| |
3 Laulu
|
|
|
2 |
1. Wuona kuusikymmentä kuus
|
|
|
3 |
Tuli Suomeen laki uus
|
|
|
4 |
Kuin viina kiellettiin keittämästä
|
|
|
5 |
Juomapäiviä viettämästä.
|
|
|
6 |
000
|
|
|
7 |
2. Se ajatus oli Keisarilta
|
|
|
8 |
Wiinaa ei olisi juomarilla
|
|
|
9 |
Piisaasi leipä Suomessa
|
|
|
10 |
Jokahiisen huomeessa
|
|
|
11 |
000
|
|
|
12 |
3. Olipa ennen Suomessa
|
|
|
13 |
Kylmässä Pohjan puolessa
|
|
|
14 |
Leipä vahva puuttumata
|
|
|
15 |
Työtä tehtiin suuttumata.
|
|
|
16 |
000
|
|
|
17 |
4. Nyt kahvipannut on tulella
|
|
|
18 |
Talvella ja suvella
|
|
|
19 |
Jokahiisen kyökissä
|
|
|
20 |
Pienimässäkiin mökissä
|
|
|
21 |
000
|
|
|
22 |
5. Kahvia särpää nuoretkiin
|
|
|
23 |
Waarit että muoritkiin
|
|
|
24 |
6. Kahvipannut on lämminnä
|
|
|
25 |
Wanhollakin ämmillä
|
|
|
26 |
000
|
|
|
27 |
7. Myös ne kuin asuuvat saunassa
|
|
|
28 |
Kahvipussit on naulassa
|
|
|
29 |
Keittävät Saunanpesissä
|
|
|
30 |
Leivisköitä kessissä
|
|
|
31 |
000
|
|
|
32 |
8. Jos heiltä puuttuu myllyä
|
|
|
33 |
hakeevat pitkin hyllyä
|
|
|
34 |
Löytäävät pienen kupposen
|
|
|
35 |
Että saa jauhot pussoseen
|
|
|
36 |
000
|
|
|
37 |
9. Piikatytöt ne pikkuset
|
|
|
38 |
Tästä ovat kiukkuset
|
|
|
39 |
Kuin he juomaan tottuvat
|
|
|
40 |
Ja markat heiltä loppuvat.
|
|
| | (huom. punakynällä: Herman Saxbergin lauluja.) |
|
|
42 |
10. Isännät kun antaa pestiä
|
|
|
43 |
Piijät ne pitää kestiä
|
|
|
44 |
Kahvia heetuottaavat
|
|
|
45 |
Niitä ne poijilla juottaavat
|
|
|
46 |
000
|
|
|
47 |
11. Krinuliinit on hännissä
|
|
|
48 |
Maito myöskin nännissä
|
|
|
49 |
Kahvikupit ne kalisee
|
|
|
50 |
Lapset ne näläsä narisee
|
|
|
51 |
000
|
|
|
52 |
12. Monikiin panee palkansa
|
|
|
53 |
Wiimesenkiin markkansa
|
|
|
54 |
Kauppamiehille kantaavat
|
|
|
55 |
Kahvinaulasta antaavat
|
|
|
56 |
000
|
|
|
57 |
13. En kirjoita minä ahneita
|
|
|
58 |
Jotka ei osta kahveita
|
|
|
59 |
Kuppin sa hee korjaapi
|
|
|
60 |
Jos joku heille tarjoopi
|
|
|
61 |
000
|
|
|
62 |
14. Wielä nuo maankiin kauppiaat
|
|
|
63 |
Kuin kalja pullot laittivat
|
|
|
64 |
Oluttapa ostetaan
|
|
|
65 |
Markka tuopista maksetaan
|
|
|
66 |
000
|
|
|
67 |
15. Juuvaan myöskin samassa
|
|
|
68 |
Waikka aivan salassa
|
|
|
69 |
Kolmen markan olutta
|
|
|
70 |
Niin että toinen taluttaa.
|
|
|
71 |
000
|
|
|
72 |
16. Pottu olven ärmätkiin
|
|
|
73 |
Juop nuo nuoret ämmätkkiin
|
|
|
74 |
Se kurkun jättää karvaaksi
|
|
|
75 |
Ja silmät tekee harmaaksi
|
|
|
76 |
000
|
|
|
77 |
17. Kuin sitä juopi enemmän
|
|
|
78 |
Saattaase pahan elämän
|
|
|
79 |
Se päätä myöskiin särkeepi
|
|
|
80 |
Ja riitelee pois järkeekii
|
|
|
81 |
000
|
|
|
82 |
18. Wiinasta vielä maksetaan
|
|
|
83 |
kuin porvarilta ostetaan
|
|
|
84 |
Parin Ruplaa kannusta
|
|
|
85 |
Waikka juoksee salapannusta.
|
|
|
86 |
000
|
|
|
87 |
19. Wielä noita Ruunun miehiä
|
|
|
88 |
Isoja että pieniä
|
|
|
89 |
Täytyy heijän lahjoja
|
|
|
90 |
Wallesmannin rohjuja
|
|
|
91 |
000
|
|
|
92 |
20. Herra Komisarjusta
|
|
|
93 |
Siltavouti rahjusta
|
|
|
94 |
Ettei sattusi näkemään
|
|
|
95 |
Että puodissa myydään väkevää.
|
|
|
96 |
000
|
|
|
97 |
21. Olutta ja sikarii
|
|
|
98 |
Rommia myös pikariin
|
|
|
99 |
Piippu eli kasakka
|
|
|
100 |
Että ei näkisi kapakkaa.
|
|
|
101 |
000
|
|
|
102 |
22. Ei viina lopu Suomessa
|
|
|
103 |
Ensinkään pohjan puolesta
|
|
|
104 |
Siellä on pannut tulella
|
|
|
105 |
Talvella ja suvella
|
|
|
106 |
000
|
|
|
107 |
23. Olipa muinon kellarissa
|
|
|
108 |
Olutta viinaa tynnörissä
|
|
|
109 |
Ämmät toista tekivät
|
|
|
110 |
Kuin hee puutteen näkivät
|
|
|
111 |
000
|
|
|
112 |
24. Monessakiin pitäjääs
|
|
|
113 |
Länneessä ja Eteläs
|
|
|
114 |
Hämeessä ja Savessa
|
|
|
115 |
Melkeen joka talossa
|
|
|
116 |
000
|
|
|
117 |
25. Pohjanmaalla Lapual
|
|
|
118 |
Härmässä ja Kauhavalla
|
|
|
119 |
Kyrössä ja Nurmossa
|
|
|
120 |
Närpössä ja Purnossa
|
|
|
121 |
000
|
|
|
122 |
26. Korvessa kuusten juurella
|
|
|
123 |
Sateella ja tuulella
|
|
|
124 |
Hee nyt aikoo hankkia
|
|
|
125 |
Tehdä viinarankkia
|
|
|
126 |
000
|
|
|
127 |
27. Saavissa rankki happanee
|
|
|
128 |
Waikka on talvipakkanen
|
|
|
129 |
Maahan se siitä peitetään
|
|
|
130 |
Kuin se ensin keitetään
|
|
|
131 |
000
|
|
|
132 |
28. Kaksipa hommas kauroja
|
|
|
133 |
Kolmas se mallatjauhoja
|
|
|
134 |
Neljääs se pannunhattua
|
|
|
135 |
Wiitees se viinannappua
|
|
|
136 |
000
|
|
|
137 |
29. Ku/i/n näin kaikki on valmissa
|
|
|
138 |
Tehdään viinaa salassa
|
|
|
139 |
Kyllä siitä lientä juokseepi
|
|
|
140 |
Kuin valkeeta alle paneepi
|
|
|
141 |
000
|
|
|
142 |
30. Wallesmannit ne vanhatkiin
|
|
|
143 |
Wielä lautamiehetkiin
|
|
|
144 |
Käyvät pitkin metsiä
|
|
|
145 |
Wiinan keitteetä etsiivät
|
|
|
146 |
000
|
|
|
147 |
31. Jos hee löytää viimenkiin
|
|
|
148 |
Wiinanteuksen pienenkiin
|
|
|
149 |
Niin mukaansa hee ottaavat
|
|
|
150 |
Pannut /naput/ kattilat
|
|
|
151 |
000
|
|
|
152 |
32. Waankun sattusi kotona
|
|
|
153 |
Parin rahvasta poikia
|
|
|
154 |
Alkasivat he tapella
|
|
|
155 |
Wallesmannia nakella
|
|
|
156 |
000
|
|
|
157 |
33. Poijat kuin tulee humalaan
|
|
|
158 |
Ei hee herroja kumarra
|
|
|
159 |
Puukko heillä on kätessä
|
|
|
160 |
Kuin ovat pannun ääressä
|
|
|
161 |
000
|
|
|
162 |
34. Kuin viljat on jo täärätty
|
|
|
163 |
Tuomiolle määrätty
|
|
|
164 |
Niin myydään viinasakosta
|
|
|
165 |
Lehmäl laampaat talosta.
|
|
|
166 |
000
|
|
|
167 |
35. Jolla ei ou taloja
|
|
|
168 |
Eikä myöskään rahoja
|
|
|
169 |
Niin vettäleipää poksiivat
|
|
|
170 |
Ja viinankeittoon oppivat
|
|
|
171 |
000
|
|
|
172 |
36. En kirjoitta minä turhia
|
|
|
173 |
Usiasti murhia
|
|
|
174 |
Oun salaviinaa saattanut
|
|
|
175 |
Enkä ole lakannut
|
|
|
176 |
000
|
|
|
177 |
37. Jos loppusi /rännet/ kaupungist
|
|
|
178 |
Olutpullot porvareilta
|
|
|
179 |
Niin piisaasi perheen ravinnok
|
|
|
180 |
Wiljat omasta vainiost
|
|
|
181 |
000
|
|
|
182 |
38. Jos nyt joku vaivastan
|
|
|
183 |
Laulunteko palkastan
|
|
|
184 |
Wiinaryypyn laittasi
|
|
|
185 |
Kahvia en kaipaisi
|
|
|
186 |
000
|
|
|
187 |
39. Mistäs viinaa ostetaan
|
|
|
188 |
Kuin ei sitä polteta anneta
|
|
|
189 |
Pottu olven /lainua/
|
|
|
190 |
En minä liijon halua
|
|
|
191 |
000
|
|
|
192 |
40. Laulu on kouttuna kolmesta
|
|
|
193 |
Kahvista viinasta oluvesta
|
|
|
194 |
Nuorten laulettavaksi
|
|
|
195 |
Ja vanhain kuunneltavaksi
|
|
|
196 |
000
|
|
|
197 |
41. Keurulta, on kotosin
|
|
|
198 |
Se kuin laulun kokosi
|
|
|
199 |
Pohjanmaalta likeltä
|
|
|
200 |
Hermanni Sagsberg nimeltä.
|
|
| | Kuulon mukaan Ruotu Sotamies on nämä sepinnä. |
|
|
| |
|