| |
Kaarlo ja Emma
|
|
|
2 |
Venho se saarelle pienoinen sous'.
|
|
|
3 |
Kun juhannus aurinko idästä nous'.
|
|
|
4 |
Siell' Kaarlo ja Emma ne lauleli vaan,
|
|
|
5 |
Kun läksivät huvikseen soutelemaan.
|
|
|
6 |
000
|
|
|
7 |
Venho se vapaasti kulkea saa,
|
|
|
8 |
Vuoroon he toisiaan silmäili vaan.
|
|
|
9 |
Ja aalto se vilkkaasti kiihtyvi vaan
|
|
|
10 |
Ja lempi se sydämis' sijansa saa.
|
|
|
11 |
000
|
|
|
12 |
Kaarlolle Emma se jutteli näin:
|
|
|
13 |
Mun sydämen sykkii kun sinut mä näin,
|
|
|
14 |
Jos olet sä oman' niin lupaa se mull'
|
|
|
15 |
Minä ainainen ystävä olisin sull'.
|
|
|
16 |
000
|
|
|
17 |
Maailman kielet ne pauhaa ja soi,
|
|
|
18 |
Kuin lahti se allamme lainehtii noin.
|
|
|
19 |
Ei rakkautta palavaa sammuta ne,
|
|
|
20 |
Kun lempi vain yhäti kasvaapi se.
|
|
|
21 |
000
|
|
|
22 |
Jos olet sinä ystävä minulle vaan,
|
|
|
23 |
Ja sydämeni sinull' mä avata saan,
|
|
|
24 |
Niin kuule sä Kaarlo mun sanani toi:
|
|
|
25 |
Kuolema yksin meit' eroittaa voi.
|
|
|
26 |
000
|
|
|
27 |
Oi Emmani! Kaarlo nyt lausuupi taas,
|
|
|
28 |
Ei kukkaa niin kaunista kasvakkaan maas',
|
|
|
29 |
Johonka vertaisin Emmani sun,
|
|
|
30 |
Sinä saatat mun sydämeni riemuhun.
|
|
|
31 |
000
|
|
|
32 |
Sinun kätesi on hienompi pumpulia
|
|
|
33 |
Ja suutelos makeempi hunajata.
|
|
|
34 |
Ja katsantos kaunis, kun aurinko tuo,
|
|
|
35 |
Mink' onnen se lempi nyt minulle suo?
|
|
|
36 |
000
|
|
|
37 |
Emma ja Kaarlo nyt sylikkäin viell'
|
|
|
38 |
Nauttivat hetkisen lemmestä siell'.
|
|
|
39 |
Sai sormuksen Emma merkiksi viell'
|
|
|
40 |
Ja he suuteli ennenkö läksivät tiell'.
|
|
|
41 |
000
|
|
|
42 |
Sä neitonen parhaiten käsität sen,
|
|
|
43 |
Jos sinulla myöskin on sulhanen,
|
|
|
44 |
Mitenkä se rakkaus ihana on,
|
|
|
45 |
Minun kirjoittaa sitä on mahdoton.
|
|
|
46 |
000
|
|
|
47 |
Ja he lempensä liiton nyt vahvistavat
|
|
|
48 |
Ja häitänsä riemulla valmistavat.
|
|
|
49 |
Auttakoon lempi meitt' kaikkia vaan,
|
|
|
50 |
Että me jokainen ystävän saam'.
|
|
|
| |
|