| | Pisto ja Alina |
|
|
|
2 |
Yksi neito nuori ihana kun kedon kukkanen,
|
|
|
|
3 |
kahdeksantoista vuotias Alina niminen,
|
|
|
|
4 |
hän sanken kaunis kasvoiltaan ja sydän lempeä,
|
|
|
|
5 |
hän tytär miehen rikkahan tavaran periä.
|
|
|
|
6 |
000
|
|
|
|
7 |
Koulua oli kulkenut tuo nuori neitonen
|
|
|
|
8 |
ja ystäväksen tuntenut tuon pojan alhaisen.
|
|
|
|
9 |
Se poika oli pisto nimettän köyhä ja arvoton,
|
|
|
|
10 |
elossa enä äitinsä se leski turvaton.
|
|
|
|
11 |
000
|
|
|
|
12 |
Pois ajat vuodet vierivät ja lapset vanhenee,
|
|
|
|
13 |
ja pisto myöskin renkinä kylässä palvelee.
|
|
|
|
14 |
Se oli koti komea ihanan Alinan,
|
|
|
|
15 |
ja pistoa tavata sai tuo koulu tuttavans.
|
|
|
|
16 |
000
|
|
|
|
17 |
Tuttavuuden tunteet muuttuivat toiseksi,
|
|
|
|
18 |
ja rakkauden sätehet itsensä ilmaisi.
|
|
|
|
19 |
Sill rakkaus se rauhassa syttynyt salassa,
|
|
|
|
20 |
alinan isä ankarin sen kohta tietää saa.
|
|
|
|
21 |
000
|
|
|
|
22 |
Kuuleppas armas alina mun oma tyttären,
|
|
|
|
23 |
ett milloinkan sa omakses tuon pojan alhaisen.
|
|
|
|
24 |
Näin isännän sana vakainen kuului pistollen,
|
|
|
|
25 |
jos tytärtäni rakastat saat mennä matkoilles.
|
|
|
|
26 |
000
|
|
|
|
27 |
Näin kuului sana vakainen tuon isän ankaran,
|
|
|
|
28 |
jos tahdot mua palvella niin toisen toimitaan.
|
|
|
|
29 |
Tästä sydän täynnä surua ja mieli mustana,
|
|
|
|
30 |
isäntänsä tahdost viel viel pisto palvelee.
|
|
|
|
31 |
000
|
|
|
|
32 |
Työ kumppaninsa tyttären tuo pisto kihlasi,
|
|
|
|
33 |
isäntä oli iloinen häät heille kustansi.
|
|
|
|
34 |
Alina pyysi isältään nyt häitä tanssia,
|
|
|
|
35 |
ei kukaan arvaa sydantää tuon immen ihanan.
|
|
|
|
36 |
000
|
|
|
|
37 |
Sen suru oli sortanut pian jo kaikki tietää saa,
|
|
|
|
38 |
mieltä murhe murtanut kuin kukka kedolla.
|
|
|
|
39 |
Se oli kesä kaunoinen ja ilta ihana,
|
|
|
|
40 |
hää väki tanssi itoiten musikin soidessa.
|
|
|
|
41 |
000
|
|
|
|
42 |
Alina ennen aikonut piston omistaa,
|
|
|
|
43 |
toivonsa tyhjän rauennut kuin kukka konsanaan.
|
|
|
|
44 |
Vielä impi ihana nyt lausui pistollen,
|
|
|
|
45 |
mä pyydän kanssas tanssia sen myönsi sulhanen.
|
|
|
|
46 |
000
|
|
|
|
47 |
Alina tanssi hetkisen salista lähti pois
|
|
|
|
48 |
sisansä otti ainetta joka kuolon hälle toi.
|
|
|
|
49 |
Hän tuli jällen takaisin ja alkoi tanssia,
|
|
|
|
50 |
vaan pisto kasvot huomasi alinan vaalenen.
|
|
|
|
51 |
000
|
|
|
|
52 |
Ihana impi olisi vaipunut lattiaan
|
|
|
|
53 |
vaan pisto hänet likisti vasten rintojan.
|
|
|
|
54 |
Alina tässä tunnusti hää pauhun keskellä,
|
|
|
|
55 |
että hän myrkkyä nautti ulkona käydessän.
|
|
|
|
56 |
000
|
|
|
|
57 |
Koska ei hänen sallittu iäti omista
|
|
|
|
58 |
ja piston kanssa annettu maailmassa vaelta.
|
|
|
|
59 |
Niin hyljän tämän ja sen perinnön
|
|
|
|
60 |
ja piston sylin rauhassa nyt vaivun kuolohon.
|
|
|
|
61 |
000
|
|
|
|
62 |
Tässä myös huomasi tuo isä ankara
|
|
|
|
63 |
kun tyttärensä makasi kylmänä paarilla.
|
|
|
|
64 |
Ei saisi vastaan sanoa ei niitä eroittaa,
|
|
|
|
65 |
kun sydämestän rakasta iäti toisiaan.
|
|
|
|
66 |
000
|
|
|
|
67 |
Näin vaipui neito kaunoinen iäti kuolemaan,
|
|
|
|
68 |
kansalle kaikui valitus haikia.
|
|
|
|
69 |
Se mielen tässä muistuttaa tuo immen kuolema
|
|
|
|
70 |
kun rakkauden takia nyt vaipui kuolemaan.
|
|
|
| |
|