| |
PETTYMYS
|
|
|
2 |
Kun kävelin mä kerran kuutamolla
|
|
|
3 |
Metsätietä alas rantahan.
|
|
|
4 |
Niin kaikki oli tyyntä ilman alla,
|
|
|
5 |
Vaipuneena suven valtahan.
|
|
|
6 |
000
|
|
|
7 |
Kun saavuin sitten rantakalliolle
|
|
|
8 |
Niin istahdin ja vaivuin mietteisiin.
|
|
|
9 |
Niin huokaus kohos taivahalle
|
|
|
10 |
Kun entiset ajat muistui mieleeni.
|
|
|
11 |
000
|
|
|
12 |
Mun täyttäissäni kuusitoista vuotta
|
|
|
13 |
Mä poikasehen nuoreen tutustuin
|
|
|
14 |
Sen käynti uljas, ilmas reippautta
|
|
|
15 |
Sen tummat silmät lempeyttä loi.
|
|
|
16 |
000
|
|
|
17 |
Kun kuuntelin mä sydämeni ääntä
|
|
|
18 |
Niin poikasehen tuohon rakastuin.
|
|
|
19 |
Niin viekkahaksi en häntä voinut luulla
|
|
|
20 |
Kun lempensä hän vannoi iäisen.
|
|
|
21 |
000
|
|
|
22 |
Hän kutsui mua armaaksensa aina
|
|
|
23 |
Ja nimitti mua alppiruusukseen
|
|
|
24 |
Vaan sydämessä hällä oli toinen
|
|
|
25 |
Ja murheellinen nyt mä olla saan.
|
|
|
26 |
000
|
|
|
27 |
Hän lempivalan myöskin multa vaati
|
|
|
28 |
Sen tein mä hälle puhtain sydämin.
|
|
|
29 |
Mieluisa tunne valtas aatteheni
|
|
|
30 |
Kun sain myös hältä lahjaks sydämen.
|
|
|
31 |
000
|
|
|
32 |
Himmeästi kesäpäivä koitti
|
|
|
33 |
Hän toisen neidon otti omakseen
|
|
|
34 |
Ja matkansa hän toisen luokse johti
|
|
|
35 |
Mutt minä raukka yksin laulelen.
|
|
|
36 |
000
|
|
|
37 |
Kun murhemielin muistelen mä näitä
|
|
|
38 |
Menneheitä onnen päiviä
|
|
|
39 |
Niin enempää en kärsiä voi tätä
|
|
|
40 |
Mä tahdon päättää murhe-elämän.
|
|
|
41 |
000
|
|
|
42 |
Niin monta ruusua kun sulle annoin
|
|
|
43 |
Niin monta suuteloa hältä sain
|
|
|
44 |
Niin hyvästi nyt, armas vielä kerran
|
|
|
45 |
Mä lähden lepoa aalloist etsimään.
|
|
|
| |
|