| |
Lauluja
|
|
|
|
2 |
Minä eloni kertoa tahdon
|
|
|
|
3 |
Juuri hamasta lapsuudestan,
|
|
|
|
4 |
Kun pienenä poikana eron
|
|
|
|
5 |
Sain rakkaista vanhemmistan.
|
|
|
|
6 |
000
|
|
|
|
7 |
Minä vierasta palvella koitin,
|
|
|
|
8 |
Vaan sitä en saattanutkaan.
|
|
|
|
9 |
Minä onneeni yhä vain moitin
|
|
|
|
10 |
Enkä vierasta totellutkaan.
|
|
|
|
11 |
000
|
|
|
|
12 |
Kun lapsuus aika jo loppui
|
|
|
|
13 |
Ja täytin mä viisitoista,
|
|
|
|
14 |
Niin uudistin kasteeni liiton
|
|
|
|
15 |
Jonka lapsena lahjaksi sain.
|
|
|
|
16 |
000
|
|
|
|
17 |
Ja sitten mieheksi tulin
|
|
|
|
18 |
Ja perinnön käteeni sain.
|
|
|
|
19 |
Kun rikas kerran mä olin
|
|
|
|
20 |
Minä maailman kunniaa hain.
|
|
|
|
21 |
000
|
|
|
|
22 |
Minä hotelliin sisälle menin,
|
|
|
|
23 |
Kun kyltit sen osoittivat.
|
|
|
|
24 |
Ja hotellin hempeät neidot
|
|
|
|
25 |
Mun lasini täyttelivät.
|
|
|
|
26 |
000
|
|
|
|
27 |
Minä rakastuin yhtehen heistä,
|
|
|
|
28 |
Se kaunein oli kasvoiltansa
|
|
|
|
29 |
Se ennen oli pettänyt montaa
|
|
|
|
30 |
Ja sen teki minullekkin.
|
|
|
|
31 |
000
|
|
|
|
32 |
Hänen hiuksensa tuuheat, tummat,
|
|
|
|
33 |
Hänen sorea vartalonsa.
|
|
|
|
34 |
Hänen silmistään hempeys loisti,
|
|
|
|
35 |
Vaan povens oli petollinen.
|
|
|
|
36 |
000
|
|
|
|
37 |
Sentähden minä joinkin niin paljon
|
|
|
|
38 |
Ja tyhjensi maljoja ain'.
|
|
|
|
39 |
Kun huomasin kuinka on mailma
|
|
|
|
40 |
Niin viekas ja kavala vain.
|
|
|
|
41 |
000
|
|
|
|
42 |
Kun sitten rahani loppui
|
|
|
|
43 |
Ja ystävät unhoittivat,
|
|
|
|
44 |
Niin viinasta ystävän löysin
|
|
|
|
45 |
Ja juopot mua seurailivat.
|
|
|
|
46 |
000
|
|
|
|
47 |
Jos ystävä jokunen kysyy:
|
|
|
|
48 |
Kuka laulun tään tehnyt on?
|
|
|
|
49 |
Niin sen teki yksi kulkuri poika,
|
|
|
|
50 |
Jonka ystävät hyljännyt on.
|
|
|
| |
|