jo tupa tuleks on palan. | |||
952 | 000 | |||
953 | Siin oliki sievä kenttä | |||
954 | kaunis-ruohonen katasja, | |||
955 | riipi häin on ruoholoita, | |||
956 | vesiheinijä vetelöö, | |||
957 | hieroo hetken silmyluonta, | |||
958 | toisen korvan lehtylöitä: | |||
959 | suape silmät Sankarilla, | |||
960 | korvat korven kulkijalla. | |||
961 | 000 | |||
962 | Siit häin siitä kiittelööbe, | |||
963 | Luojoa ylistelööbe, | |||
964 | maita merta tervehtiipi, | |||
965 | pilvilöi ihasteloobe. | |||
966 | Wie häin aikoobe yrittää | |||
967 | miekall rosvoloi ravistoa, | |||
968 | nuoren kansan nostatella, | |||
969 | varustoa väki-isännät, | |||
970 | Mannun aikaset urohot, | |||
971 | pevot kaikki peljättävät, | |||
972 | rannan kansan, kallivon kansan, | |||
973 | metschän kansan, karhun kansan, | |||
974 | salon kansa, korven kansan, | |||
975 |
nurmen kansan, kasken kansan,3 kasken kansa: kasken haltijat, jotka kasvattavat kaskiviljan.
|
|||
976 | vuoren kansan, vuaran kansan, | |||
977 | meren kansan, veen eläjät, | |||
978 | manteren makian kansan, | |||
979 | kansan aivan kaikellaisen, | |||
980 | pojat punaposkelliset | |||
981 | Pirun voimoa vaivuttelmah, | |||
982 | Melhon veitschen kärkilöitä, | |||
983 | Lemmon leukaluun neniä, | |||
984 | Hiien hirmu hambahiiki | |||
985 | pahan pesii, häijyn häkkii | |||
986 | vastuksii on voittamahe. | |||
987 | 000 | |||
988 | Lähetääbö matkahese | |||
989 | tuonn' on rosvoloin kotihe, | |||
990 | mennäh hyö yli meresski, | |||
991 | uallon herjaisski alatsche, | |||
992 | halkei ualto, harja lankes, | |||
993 | lainehet kovin lakoili. | |||
994 | Eipähän heill ole enempeä | |||
995 | kuin on kaksi tyhjeä kättä, | |||
996 | kynttä muutamii kymmenii, | |||
997 | hambahii erähii kymmenii. | |||
998 | "Hoi Ukko yli-jumala!" | |||
999 | Ukko miekan pilviss puotti, | |||
1000 | kultamiekan kummallisen. | |||
1001 | Sill' hyö mulkkuja mutellah, | |||
1002 | katkotah karvan killukoita. | |||
1003 | Jobo karhut ne kumartoa, | |||
1004 | otti karhut häin mukah; | |||
1005 | mänöö Lesvierin pesäll: | |||
1006 | Lesvieri kumarteloobe, | |||
1007 | otti lesvierit mukah; | |||
1008 | meni kansan kartanoilla, | |||
1009 | kai on kansaki kumartoa: | |||
1010 | otti kansanki mukah. | |||
1011 | Kutschui häin on kaiken kansan, | |||
1012 | kuun kansan, auringon kansan, | |||
1013 | muan on kansan, Mannun kansan, | |||
1014 | kutschui metschänki elävät, | |||
1015 | kutschun pevot peljättävät, | |||
1016 | kaikki suurembat sotijat, | |||
1017 | vanhatki väki-isännät, | |||
1018 | kai on Kalevan muasta, | |||
1019 | igäti eläväsen aina, | |||
1020 | vaikka muasta mennehenii, | |||
1021 | kons' ei mua ketänä kanna | |||
1022 | koko mualimass eneä, | |||
1023 | kai on kutschui avuksehe, | |||
1024 | avuksehe, armoksehe, | |||
1025 | tuveksehe, turvaksehe. | |||
1026 | "Hoi Ukko ylijumala!" | |||
1027 | Lähetäänbö matkohese, | |||
1028 | kohti rosvoloin kotiiki. | |||
1029 | 000 | |||
1030 | Metschän haldii on havatschi, | |||
1031 | suattoi pikkusen Sakaran, | |||
1032 | työnti tyyten parrattoman, | |||
1033 | miehen kumman miellytteli | |||
1034 | katschella on rosvoloita, | |||
1035 | missähäin ne rosvot muatah. | |||
1036 | 000 | |||
1037 | Pian pikkunen Sakara | |||
1038 | tiesi muikse muutellaki, | |||
1039 | aina tarpehiin peräss': | |||
1040 | meni pikku loukkosista, | |||
1041 | saiki salvoissa sisähe. | |||
1042 | Katschelipo kaunehesti, | |||
1043 | missä rosvot roikelehti: | |||
1044 | turopart' oli pankon luona, | |||
1045 | kolme vieress' on venyybe, | |||
1046 | ynnähän yheksän miestä, | |||
1047 | kaksitoista trenkimiestä, | |||
1048 | kai on lautschat kuarimiestä, | |||
1049 | miekkamiestä kuikahatki. | |||
1050 | Panoo nieglat rosvoloin korvih, | |||
1051 | linna on piruloi täysi, | |||
1052 | panoo nieglat piruloillki?? korvih, | |||
1053 | uniniegloin uuvutteloo, | |||
1054 | rosvot uneh uuvuttoa, | |||
1055 | pirut uninieglasilla, | |||
1056 | rosvot tappoa tajuta, | |||
1057 | pirut tuiskata tulehe | |||
1058 | miekoissahe, pyssyissähe, | |||
1059 | aina vankoiss' on asehiss. | |||
1060 | 000 | |||
1061 | Suapi Sakara pihalla: | |||
1062 | "Ei ne nyt rosvotki kuule, | |||
1063 | suapi mennä nyt sisähe, | |||
1064 | eikä ne nyt Pirut pistä, | |||
1065 | suatta työ sisähe mennä." | |||
1066 | 000 | |||
1067 | Antoi sillä Sankarilla | |||
1068 | tuon on kultasankarinii. | |||
1069 | Potki pitkiss portuvissa, | |||
1070 | ukset lennätti levällä. | |||
1071 | 000 | |||
1072 | Mänööbe Sankari sisäh | |||
1073 | kera miesten miekallisten. | |||
1074 | Kohtapa hyö kolistellah | |||
1075 | pillakkehekse vähäkse. | |||
1076 | Ei ne rosvot tuota tunne | |||
1077 | eikä vaivaiset tajunki. | |||
1078 | 000 | |||
1079 | Sanoi Sankari Wäkevä: | |||
1080 | "Noiat nouskoa unesta!" | |||
1081 | 000 | |||
1082 | Noiat nousoobe unesta, | |||
1083 | piällä Sankarin tuloobe. | |||
1084 | 000 | |||
1085 | Siitä tappelu tapahtui, | |||
1086 | Ukkonen, yli-jumala | |||
1087 | ischköö pilvistä tulia, | |||
1088 | valoja välähyttelöö. | |||
1089 | 000 | |||
1090 | Kuatuibo kaikki Rosvon väki: | |||
1091 | verta oli puoli siärivartta. | |||
1092 | 000 | |||
1093 | Rosvo vie on koholl, | |||
1094 | Sankari häntä koitteloobe, | |||
1095 | tulenliekkinä tuloobe, | |||
1096 | ukkosessa urkenoobe: | |||
1097 | tappoi Rosvon Sankarinen. | |||
1098 | Rosvo kuolless' kiljahteloo" | |||
1099 | "Elähän muschikka ihastu, | |||
1100 | minä sinun miekan on hävitin, | |||
1101 | sinun tuaton terän turmelin | |||
1102 | et sinä enempi löyvä | |||
1103 | asettu Aluen vallan!" | |||
1104 | 000 | |||
1105 | "Kyll' minä, Rosvo, miekan löyvän: | |||
1106 | tungen itscheni tuleh, | |||
1107 | Tuonelah on tunkevunen, | |||
1108 | siell' sinun piteä sanno | |||
1109 | terän tuaton toimittoa, | |||
1110 | asehen Aluen vallan." | |||
1111 | 000 | |||
1112 | Työtäh sisar suureh saloh, | |||
1113 | silmät piäss' on piästetäh, | |||
1114 | korvat piikill pistelläh, | |||
1115 | hambahat hajotellah. | |||
1116 | 000 | |||
1117 | Sanoi Sankari väkevä: | |||
1118 | "Andoa karhuloin levitteä, | |||
1119 | lesverilöin lekutella | |||
1120 | ettei kärsisi enempi!" | |||
1121 | 000 | |||
1122 | Jobo tuo nyt tuohon syötih, | |||
1123 | sekä luut ne on lihatki. | |||
1124 | "Ei tejän olis pitännä | |||
1125 | tuota ruatoa rumoa: | |||
1126 | akkoa asehetoinna, | |||
1127 | vaimoo varatoinna: | |||
1128 | Wellhohan sen velhosteli, | |||
1129 | itsche ei ruatan on rumoa," | |||
1130 | 000 | |||
1131 | Lähetääbö vesirannall: | |||
1132 | miss' häin ischki miekkoinehe, | |||
1133 | siinä vie on voivotellah, | |||
1134 | miss' häin riemuloi remusi, | |||
1135 | igäti ilonpitoja. | |||
1136 | 000 | |||
1137 | "Tule laiva lainehilla, | |||
1138 | turvakse uron tulisen!" | |||
1139 | 000 | |||
1140 | Tuli laiva lainehilla, | |||
1141 | tuulen siivill' on tuhahti. | |||
1142 | 000 | |||
1143 | Tulibo likellä laiva, | |||
1144 | käytihimpö laivosehe. | |||
1145 | Laivamiehet ne kumarti. | |||
1146 | Laskoo lesvierit kotihe: | |||
1147 | "Myö olemmo sovinnot tehty, | |||
1148 | rajarauhat rapsajeltu!" | |||
1149 | 000 | |||
1150 | Mennäh Keisarin pristanih, | |||
1151 | linnan kovan korvaksella. | |||
1152 | Työnti sanan Keisarilla: | |||
1153 | "Tules tänne, tules tänne, | |||
1154 | tiäll on vävyski väkevä, | |||
1155 | tiäll on tuloss' tyttäresski | |||
1156 | kera pienen poigulapsen!" | |||
1157 | 000 | |||
1158 | Työnti Keisari vähäsen, | |||
1159 | sotamiestä polkan toisen, | |||
1160 | rubioo hyö tappelmah, | |||
1161 | mitä ne vähäset meinoaa. | |||
1162 | Työnti lischeä Keisariki, | |||
1163 | sotamiestä polkan toisen. | |||
1164 | Näköö Sankari tulovan: | |||
1165 | itschell miestä merenrannat, | |||
1166 | jalkajousen jaksajii, | |||
1167 | muakynnen kävelijeä, | |||
1168 | miehet kai on miekkoinehe, | |||
1169 | urohot orosinehe, | |||
1170 | kai vuarat kajahteloobe, | |||
1171 | tanteret tärähtelööbe, | |||
1172 | pyssyt pitkät paukahteloo, | |||
1173 | revolvierit räiskähtelöö. | |||
1174 | 000 | |||
1175 | "Wähäpö noiss' on miestä vasten, | |||
1176 | voittajalla Sankarilla!" | |||
1177 | 000 | |||
1178 | Työnti Keisari kansoa, | |||
1179 | polkkiloit' on kaksi, kolme, | |||
1180 | vie häin työnti kymmeniiki, | |||
1181 | sai on polkkiloi satoja. | |||
1182 | 000 | |||
1183 | Tulibo nuo on miekkoinehe, | |||
1184 | urohot orosinehe. | |||
1185 | Eipä tahtonna tapella | |||
1186 | voittamaton Sankarinii. | |||
1187 | työnti miehet miekkoinehe, | |||
1188 | urohot orosinehe, | |||
1189 | pienet poiat pyssyinehe, | |||
1190 | asemill' on entisillä, | |||
1191 | paikoilla palanehilla, | |||
1192 | hiiltyvillä kankahilla: | |||
1193 | "Pitäisi sinun itsches tulla | |||
1194 | vasten Sankarin sotoa, | |||
1195 | näien miekkoin mittelöhö, | |||
1196 | asehen avitteloho, | |||
1197 | mitä myö turhoa tapammo, | |||
1198 | rahvahan verta vuuvatammo!'" | |||
1199 | 000 | |||
1200 | Eipä mies on miekkoi huolin: | |||
1201 | "Mikä tejän miekoistahe | |||
1202 | sekä kurjan on katalan! | |||
1203 | Anna vain väjet otellah!" | |||
1204 | 000 | |||
1205 | Silloin suuttui Sankarinen, | |||
1206 | kovin häin kovakse suuttui, | |||
1207 | nuama muuttui, piä järähti, | |||
1208 | hivusharjat pystyh nousi: | |||
1209 | "Pure nyt miekka miesten luita, | |||
1210 | juo terä ihmisen veriä!" | |||
1211 | 000 | |||
1212 | Työntyi tolkull' on etehe, | |||
1213 | savu nousi taivahalla, | |||
1214 | veri virtasi kovasti, | |||
1215 | tuli häin ukon tuvill, | |||
1216 | Keisarin on kartanoill. | |||
1217 | 000 | |||
1218 | Tuli Keisari pihoill, | |||
1219 | kumarti häin Sankarill': | |||
1220 | "Läkkä siivolla sisähe, | |||
1221 | kunnijoill' on kartanoihe." | |||
1222 | 000 | |||
1223 | Mennäh siivolla sisähe, | |||
1224 | kunnijoill' on kartanoihe. | |||
1225 | 000 | |||
1226 | "Annan mie tytönki sinull', | |||
1227 | se on sulla suavull suatu, | |||
1228 | kyll' minä kai sinull' annan, | |||
1229 | annan vainen valtakunnan, | |||
1230 | älä vain henkii on lopeta, | |||
1231 | itsche minä senki tiijän!" | |||
1232 | 000 | |||
1233 | Ukko pilvess' on piteli | |||
1234 | tuolla voimall on tulella: | |||
1235 | "Jokos tuo tytär tuloobe | |||
1236 | tähän korkiah kotihe!" | |||
1237 | 000 | |||
1238 | Sanoiki tuo Sankarine: | |||
1239 | "Ei on siitä tietämistä, | |||
1240 | eigä kyllä kysymistä: | |||
1241 | Johan sie tulessa poltit | |||
1242 | sekä tyttäres, vävyski!'" | |||
1243 | 000 | |||
1244 | Sanoi Ukko Sankarilla: | |||
1245 | "Eletähä siivollehe! | |||
1246 | Enhän mie tuless' polttan, | |||
1247 | merimiehet poltettih." | |||
1248 | 000 | |||
1249 | Elettih hyö siivolleh. | |||
1250 | Tuli Sankari sisähe, | |||
1251 | tekemähä tervevyttä, | |||
1252 | rauhoa rakentamahe, | |||
1253 | ajat kai parantamahe. | |||
1254 | 000 | |||
1255 | Siitä vie häin Welhon poltti | |||
1256 | Karamäjen kankahall, | |||
1257 | poltti Welhon on poroksi, | |||
1258 | Pirun hiiliksi panoobe: | |||
1259 | "Eihän Pirun olla saiski, | |||
1260 | jos ei konstii olisi. | |||
1261 | Nyt se Piru kuitenki kuoli, | |||
1262 | kun senjo tuhkakse tuhosin." | |||
1263 | 000 | |||
1264 | Sit häin vie miekanki löyti, | |||
1265 | isän miekan on omisti, | |||
1266 | Manan suavuill' on sanoilla, | |||
1267 | Tuonelan tupa-väjellä. | |||
1268 | Kai häin hyvin kohenteloobe: | |||
1269 | liäketarhatki ylenteä | |||
1270 | yheksän meren ylitschi, | |||
1271 | puolen merta kymmenettä, | |||
1272 | muat on kynti, talot kohotti, | |||
1273 | riiat ratkasoo hyvästi, | |||
1274 | vie enemmän riijelläh, | |||
1275 | kai häin asetteloobe | |||
1276 | voittamaton Sankarini. | |||
1277 | 000 | |||
1278 | Eipö tuoss' sotaa noussu, | |||
1279 | tapahtunnu tappelusii. | |||
1280 | Piäsi Sankari Keisarikse, | |||
1281 | väkeväkse isännäkse, | |||
1282 | sai häin Keisarin tytönki, | |||
1283 | jobo heitä vihkitäh. | |||
1284 | Eli tuo on tuonki verran | |||
1285 | vuotta kaksi on tuhatta | |||
1286 | voittamatoin Sankarinen, | |||
1287 | oman poikasen kerall. | |||
1288 | Ei siitä sotoa suanu, | |||
1289 | tapahtunu tappeluu. | |||
Huom! Iivana Onoila kävi luonani heinäkuun 11 päivänä 1915, jolloin Nikolai Ratisen ladossa olivat raittiusjuhlat, ja silloin kysyin muistaako hän runoilunsa noin 3 1/2 vuotta sitten "Woittamattomasta Sankarista". Onoila sanoi muistavansa että "runoo tein koko päivän, kun kirjotit", mutta sanoi ettei enää sitä muista miten mikin kohta tuli. Kun luin ukolle edellä olevaa runoa, sanoi hän vähä väliin: "Niin, niin on" ja "äijä olet tschomentanut", mutta omakseen hän runon omisti ja sanoi että se on hänen runokseen nimitettävä ja mielihyvällä ukko erosi, sitten kun vielä olin ostanut häneltä kontin ja kirjoittanut häneltä muistiin taas jokusen uuden laulunkin. Ennen lähtöään sanoi O. että muisti jo alkaa pettää. - Werrattakoon runoa suorasanaiseen ja muihin "Sankarin" satuihin. Eino Knen. | ||||
1
voitijoilla = voiteilla 2 ampareita: aittoja 3 kasken kansa: kasken haltijat, jotka kasvattavat kaskiviljan. |
JR 23721 | 68 % |
|
JR 08682 | 68 % |
|
JR 32770 | 66 % |
|
JR 08658 | 62 % |
|
JR 44174 | 62 % |
|
SKVR VII2 1507. | 59 % |
|
JR 23874 | 57 % |
|
JR 73812 | 56 % |
|
JR 47603 | 55 % |
|
JR 24743 | 55 % |
|
SKVR XIII3 9231. | 54 % |
|
JR 51075 | 53 % |
|
SKVR I1 erill. [Sampo] 7. | 52 % |
|
JR 54321 | 50 % |
|
JR 51734 | 50 % |
|