| | Soron Heikki (Heikki Ahola), asunut Piippolassa Soron talossa, kruununtorpassa, työmies ammatiltaan. |
|
| | Pätö-veljekset asuneet Pätölän mökissä Aholan talon luona. P.-v:t ovat kaikki olleet jonkin verran runoniekkoja. He ovat "halla-aikana" kulkeneet kerjäten talosta taloon. |
|
| | Päto-veljeksistä on sananparsi: |
|
|
|
4 |
"kun herrat eellä mennee
|
|
|
|
5 |
niim pätö-velijekset jälessä".
|
|
| | Pätö-veljesten sepittämä on myös laulu muutamista "juhlista": |
|
|
|
7 |
"Ikolassa iskijäiset
|
|
|
|
8 |
Rannalla ratulit..."
|
|
| | Niissä on kilpaa "pelattu". Kilpailijoina ovat olleet Piipari- ja Mäläskä -nimiset soittajat. Toiselta on kesken kilvan "kusi housuun kurahtanu". Mäläskä on voittanut kilpailun, koskapa sanotaan: |
|
|
|
10 |
"eipä Piipari pitäny
|
|
|
|
11 |
Mäläskälle mainiolle"
|
|
| | Soro-Heikki (ks. edellä) on tehnyt laulun Kivijärven ojan kaivusta, mitä on kestänyt kuukausia. S.-H. myöhemmin kaivuumaalle tultuaan on ruvennut runoille. Kertojakin on ollut runonsyntymishetkellä läsnä: |
|
|
|
13 |
"Täällä on syöty syyskauet,
|
|
|
|
14 |
kevätkauet ketkoteltu,
|
|
|
|
15 |
lihat, leivät, potut, piimät,
|
|
|
|
16 |
kalat keltakorvalliset,
|
|
|
|
17 |
palton taka paskannettu".
|
|
| | S.-H:n sepittämä laulu on seuraavakin (sävel: "Arvon mekin ansaitsemme..."): |
|
|
|
19 |
Aamulla varrain kilijaseepi
|
|
|
|
20 |
talon lintu kukkonen.
|
|
|
|
21 |
Siilon kelloosa vilikaseepi
|
|
|
|
22 |
talon vanha ukkonen.
|
|
|
|
23 |
Sitte sannoo renkilöille:
|
|
|
|
24 |
"Ruvetkaa nyt käsitöille,
|
|
|
|
25 |
tehkää te uusia,
|
|
|
|
26 |
korjatkaa vanhoja,
|
|
|
|
27 |
ämpäriä, rekiä, saaveja!"
|
|
|
|
28 |
000
|
|
|
|
29 |
Vaan tuo laiska renginpätkä
|
|
|
|
30 |
hiljaa ulos kömpiipi.
|
|
|
|
31 |
Istuallaan viel' näkee unta,
|
|
|
|
32 |
koko puhteen kenkiipi.
|
|
|
|
33 |
Hakee sukkaa, saapastansa,
|
|
|
|
34 |
löytää yhden paikastansa.
|
|
|
|
35 |
Illalla viskannu,
|
|
|
|
36 |
penkin alle paiskannu,
|
|
|
|
37 |
aamulla märkänä löytääpi.
|
|
|
|
38 |
000
|
|
|
|
39 |
Vaan tuo tarkka talonhaltija
|
|
|
|
40 |
vaarin ottaa ajastaan,
|
|
|
|
41 |
tammikuunki pakkasella
|
|
|
|
42 |
rientää ulos majastaan.
|
|
|
|
43 |
Jos ei eemmäs jaksa liikkua,
|
|
|
|
44 |
kammarissa pistää tupakkia piippuun,
|
|
|
|
45 |
vetelee savuja,
|
|
|
|
46 |
huastelee pauhuja
|
|
|
|
47 |
vaimoväen kanssa varsinkin.
|
|
|
|
48 |
Emäntä sitte rikkaan viisiin,
|
|
|
|
49 |
vävyn vastaan ottaapi,
|
|
|
|
50 |
kahvepannun pistää piisiin,
|
|
|
|
51 |
joka niin kirkkaalle hohtaapi.
|
|
|
|
52 |
Vielä kaataa teetä pannuun
|
|
|
|
53 |
ja siankinkkua paistinpannuun.
|
|
|
|
54 |
Hevonen tallihin,
|
|
|
|
55 |
vieraat kammariin
|
|
|
|
56 |
siviästi sisään saatetaan.
|
|
| | (Huomautus! Laulussa esiintyvä isäntä on ollut ankara työmyyrä. Sitä ei hänen poikansa ole ollut. Niinpä isäntä onkin halunnut ottaa vävyn taloonsa, niinkuin edelläolevastakin selviää. - Laulusta puuttuu monia säkeitä ja säkeistöjäkin!) Isäntä antaa lähtevälle pojalle neuvoja: |
|
|
|
58 |
- - -
|
|
|
|
59 |
Kuulehan poikani,
|
|
|
|
60 |
sulle annan neuvoni,
|
|
|
|
61 |
olehan ahkera peltomies!
|
|
|
|
62 |
000
|
|
|
|
63 |
Kyllähän vävyn tulla kelpaa,
|
|
|
|
64 |
talossa ei oo ollenkaan velkaa:
|
|
|
|
65 |
Tyttö on viriä,
|
|
|
|
66 |
kaunis ja siviä,
|
|
|
|
67 |
tavat hyvät on hänellä.
|
|
| | Antti Ojakoskesta (Antti Haataja, Peltolan isäntä) on tehty laulu. Hän on mennyt vanhana miehenä Koskelle tukkitöihin. S.-H. on tehnyt laulun A. O.:sta, joka on ollut miestä mielestään: |
|
|
|
69 |
Thyi voije tekkee tehtäväsä
|
|
|
|
70 |
kun Pätö-Pekka päähän pannee..."
|
|
| | Kulta-Ervasti, Jaakko Ervasti, Oulunsalosta Piippolaan muuttanut merimies. K.-E. on kertojan mukaan löytänyt ensiksi kultaa Alaskasta. |
|
|
|
72 |
Tuittu-Ellin tuima tyttö
|
|
|
|
73 |
tuolta Salon saaresta (Oulunsalosta)". (Loviisa Ervasti).
|
|
| | Heinäkeula, pitkä- ja tuuheapartainen mies, Reeti l. Rekke Ervasti, hyvä puuseppä ja eläinten parantaja, valehtelija. Hän on tehnyt Oulunsalon ensimmäisen kansakoulun ikkunat ja ovet, samoin Piippolan kirkon ikkunat. |
|
| | Samppala, entinen kauppa, sitten meijeri, Piippolan Kirkonkylässä. Tästä käsimeijeristä Soro-Heikki on tehnyt taulun: |
|
|
|
76 |
"Kun mä kerran kuljeskelin
|
|
|
|
77 |
kaunihissa kartanoissa.
|
|
|
|
78 |
Satun menemään Samppalaan
|
|
|
|
79 |
aivan maitomarkkinoille.
|
|
|
|
80 |
Sinne kaikki kansaveljet
|
|
|
|
81 |
oli koittanut kokohon.
|
|
|
|
82 |
Emännät jo ensimmäisnä,
|
|
|
|
83 |
sitte pienet piikatytöt,
|
|
|
|
84 |
rehelliset renkipoijat
|
|
|
|
85 |
maitoa kelekalla kenasit,
|
|
|
|
86 |
päniköitä päiväkauen.
|
|
|
|
87 |
Siella väänti väkevästi
|
|
|
|
88 |
Sippo Koistinen kovasti,
|
|
|
|
89 |
ja veti aivan veivin poikki.
|
|
|
|
90 |
Ei tuo vika viivyttänyt,
|
|
|
|
91 |
kun on toki kylässämme
|
|
|
|
92 |
seppiä semmoisia,
|
|
|
|
93 |
jotka taitavat takoa,
|
|
|
|
94 |
rauastaki rakennella."
|
|
| | Soro-Heikki on laulanut Könkkölän Jaakon maanviljelyshommista seuraavalla ihastelevalla tavalla (Huom.! K. J. on asunut nykyisen Piippolan Säästöpankin paikalla): |
|
|
|
96 |
"Tuolla vasta kumman näin,
|
|
|
|
97 |
kun on tehty tervauuni,
|
|
|
|
98 |
jonka taasen talollinen,
|
|
|
|
99 |
Iisakki Jaakola jalosti
|
|
|
|
100 |
perusti on pellollensa,
|
|
|
|
101 |
jokivarrelle varusti,
|
|
|
|
102 |
vesivierille viritti.
|
|
| | (J. oli teettänyt suuria viljelyksiä Ahkiossa.) |
|
|
|
104 |
Nyt saa kaikki ukkosetki
|
|
|
|
105 |
pieksää puita pirstaleiksi,
|
|
|
|
106 |
säälimättä säröksiksi.
|
|
|
|
107 |
Saapi laihat lapsosetki
|
|
|
|
108 |
nyt jo ruualle ruveta,
|
|
|
|
109 |
talonpojat talakkunalle.
|
|
|
|
110 |
000
|
|
|
|
111 |
Hän on maansa viljelijä,
|
|
|
|
112 |
kuokitta ja kuulusampi
|
|
|
|
113 |
mitä on nähty näillä mailla.
|
|
|
|
114 |
Saapi tulla savolainen,
|
|
|
|
115 |
ukko tuolta tuonnempaaki.
|
|
|
|
116 |
Kyllä siinä työtä saapi
|
|
|
|
117 |
ja palakan vielä paremman,
|
|
|
|
118 |
kun vain ossaapi ojia
|
|
|
|
119 |
ja on kuokkatyöhön kunnollinen."
|
|
|
| |
|