| |
Saida ja Rikhart
|
|
|
|
2 |
Tuolla kaukana meren rannalla
|
|
|
|
3 |
Maan mitä mahtaa hän ajatella
|
|
|
|
4 |
Katsoa veteen, pian ruuhi käy.
|
|
|
|
5 |
000
|
|
|
|
6 |
Nuorukainen kaunis uljas
|
|
|
|
7 |
Ruuhella rantaan kiiruhtaa
|
|
|
|
8 |
Ja tytön lummat silmät säihkyy
|
|
|
|
9 |
Kun nuorukaista hän katsahtaa.
|
|
|
|
10 |
000
|
|
|
|
11 |
He olivat tutut ennestään
|
|
|
|
12 |
Sil toisiansa he rakasti
|
|
|
|
13 |
Mut ensi kerran he kahden kesken
|
|
|
|
14 |
Toinen toisensa tapasi,
|
|
|
|
15 |
000
|
|
|
|
16 |
Oi Rikhart kuule näin Saida kuiskaa
|
|
|
|
17 |
Et tiedä kuinka sua rakastan.
|
|
|
|
18 |
Mut sen sä uskot, kun kerron sulle
|
|
|
|
19 |
Mä miten äidin pettää voin.
|
|
|
|
20 |
000
|
|
|
|
21 |
Mä kerron hälle, et mennä tahdon
|
|
|
|
22 |
Isäni hautaa kukittamaan,
|
|
|
|
23 |
Waan tänne riensin sun sylihisi
|
|
|
|
24 |
Puhdasta onnea nauttimaan,
|
|
|
|
25 |
000
|
|
|
|
26 |
Oi Saida kallis en elää tahdo
|
|
|
|
27 |
Mä jollen mukaani sua saa
|
|
|
|
28 |
Näin Rikhart
|
|
|
|
29 |
Hän Saidan huulille painaa saa,
|
|
|
|
30 |
000
|
|
|
|
31 |
Monena iltana tuo impi kaunis
|
|
|
|
32 |
Meren rannalla hiljaa käy.
|
|
|
|
33 |
Siel nuorukainen hänt odottaa
|
|
|
|
34 |
Ja suutelonsa on niin hurmaavainen
|
|
|
|
35 |
000
|
|
|
|
36 |
On syksy tullut ja Rikhart istuu
|
|
|
|
37 |
Myrskyisel rannalla neidon kansa
|
|
|
|
38 |
Oi katso Rikhart mi tähdet tuikkii
|
|
|
|
39 |
Mun täytyy kotihin kiiruhtaa.
|
|
|
|
40 |
000
|
|
|
|
41 |
Kun vastausta ei Rikhart anna
|
|
|
|
42 |
Niin Saida armastaan katsahtaa
|
|
|
|
43 |
Oi kuule Rikhart mi outo loiste
|
|
|
|
44 |
Sun sinisilmissäs kimmeltää
|
|
|
|
45 |
Älä katso Saida, mun silmihini
|
|
|
|
46 |
Ne lemmestä sulle säihkyy vaan
|
|
|
|
47 |
Mut sano mitä sä ajattelit
|
|
|
|
48 |
Kun äsken aaltoihin katsahdit,
|
|
|
|
49 |
000
|
|
|
|
50 |
Mä sulle xxxxxx- /epäselvä, yliviivattu/ vannon totuuden lausun
|
|
|
|
51 |
Ma ajattelin jos mun pettäisit
|
|
|
|
52 |
Niin häpeääni en kestää voisi
|
|
|
|
53 |
Waan aalloist hautaa etsisin
|
|
|
|
54 |
000
|
|
|
|
55 |
Hyljää pois sun ajatukses,
|
|
|
|
56 |
Mä olen nuorukainen vaan
|
|
|
|
57 |
Hyvästi Saida, huomennä taasen
|
|
|
|
58 |
me toinen toisemme tavataan,
|
|
|
|
59 |
000
|
|
|
|
60 |
On ilta tullut, ei Rikhardia kuulu
|
|
|
|
61 |
Vaan kirjeen oudon Saida saa
|
|
|
|
62 |
Hyvästi Saida, mun vanhempani
|
|
|
|
63 |
Kotiin tahtoo jo kiiruhtaa
|
|
|
|
64 |
000
|
|
|
|
65 |
Mä olen ylhäinen kreivin poika
|
|
|
|
66 |
Sinä olet kalastajan tyttö vaan
|
|
|
|
67 |
Sentään sua lemmin, mun kallis helmein
|
|
|
|
68 |
Waan koskaan en saa sua omistaa.
|
|
|
|
69 |
000
|
|
|
|
70 |
Sen kyllä arvaat oi Saida kallis
|
|
|
|
71 |
Oi kuinka sua rakastan
|
|
|
|
72 |
Waan sydammestäin rukoilen sua
|
|
|
|
73 |
Oi Saida Rikhart unhoita pois
|
|
|
|
74 |
000
|
|
|
|
75 |
On syksy tullut ja myrsky raivoo
|
|
|
|
76 |
Ja tähdet taivaalla tuikkii vain,
|
|
|
|
77 |
Ja Saidan ruumis, kuin valkaruusu
|
|
|
|
78 |
Se vedenpinnalla keinuu vain
|
|
|
|
79 |
000
|
|
|
|
80 |
On katse katkennut huulet kalpeet
|
|
|
|
81 |
Näin rauhallisna hän lepää vain
|
|
|
|
82 |
Nuo tummat silmät ei enää säikky
|
|
|
|
83 |
ei ruusu huulensa hymyile
|
|
|
| |
|