| |
Siikaisten runo
|
|
| | (Killisen kertomuksesta Satakunnasta 1880). |
|
|
3 |
Nyt on kysymys kynän alla,
|
|
|
4 |
Asia vanha vastattava:
|
|
|
5 |
Mist' on alkuasujamet,
|
|
|
6 |
Mist on suku Sorkkalaisten,
|
|
|
7 |
Mistä Siikaisten sikiöt.
|
|
|
8 |
Mist' on alku Anttilalle,
|
|
|
9 |
Mistä Mattilan talolle?
|
|
|
10 |
Kuinka kylät kokoontunut,
|
|
|
11 |
Kuinka kansat kokoontunut,
|
|
|
12 |
Kuinka tehty temppelikin
|
|
|
13 |
Rakennettu Herranhuone?
|
|
|
14 |
Mistä saatu opettaita,
|
|
|
15 |
Papit parahat valittu?
|
|
|
16 |
000
|
|
|
17 |
Lähti pojat Pohjalaiset
|
|
|
18 |
Siikajoen sikiöistä,
|
|
|
19 |
Oulun läänist oivalliset
|
|
|
20 |
Mettämiehet miehuulliset,
|
|
|
21 |
Hiihti hirvien perässä.
|
|
|
22 |
Tulit maille kaukaisille
|
|
|
23 |
Erämaille mainioille,
|
|
|
24 |
Kussa kontiot asuivat.
|
|
|
25 |
Sudet julmat juoksenteli.
|
|
|
26 |
Silloin maa oli autiona. -
|
|
|
27 |
Teit pirtin tullessansa,
|
|
|
28 |
Joen rannalle rakensit;
|
|
|
29 |
Siinä siitit sikiänsä,
|
|
|
30 |
Siinä laittelit lapsensa.
|
|
|
31 |
Siitä kasvoi kansakunnat,
|
|
|
32 |
Siitä perehet pemahti,
|
|
|
33 |
Pojat tuli poloisiksi,
|
|
|
34 |
Tytöt tuli typeröiksi:
|
|
|
35 |
Millä mieli kalastella,
|
|
|
36 |
Mikä hiihti mettämaita
|
|
|
37 |
Isän kanssa karhunpyynnis'
|
|
|
38 |
Toiset koitti kartanoilta
|
|
|
39 |
Mettät perkailla pelloiksi,
|
|
|
40 |
Tästä syntyi asuinpaikka,
|
|
|
41 |
Kirviläksi kutsuttihin,
|
|
|
42 |
Ajan muutaman perästä
|
|
|
43 |
Mattilaksi mainittihin
|
|
|
44 |
Tästä kulki asujamet
|
|
|
45 |
Myötävirtahan visusti,
|
|
|
46 |
Joen sorkalle sovitti,
|
|
|
47 |
Asuinpaikan parahimman,
|
|
|
48 |
Nämä sitte Kirviläiset,
|
|
|
49 |
Sorkkalaisiksi sovitti,
|
|
|
50 |
Ne oli alku asujamet,
|
|
|
51 |
Alku Anttilan talolle.
|
|
|
52 |
000
|
|
|
53 |
Näinpä kasvoi kansakunnat,
|
|
|
54 |
Kyläkunnat kokoontuivat;
|
|
|
55 |
Kutsuttihin Siikasiksi,
|
|
|
56 |
Kun oli sikiöt Siikajoelta,
|
|
|
57 |
Siikasist on siemen tullut
|
|
|
58 |
Levennynnä Leväsjoelle,
|
|
|
59 |
Sama suku Saarikoskeen,
|
|
|
60 |
Petkeleehen pemahtanut,
|
|
|
61 |
Toiset Kivijärvellenkin,
|
|
|
62 |
Pyntäsihin pyrähtänyt,
|
|
|
63 |
Samminmajan saataville,
|
|
|
64 |
Leppäjärvelle leveni,
|
|
|
65 |
Jopa joukko jumalisia,
|
|
|
66 |
Otamoille oivallisia
|
|
|
67 |
Siirsi isän siunauksella,
|
|
|
68 |
Akoi työnsä auttavasti
|
|
|
69 |
Asui talon taitavasti
|
|
|
70 |
Niinpä joukot lisääntyivät,
|
|
|
71 |
Kyläkunnat vahvistuivat,
|
|
|
72 |
Kansa kasvoi kuritonna
|
|
|
73 |
Erämaissa mainioissa,
|
|
|
74 |
Joissa karhut mörisivät
|
|
|
75 |
Sudet julmat joikuilivat,
|
|
|
76 |
Ketut rääkyi räämeästi,
|
|
|
77 |
Hirvet juoksi joukottaisen,
|
|
|
78 |
Ilveksiä isot parvet,
|
|
|
79 |
Jänöt jätti jälkiänsä.
|
|
|
80 |
Näinpä kasvoi mettämaissa
|
|
|
81 |
Kansa vankka vaurastuvi,
|
|
|
82 |
Joll' ei oppia ollunna
|
|
|
83 |
Sanan pyhän valkeutta:
|
|
|
84 |
Lapset kasvoi kastamatta
|
|
|
85 |
Kaukana papin parista.
|
|
|
86 |
Kurjet heistä kuulutteli
|
|
|
87 |
Parikunnat parhaimmatkin
|
|
|
88 |
Eikä nähty ruununmiestä
|
|
|
89 |
Ei tunnettu tuomaria,
|
|
|
90 |
Joka, asiat johdattaisi,
|
|
|
91 |
Riitaveljet asettaisi.
|
|
|
92 |
Tuli riita veljeksille
|
|
|
93 |
Ei kuulunut kunnon ääntä,
|
|
|
94 |
Neuvoa ei naapureilta.
|
|
|
95 |
Kyläkunnat kutsuttihin,
|
|
|
96 |
Kansakunnat kauneimmatkin
|
|
|
97 |
Monill' mokoma-nimillä,
|
|
|
98 |
Haukunnalla haaskattihin.
|
|
|
99 |
Niinkuin sitä todistaapi
|
|
|
100 |
Runo vanha Siikalaisten,
|
|
|
101 |
Jota ennen laulettihin
|
|
|
102 |
Aivan selvillä sanoilla,
|
|
|
103 |
Sanoilla näin kuuluvilla:
|
|
|
104 |
Siikaisten siunaamattomat,
|
|
|
105 |
Otamoiset oivalliset,
|
|
|
106 |
Va'anhurskahat, vakavat,
|
|
|
107 |
Leväsjoen leivättömät,
|
|
|
108 |
Saarikosken saamattomat,
|
|
|
109 |
Pyntästen pyytämättömät
|
|
|
110 |
Samminmajan saattamattomat,
|
|
|
111 |
Leppäjärven levolliset,
|
|
|
112 |
Vielä viisaat Lauttalaiset.
|
|
|
113 |
000
|
|
|
114 |
Asujamet ahdistettiin,
|
|
|
115 |
Osa kansaa karkoitettiin
|
|
|
116 |
Vuorimaille avaroille,
|
|
|
117 |
Vuorijärven rantamaille,
|
|
|
118 |
Joss' oli luola käärmehillä,
|
|
|
119 |
Asunto maan madoilla,
|
|
|
120 |
Josta vanha vuorilainen
|
|
|
121 |
Sanoilla näin todistaapi:
|
|
|
122 |
Siellä (kaarna?) käärmeet lenteleepi,
|
|
|
123 |
Siivin sievin sipsuttaapi
|
|
|
124 |
Suven suloisen tullessa.
|
|
|
125 |
Ja kun kirveel' kaappajaapi,
|
|
|
126 |
Puista niitä putoileepi
|
|
|
127 |
Että korvatkin totisee.
|
|
|
128 |
000
|
|
|
129 |
Koska kansat enentyivät,
|
|
|
130 |
Talot taitavat rakettiin,
|
|
|
131 |
Joita oli kaksitoista,
|
|
|
132 |
Kaikki yhteen laskettuna,
|
|
|
133 |
Joita miehet miehuulliset,
|
|
|
134 |
Asui taitavat urohot.
|
|
|
135 |
Nämä yhteen kokoontuivat,
|
|
|
136 |
Asioita puhelivat,
|
|
|
137 |
Ett' on pitkä kirkkomatka
|
|
|
138 |
Matka pitkä Ulvilahan;
|
|
|
139 |
Vaan jos teemme itsellemme
|
|
|
140 |
Pienen kirkon rakennamme,
|
|
|
141 |
Saamme siitä kappelinkin
|
|
|
142 |
Karvian pienelle pitäjälle.
|
|
|
143 |
Kuinka tehdään Herranhuone?
|
|
|
144 |
Mihin paikkaan pantanehen.
|
|
|
145 |
Paikka on paras Siikasissa
|
|
|
146 |
Kovan kallion laella,
|
|
|
147 |
Siin on paikka temppelille,
|
|
|
148 |
Hyvä Herranhuonehelle. -
|
|
|
149 |
Mutta missä miestä oisi,
|
|
|
150 |
Mistä tuodaan toimellinen
|
|
|
151 |
Pykimestar pyydetähän?
|
|
|
152 |
Oli Vimperi viisas miesi,
|
|
|
153 |
Torppari oli toimellinen
|
|
|
154 |
Leväsjoella oivallinen
|
|
|
155 |
Jok' ei ollut koulun käynyt,
|
|
|
156 |
Hakemassa harjoitusta;
|
|
|
157 |
Otettiin hän oivaiseksi
|
|
|
158 |
Pykääjäksi pyydettihin.
|
|
|
159 |
Tämä teki templin meille
|
|
|
160 |
Honkapuista puhtahista
|
|
|
161 |
Tornin päälle taitavasti
|
|
|
162 |
Riitingittäkin ripusti,
|
|
|
163 |
Kussa kellot kumajavat
|
|
|
164 |
Malmit heljät heläjävät,
|
|
|
165 |
Kuuluu Herran kunniaksi
|
|
|
166 |
Eipä lupaa pyydettykään
|
|
|
167 |
Konstorjoelta korkealta,
|
|
|
168 |
Että tehdä temppeliä
|
|
|
169 |
Herranhuonetta rakentaa. -
|
|
|
170 |
Silloin kuin kuningas Kustaa,
|
|
|
171 |
Ruhtinas suuri Ruotsinmaalla,
|
|
|
172 |
Kuninkaaksi kruunattihin,
|
|
|
173 |
Astui valtaistuimelle,
|
|
|
174 |
Silloin riensi Siikalaiset,
|
|
|
175 |
Armokirjan laittelivat,
|
|
|
176 |
Rukouskirjan Ruotinmaalle
|
|
|
177 |
Kuninkaalle Kustaville,
|
|
|
178 |
Jok' oli kuningas Ruotille,
|
|
|
179 |
Suuriruhtinas Suomelle.
|
|
|
180 |
Antoi kirkon kelloinensa
|
|
|
181 |
Kruunupäivän kunniaksi,
|
|
|
182 |
Oivan kappeloikeuden
|
|
|
183 |
Sekalaisille sovitti.
|
|
|
184 |
Pani papin parahimman
|
|
|
185 |
Sielun paimenen siveimmän.
|
|
|
186 |
Kunpa saivat kerran kuulla
|
|
|
187 |
Opin oikian sanoja,
|
|
|
188 |
Silloin seisoi seurakunta,
|
|
|
189 |
Ihanasti istuskeli,
|
|
|
190 |
Pahat Siikasten pakanat
|
|
|
191 |
Alallansa saarnan ajat
|
|
|
192 |
Pappi se on aika - miesi:
|
|
|
193 |
Kun se astui alttarille
|
|
|
194 |
Helähteli Herran huone,
|
|
|
195 |
Saarna sitäki parempi;
|
|
|
196 |
Vielä nytkin viisahimmat,
|
|
|
197 |
Pienet lapset laulelevat,
|
|
|
198 |
Kilvan kiitosta jakavat,
|
|
|
199 |
Ikimuistossa pitävät,
|
|
|
200 |
Kun he kuulit kunnon saarnan
|
|
|
201 |
Silloin tunsi tyhmemmätkin,
|
|
|
202 |
Mitä ilmi - annettihin,
|
|
|
203 |
Saarnassa selitettihin,
|
|
|
204 |
Kun se herra kappalainen,
|
|
|
205 |
Empeeri ensimäinen
|
|
|
206 |
Puhui sanat puhtahasti,
|
|
|
207 |
Opin oikean opetti.
|
|
|
208 |
Paljo niit' on pappiakin,
|
|
|
209 |
Jos on pappiparkojakin:
|
|
|
210 |
Hellforssi se hengenmiesi,
|
|
|
211 |
Neuvonantaja ihana
|
|
|
212 |
Siinä Herran Sionissa. -
|
|
|
213 |
Viel' Akander aikanansa
|
|
|
214 |
Oli miesi oivallinen;
|
|
|
215 |
Vaan kun joutui vanhemmaksi,
|
|
|
216 |
Kävi voimat heikommiksi
|
|
|
217 |
Valo silmistä katosi.
|
|
|
218 |
Annettihin apulainen,
|
|
|
219 |
Virantekiä visumpi.
|
|
|
220 |
- - -
|
|
|
221 |
- - -
|
|
| | (Här följer nu en ganska skarp kritik, som i synnerhet ställvis icke kan upprepas, öfver nämda adjunkt. Hufvudsakligaste innehållet är i korthet följande:) "Till militär ener kronbetjänt var han skapad, men inte till präst. Flackade kring från by till by, ställde till danser och annan fåfänglighet. Messade som en katt, predikade som en hund: |
|
|
223 |
"Jos on alku Raamatusta, niin on loppu loirotusta"
|
|
| | Verkade härigenom endast förargelse i församlingen, i sin predikan skällande ner kvar och en utan hänsyn tili stånd, kön eller ålder. Öste ur sig smutsigheter att rodna åt bl. a. äfven mot "köykkypaalit" och "Tapanin ajo". |
|
|
225 |
"Onkos näistä asioista
|
|
|
226 |
Puusäkistä puhuttava!"
|
|
| | Men själf lefde han särdeles last bart. Slutet af runan innehåller just en beskrifning, huru han efter sin fars död förförde sin piga under äktenskapslöfte, sedan svek sitt ord och körde bort Liisa med sitt barn, samt började på ny räkning förföra en mängd andra flickor tills ädtligen fadern till en af dem, under hotelse, att klaga hos biskopen, tvang honom till bröllop med: |
|
|
228 |
Ylkä - oma opettaja
|
|
|
229 |
Morsian - piika pappilassa
|
|
|
230 |
Mariaksi mainittava
|
|
|
231 |
Sukuansa, syntyänsä,
|
|
|
232 |
Vuorijärven tästä päästä;
|
|
|
233 |
- - -
|
|
| | Det snöpliga bröllopet beskrifves; likaså nämnes att icke ens därefter något godt och hederligt hördes från prestgården. Runan slutar sålunda: |
|
|
235 |
Jopa loppui loilotukset,
|
|
|
236 |
Runotyöni toimitukset,
|
|
|
237 |
Aivan puoli- eräiseksi
|
|
|
238 |
Paljo vielä puuttuvaksi.
|
|
|
| |
|