| |
Arkkiveisu Pompelin piiast
|
|
|
|
2 |
Nyt surusuulla laulelen
|
|
|
|
3 |
rangaistuksesta raskaast.
|
|
|
|
4 |
Seisasta ja kuuntele
|
|
|
|
5 |
ja tutkistele tarkast.
|
|
|
|
6 |
Pennen rannan Pömpelis,
|
|
|
|
7 |
Siipaun kyläs kaunihis
|
|
|
|
8 |
onneton oli asia.
|
|
|
|
9 |
000
|
|
|
|
10 |
Yhrel köyhäl miähellä
|
|
|
|
11 |
monta lasta oli, joita
|
|
|
|
12 |
hän kerjui, tyäl ja hiellä
|
|
|
|
13 |
elättää pyysi ja hoitaa.
|
|
|
|
14 |
Vaan vanhin tytär erons ot
|
|
|
|
15 |
isäst ja äitist kulki koht
|
|
|
|
16 |
pois muita palvelemaan.
|
|
|
|
17 |
000
|
|
|
|
18 |
Pramia piika parka,
|
|
|
|
19 |
Herran henkest erotettu,
|
|
|
|
20 |
synteihin sangen tarkka,
|
|
|
|
21 |
kaks leipää emännältä sai
|
|
|
|
22 |
viedäkseen äitilleen, jok ain
|
|
|
|
23 |
köyhänä kerjäileepi.
|
|
|
|
24 |
000
|
|
|
|
25 |
Näit leipiä hän suutuksis
|
|
|
|
26 |
ja täynnä kiukkuu kantoi.
|
|
|
|
27 |
Kiroili äitins hirmuisest
|
|
|
|
28 |
ja frouvaa, kun ne antoi.
|
|
|
|
29 |
Mut tiälle tultul likasel,
|
|
|
|
30 |
kuule, mitä kurja tekee siäl
|
|
|
|
31 |
säästääkseen kaunei kenkki.
|
|
|
|
32 |
000
|
|
|
|
33 |
Ei kivee, kantoo löytänyt,
|
|
|
|
34 |
jonka pääl käyrä mahtais,
|
|
|
|
35 |
ei kaaritella viitsinyt
|
|
|
|
36 |
vaik kenkiään varjel tahtos.
|
|
|
|
37 |
Vaan laski leivät jalkans al,
|
|
|
|
38 |
astui pääl tyhmän taval.
|
|
|
|
39 |
Näin saavutti hän koston.
|
|
|
|
40 |
000
|
|
|
|
41 |
Kun jalvoist tarttui tantereel,
|
|
|
|
42 |
ei voi niit ylös nostaa,
|
|
|
|
43 |
vaan itkee, kiukus kiroilee,
|
|
|
|
44 |
ei pääse paikast tosta.
|
|
|
|
45 |
On niinkuin kivi kiinteäs maas.
|
|
|
|
46 |
Niin hänen jalkansa ahtahas
|
|
|
|
47 |
maan piiris pinkoitetaan.
|
|
|
|
48 |
000
|
|
|
|
49 |
Kirkosta pappi päästyään
|
|
|
|
50 |
ihmeitä toki näki.
|
|
|
|
51 |
Sil piika pyysi nostetta,
|
|
|
|
52 |
muttei kaik kirkkoväki
|
|
|
|
53 |
sen jalkoi nostaa jaksanut,
|
|
|
|
54 |
vaik mitä olis maksanut,
|
|
|
|
55 |
sil synti paljon painoi.
|
|
|
| |
|