| |
"Muisti menneiltä ajoilta
|
|
| | (=Kertojani antama nimitys) |
|
| | Kirjoitti itse tämän paperille, seuraa oheisena. |
|
|
|
4 |
Kuin olit kukkana kotona, isän maalla mansikkana,
|
|
|
|
5 |
isä kutsui kuun valoksi, äiti päivän nousennoksi,
|
|
|
|
6 |
veljesi vesikalaksi, sisko kukkasimppuseksi.
|
|
|
|
7 |
Voilta haisoi vuotehesi, sianläskiltä sijasi,
|
|
|
|
8 |
kun sie neito nuori nousit, kasvelit kotikanainen.
|
|
|
|
9 |
000
|
|
|
|
10 |
Menet tuonne toiselahan, toisin kukka kutsutaan,
|
|
|
|
11 |
äitin marja mainitaan.
|
|
|
|
12 |
Itkevät isäsi pellot, veljen nurmet nurkahtavat
|
|
|
|
13 |
heinän lyöjäistä hyväistä, niin hyväistä niittäjäistä.
|
|
|
|
14 |
000
|
|
|
|
15 |
Toisin siel ukset ulvahtavat, toisin saattavat sarenat,
|
|
|
|
16 |
sulho kutsuu sukkulainen, appi kutsuu ahkioksi,
|
|
|
|
17 |
anoppi pesinpytyksi, kyty kynnysportahaksi,
|
|
|
|
18 |
nato naisten rynttyriksi.
|
|
|
|
19 |
000
|
|
|
|
20 |
Kun tuol viikko vierähteli, saapuu sitten saunapäivä,
|
|
|
|
21 |
la mie neuvon neitojani, opetan omenanani:
|
|
|
|
22 |
Laita kannut kärrysehen, ämmä käännä kärryn päälle.
|
|
|
|
23 |
Ämmä liukuu linnasehen, myypi maitot, saapi saijat,
|
|
|
|
24 |
kolisuttaa siit kotihin.
|
|
|
|
25 |
Ämmä ärjyy minjallensa: Joks on sauna joutununna?
|
|
|
|
26 |
Juokse minja joutuisasti, vala veet valmihiksi,
|
|
|
|
27 |
vielä vasta varistele; saata ämmä saunasehen,
|
|
|
|
28 |
kylvettele kyllältänsä, vaatehisiit vanha mummo.
|
|
|
|
29 |
Vielä vie hänet kotihin, saata siitten sänkysehen;
|
|
|
|
30 |
sitten lausuu luatu-ämmä: Kiitoksia kiltti minja.
|
|
|
| |
|