JR 25299

j25299
Laatokan Karjala (Raja-Karjala) — Soanlahti
Kemppainen, Eino
1915

Metadata

COL: E. Kemppainen
ID: 25299
INF_CTX: saneli Elessi Waljakkainen 1/6.
INF_NAME: Elessi Waljakkainen
LOC_AREA: i
LOC_PAR: Soanlahti,
LOC_VIL: Suistamo.
SGN: b) 112.
TMP: 1915.

Wäinämöisen kosinta
     2  Wäinöi veisteli venettä,
     3  kuusikuarta kuplehille.
     4  Laskettih vene vesille,
     5  kuusikuari kuplehille,
     6  pantih nuoret soutamah,
     7  vanhat ilman istumah,
     8  ei veneh vesill' lähteny.
     9  000
     10  Tuosta lieto Lemminkänen:
     11  "Minne mennet Wäinämöinen?"
     12  Sanoi vanha Wäinämöinen:
     13  "Menen Pohjolan kosille."
     14  Sanoi lieto Lemminkänen:
     15  "Ota minun, Wäinöi, veneeseh,
     16  miehenä minäki matkall' käyn,
     17  urohona artteliss'!"
     18  000
     19  Laski Wäinöi venehen rantah.
     20  Piäsi Wäinön venehess'.
     21  Kävi, astui airoloih,
     22  soutaa kerran, soutaa toisen,
     23  soutaa kohta kolmannenki,
     24  ei veneh eisty siitäh.
     25  Wäinöi virkki: "Ei kestän kehumista kauaks."
     26  Otti Wäinöi airot käsih,
     27  veti kerran airoll vettä,
     28  jo tuntui vene menevän,
     29  veti toisen vettä airoll,
     30  jo vene vesill' on vieri,
     31  veti kohta kolmannenki,
     32  vene hurjasti hurisoo,
     33  kuusikuari kaltailoo.
     34  Johan tästä matka joutuu,
     35  antaa aian on ilosen.
     36  Piästih perill Pohjolah.
     37  000
     38  Tervehtittih tultuhuu.
     39  Kysyi Pohjolan emäntä:
     40  "Minnpö vierahat menevät,
     41  muan urohot matkall onki?"
     42  Sanoi vanha Wäinämöinen:
     43  "Piäsimmö Pohjolan perill',
     44  ei ole matkoa etemmäksi."
     45  000
     46  Sanoi lieto Lemminkäinen:
     47  "Tuotahan tulimmo tänne,
     48  moan urohot matkasimmo:
     49  teijän neitii on kosimah."
     50  000
     51  Puhui Pohjolan emäntä:
     52  "Kumpi teiss on sulhasmieski?"
     53  000
     54  Wastas vanha Wäinämöinen:
     55  "Minä miehistä parahin,
     56  urohista ensimäinen,
     57  tunnen tuulet, tunnen tyynet,
     58  vilut ilmat, vein satijat."
     59  000
     60  Sanoi ämmä Pohjolainen:
     61  "Käyty on kolmetki kosijat
     62  sekä sulhot seitschemätki.
     63  Jos olet sulho oikii sulhan,
     64  täytä kolme urakkoa:
     65  Luaji joutsen joutuvainen!"
     66  Luati Wäinöi joutseneisen,
     67  ei suan joutsen luavullinen:
     68  lenti ilman käskemättä.
     69  "Luaji uatra aukovainen!"
     70  Luati Wäinöi uatrasenki,
     71  suan ei uatra luavullinen:
     72  se kynti kylänki pellot.
     73  000
     74  Wäinön tuskaksi tuloobe,
     75  veti sisuksen viakse.
     76  Luojoa häin rugovusti:
     77  "Hoi, Ukko, ylijumala,
     78  piällä pilviläin asuja!
     79  Tule tänne tarvitah,
     80  hätähisen huuantah!"
     81  000
     82  Yöllä syntyi Ilmarinen,
     83  päivällä pajasen luati.
     84  Sanoi vanha Wäinämöinen:
     85  "Millä Sampo suatanoo,
     86  vuoresta teräksisestä,
     87  vaskisess on kallivosta?"
     88  000
     89  I' tsche sanoi Ilmarinen:
     90  "Mehiläinen ilman lintu,
     91  hämähäkki Hiien huora!
     92  Lennä tuonne lepsahtele,
     93  yheksän meren ylitschi,
     94  puolen merta kymmenettä.
     95  Tuoppo voie tuoppisell,
     96  kanna pikku kannusell,
     97  kaunihill on kattilall,
     98  sormen piän sovittavall,
     99  peukalon piän mahuttavall."
     100  000
     101  Mehiläinen ilman lintu,
     102  lenti kohta lepsahutti
     103  yheksän meren ylitschi,
     104  puolen merta kymmenettä.
     105  Toibo tuopiss voitehii,
     106  kantoi vaskivakkasess',
     107  kaunihiss on kattilass,
     108  sormen piän sovittavass',
     109  peukalon piän mahuttavass'.
     110  Sai on voijeh Pohjolah,
     111  ojenti Ilmarin käteh.
     112  Kiänti käteh Ilmarinen:
     113  "Onkos nämä voitiet oikein!
     114  Annahan kuatah kallivoh,
     115  valetah vuorell vaskisell."
     116  000
     117  Siit häin sanoi Wäinämösell,
     118  sekä lieto Lemminkäsell:
     119  "Onkos teitä miestä matkall,
     120  kansasta kygenijeä?"
     121  000
     122  Sanoi vanha Wäinämöinen,
     123  sanoi lieto Lemminkäne:
     124  "Olemmo myö aina yrittänny,
     125  asioitu aikah suanu!"
     126  000
     127  Sanoi itsche Ilmarinen:
     128  "Koska outto miehet matkall,
     129  asioitu aikah suanu,
     130  koitetah nyt konstiammo,
     131  väjell vuoresta pelata,
     132  kaivoa vaskikallivoss,
     133  tulis Sampo suahakseh."
     134  000
     135  Koitettih hyö konstiah,
     136  väjell vuoresta pelata,
     137  kaivoa vaskikallivoss.
     138  Soatih Sampo vuoress pelatuksi,
     139  kaivettih vaskikallivoss,
     140  vietih viimenki veneeseh.
     141  000
     142  Sanoi vanha Wäinämöinen
     143  pertin Pohjolan peräll:
     144  "Nyt on täytetty urakct,
     145  neiti matkah joutuminen!"
     146  Ämmä Pohjolan äkänen
     147  hätävyksiss on höperti:
     148  "Kyllä jouvutan, en igäti!"
     149  000
     150  Sanoi vanha Wäinämöinen:
     151  "Ei siin auta kehumiset!"
     152  Suatih neito sualihikse,
     153  matkah on marja punanen,
     154  Sampo toinen sualihikse,
     155  kallis kallivoss otettu,
     156  Lähettih hyö soutamah,
     157  vene vieröö, airot lotkaa,
     158  kuletah hyö, matkatah.
     159  000
     160  Keinotteli Pohjan ämmä,
     161  tujahtih häin taivoseh,
     162  nousi pilvenä koholl,
     163  ylähäksi taivosell,
     164  tuhahtih tuulena ilmah.
     165  000
     166  Wanha viisas Wäinämöinen
     167  katschahteloobe peräh:
     168  "Mitäs tuoll nyt merketääh,
     169  kukas meistä ymmärtää!"
     170  000
     171  Sanoi nuori Ilmarinen:
     172  "Minä heistä ymmärtävin
     173  vain olen nuorin veljeksistä."
     174  000
     175  Sanoi vanha Wäinämöinen:
     176  "Minä vanhin ja vakava!"
     177  000
     178  Pilvi synkkänä sakeni,
     179  tuuli turbuvaa isoksi.
     180  "Ei nyt tuoki eneä auta,
     181  souto airoill' ei avita."
     182  000
     183  Tuli tuuli tuuhakasti,
     184  hajotti venon vesillä,
     185  kuusikuariss kuavuttih
     186  siunatellen itschiäh:
     187  "Minne meitä vietänöö!"
     188  000
     189  Raukat rannalle ajeli,
     190  siellä sitten selvitelläh:
     191  "Misspö mua, miss on meri,
     192  miss' on toinen veljeksistä!"
     193  000
     194  Löyty Sampon kappaleita
     195  rua'all onhan rantasell,
     196  kappaleiss on lähten kagran siemen,
     197  osikkasiss otran siemen,
     198  ruokosiss rukihin siemen.
     199  000
     200  Itketäh hyö, hyhertelläh,
     201  laulellah hyö, viritelläh
     202  noiss on mieliss on pahoisski.
     203  000
     204  Sanoi viimein Wäinöi vanha:
     205  "Saimmohan neitosen sorian,
     206  eloh on elonkerasen
     207  noiss on synkistä syvistä,
     208  lakioiss on lainehista,
     209  vaikka Sampo siäss särettih."
     210  000
     211  Neiti luati iänehese:
     212  "Että arvanna kysyvä,
     213  eibö olis se osannuh
     214  siänä matkahe tareta
     215  eikä tuulena tulemah."
     216  000
     217  Lähetäh hyö kulkemah,
     218  ahon laitaa astumah,
     219  piästih pitkii pientarii.
     220  000
     221  Neiti luati iänehese:
     222  "Kenen muat on, kenen mannut,
     223  kenen pitkät pientaretki?"
     224  000
     225  Wäinöi suatteli sanoikse:
     226  "Onpa meill on maita niitä,
     227  pientarii, pyheä muata,
     228  nuoren neitin leikkimaita."
     229  000
     230  Neiti luati iänehese:
     231  "Min'en maita matkustanne,
     232  astu pitkii pientarii,
     233  jallat kuivuu kulkiess,
     234  väsyy jo vähäväkiset,
     235  kun ei keinot keksittäne!"
     236  000
     237  Sanoi vanha Wäinämöinen:
     238  "Ohoh seppä Ilmarinen,
     239  lieto poigu Lemminkäine!
     240  Luatikoa luinen linna,
     241  talo tarkka taitakoa."
     242  000
     243  Luati talon Lemminkäinen,
     244  itsche luati Ilmarinen.
     245  Eibä ruven tottelmah
     246  neiti nuori Wäinämöistä.
     247  000
     248  Itsche nuori Ilmarinen,
     249  lieto poigu Lemminkäinen
     250  neittä Pohjolan kosimah,
     251  Wäinöin mointa morsiandu.
     252  000
     253  Neiti luati iänehese:
     254  "Elä kosi köyhän lasta,
     255  sukus se sinuu moittii.
     256  Sull on koiss jo vihkivaimo."
     257  000
     258  Sekoi vanha Wäinämöinen
     259  noill' on omill ahoillahan,
     260  oman pellon pientareill.
     261  000
     262  Lemminkäinen, Ilmarinen
     263  eli kera Pohjan tytön
     264  tuoll on korvess on kovassa,
     265  lujan linnan liepehill,
     266  vain ei taipun Pohjan neiti.
     267  000
     268  Siitä vanha Wäinämöinen
     269  ajatteli aivoissah,
     270  mielissäh on miettelöö,
     271  piäsi piäss on terveheksi.
     272  Tuumaili häin tunnossah:
     273  "Mistä minun joukko olloo,
     274  synkän merenkö syvässä?"
     275  000
     276  Mänöö häin tuvalle tuosta,
     277  korven linnah häin kohosi,
     278  Lemminkäsen luatimall,
     279  Ilmarisen iskemäll:
     280  "Tak ei täss ole eläjeä,
     281  vaikka mieleni veteli,
     282  aivoset ajatteloobe."
     283  Mänöö sisääh: ompo olluh,
     284  olluh oikiet on eläjät,
     285  ehkä ilman Ilmarinki,
     286  lieto poigu Lemminkäinki.
     287  000
     288  Wanha Wäinöi iänehese:
     289  "Etschin, etschin entisii,
     290  kuulustelen kummii."
     291  000
     292  Yksi ämmä koukkuhammas
     293  ylös nurkass on yleni:
     294  "Mitä vanha Wäinämöinen
     295  vainusteloobe talosta?
     296  000
     297  Jo hyö keinot keksittih:1
Nämä säkeet täytyi miltei itse muistiin kirjoittajan luoda. Eknen.
     298  karkasi kavala neiti,1
Nämä säkeet täytyi miltei itse muistiin kirjoittajan luoda. Eknen.
     299  tyttö Pohjolan pakeni,1
Nämä säkeet täytyi miltei itse muistiin kirjoittajan luoda. Eknen.
     300  ei se taivu, ei tapahu1
Nämä säkeet täytyi miltei itse muistiin kirjoittajan luoda. Eknen.
     301  Wäinön vanhan vaimoksi,1
Nämä säkeet täytyi miltei itse muistiin kirjoittajan luoda. Eknen.
     302  vaikka kovin koiteltih,1
Nämä säkeet täytyi miltei itse muistiin kirjoittajan luoda. Eknen.
     303  urohiss on uskallettih,1
Nämä säkeet täytyi miltei itse muistiin kirjoittajan luoda. Eknen.
     304  ei hyö suatu sen enempeä,1
Nämä säkeet täytyi miltei itse muistiin kirjoittajan luoda. Eknen.
     305  min kirves kivestä suapi,1
Nämä säkeet täytyi miltei itse muistiin kirjoittajan luoda. Eknen.
     306  mielly ei neiti miehilöih,1
Nämä säkeet täytyi miltei itse muistiin kirjoittajan luoda. Eknen.
     307  suostu tyttö sulholoih,1
Nämä säkeet täytyi miltei itse muistiin kirjoittajan luoda. Eknen.
     308  sai se saloa salohe,1
Nämä säkeet täytyi miltei itse muistiin kirjoittajan luoda. Eknen.
     309  katoi kärppänä kavala."1
Nämä säkeet täytyi miltei itse muistiin kirjoittajan luoda. Eknen.
(Loppupuoli tästä runosta oli hapuilevaa ja vaikeaa ylöspanna. Walokainen sanoi kertomuksen jatkuvan pitkään, vaan ei osaa sitä runona. M.m. tapasi Pohjan neito muka jättiläisen paettuaan ja tuo jättiläinen onki petäjä vapana ja valkea hevonen ongessa syöttinä. Alku- ja keskiosan esitti Walokainen hyvin.)
1 Nämä säkeet täytyi miltei itse muistiin kirjoittajan luoda. Eknen.

Contains poems

SKVR I1 32.   69 %
JR 02493   58 %
SKVR XII2 8539.   55 %
SKVR II 775.   54 %
JR 48270   50 %